Itseäni on jo pidempään mietityttänyt eräs asia,eli minkälainen on uroskoirien omistajien jalostuksellinen vastuu?
Tuntuu kuitenkin yleisemmältä että kun puhutaan jalostuksesta, niin kyse on nartuista. Urokselle, kun tuntuisi riittävän pelkkä ulkonäkö, koko ja tulokset. Niin ja se A/B/C lonkissa... mutta kuinka paljon mietitään mitä siellä takana on pentuesisaruksissa / vanhempien sisaruksissa?
Kuitenkin suomessa on havaittavissa paljon luustollisia ongelmia. Tilastoja katsellessani olen ihmetellyt että moniltakaan uroksilta ei ole kuvautettu virallisiksi edes kolmasosaa jälkeläisistä, miksi? Moni kennelin pitäjä kuitenkin käyttää omilla nartuilla omia uroksia,muttei siltikään tule virallisia kuvaustuloksia esille? Onko välikuvauksissa mahdollisesti ollut havaittavissa huonoa lonkkaa/kyynärtä, jonka takia virallisia ei ikinä oteta? Tällä tavallahan saadaan kuitenkin pelattua sille omalle hyvälle ja hienolle urokselle indeksiin hyvät arvot.
Varsinkin uusia harrastajia monasti ihmetyttää "vouhotus" indekseistä etc... He eivät yksinkertaisesti tiedä,kuinka tärkeätä tietoa se on kasvattajille. Mutta jos monta uutta koiran omistajaa menee joukkokuvauksiin ja siellä kasvattaja sanoo kuvat nähtyään,ettei vielä laiteta virallisiksi,vaan ootetaan vuosi ja kuvataan uudestaan sitten... ja asia jää siihen... unohtuu ja ei tule viralliseksi ikinä... Muutama koira on ehkä saatettu viedä virallisiksi, kun tulos on ollut joko hyvä/tyydyttävä. Joltain pelkät lonkat, toisilta vain kyynärät. Miksi?
Eikö uskalleta kävellä sen kasvattajan painavan sanan ylitse ja vaatia niitä oman koiran kuvaustuloksia viralliseksi,oli ne sitten A:t tai Ö:t?
Tässä sekava sepitys näin yöllä,toivottavasti herättää edes jonkinmoista keskustelua...
Uroskoirien omistajien jalostuksellinen vastuu?
-
Johanna Mattila
Kyllähän se kasvattaja loppujen lopuksi tekee sen valinnan myös uroksen suhteen ja kantaa näin vastuun tekemästään yhdistelmävalinnasta.
Minun käsitykseni mukaan kasvattajat selvittävät sekä nartun että uroksen taustoja hyvinkin tarkasti, tutkitaan sekä esivanhemmat, pentuesisarukset että näiden mahdolliset jälkeläiset. Myös tuntemani jalostusuroksen omistajat kyllä tuntevat koiransa taustan ja avoimesti sen kertovat nartunomistajalle ja näin helpottavat kasvattajan selvitystyötä. Nämä indeksit helpottavat myös kasvattajan hommaa; indeksiin kun vaikuttaa myös koiran sukulaiset, eikä vain yksilö itse.
Alhaiseen kuvausprosenttiin vaikuttaa mielestäni eniten se, etteivät koiranomistajat ole kovinkaan kiinnostuneita sen sohvalla makoilevan perheenjäsenen luuston tilasta, jos koira vaikuttaa terveeltä. Virallinen kuvaus on heidän mielestään ihan rahantuhlausta, toki poikkeuksiakin on. Mutta kun sinne kuviin ei voi ketään pakottaa
Tuota mainitsemaasi pelaamista virallisten kuvien suhteen varmasti tapahtuu, mutta uskoisin näiden tapausten olevan enemmän poikkeus kuin sääntö. Onhan viralliset tulokset pitkällä tähtäimellä koko rodun ja sen kehittämistä tavoittelevan, vastuuntuntoisen kasvattajan etu.
Minun käsitykseni mukaan kasvattajat selvittävät sekä nartun että uroksen taustoja hyvinkin tarkasti, tutkitaan sekä esivanhemmat, pentuesisarukset että näiden mahdolliset jälkeläiset. Myös tuntemani jalostusuroksen omistajat kyllä tuntevat koiransa taustan ja avoimesti sen kertovat nartunomistajalle ja näin helpottavat kasvattajan selvitystyötä. Nämä indeksit helpottavat myös kasvattajan hommaa; indeksiin kun vaikuttaa myös koiran sukulaiset, eikä vain yksilö itse.
Alhaiseen kuvausprosenttiin vaikuttaa mielestäni eniten se, etteivät koiranomistajat ole kovinkaan kiinnostuneita sen sohvalla makoilevan perheenjäsenen luuston tilasta, jos koira vaikuttaa terveeltä. Virallinen kuvaus on heidän mielestään ihan rahantuhlausta, toki poikkeuksiakin on. Mutta kun sinne kuviin ei voi ketään pakottaa
Tuota mainitsemaasi pelaamista virallisten kuvien suhteen varmasti tapahtuu, mutta uskoisin näiden tapausten olevan enemmän poikkeus kuin sääntö. Onhan viralliset tulokset pitkällä tähtäimellä koko rodun ja sen kehittämistä tavoittelevan, vastuuntuntoisen kasvattajan etu.
-
Auli Impola
Moi!
Olen pitkälti Jonnan kanssa samoilla linjoilla. Tosin oikeudellisesti uroksen omistaja on vastuussa, mikäli hän tietoisesti valehtelee. Pidän kyllä silti sellaista kasvattajaa aika tyhmänä, johon valheet menevät läpi.
Kun minä valitsen urosta (tai narttua) jalostukseen, käyn läpi koko koiran pentueen. Millaisia ovat sisarukset, sisarpuolet, sisarten ja sisarpuolten jälkeläiset. Edelleen näiden jälkeläiset. Isovanhempien sisarukset, niiden jälkeläiset etc. Jos suvusta löytyy paljon kuvaamattomia koiria, vedän siitä omat johtopäätökseni. Se ei välttämättä tarkoita sitä, että hylkään ko. koiran. Niinkuin Jonna sanoi, koirien omistajia ei voi pakottaa kuviin.
Lonkien ja etuosien lisäksi huomioin koirien koulutustunnukset ja näyttelytulokset. Jos koiran suvusta ketään muuta ei ole koulutettu tai kuljetettu näyttelyssä, se VOI olla viittaus siitä, että ko. yksilö on sukunsa ainoa "Koira". Silloin se ei ole jalostusyksilö. Todennäköisesti genotyyppi ja fenotyyppi eroavat liikaa toisistaan ja koira ei pysty periyttämään itsessään näkysissä olevaa hyvää.
Jos koiran suvussa on monta sukupolvea kouluttamattomia koiria, miten me voimme olla varmoja, että koiran palvelusominaisuudet ovat säilyneet. Meinaan kun niitä ei ole testattu. Koulutustunnukset eivät periydy, mutta tietyt luonteen ominaisuudet periytyvät. En milloinkaan käyttäisi koiraa, minkä suku on kouluttamatonta monen sukupolven takaa, vaikka itse koiralla olisikin koulutustunnus. Toisaalta voisin käyttää tuntemastani suvusta, jonka muut koirayksilöt ovat menestyneet hyvin käyttöpuolella, kouluttamatonta yksilöä. Tämä yksilö on luultavasti vaan hieman saamattomalla omistajalla. Jos sen sisarukset ovat menestyneet hyvin, on oletettavaa, että tämäkin yksilö on genotyypiltään oikeanlainen.
Taisi taas mennä sepustukset vähän monimutkaisiksi, mutta koettakaahan ymmärtää. Samoilla linjoilla olen Jonnan kanssa.
Nähdään!!
Auli
Olen pitkälti Jonnan kanssa samoilla linjoilla. Tosin oikeudellisesti uroksen omistaja on vastuussa, mikäli hän tietoisesti valehtelee. Pidän kyllä silti sellaista kasvattajaa aika tyhmänä, johon valheet menevät läpi.
Kun minä valitsen urosta (tai narttua) jalostukseen, käyn läpi koko koiran pentueen. Millaisia ovat sisarukset, sisarpuolet, sisarten ja sisarpuolten jälkeläiset. Edelleen näiden jälkeläiset. Isovanhempien sisarukset, niiden jälkeläiset etc. Jos suvusta löytyy paljon kuvaamattomia koiria, vedän siitä omat johtopäätökseni. Se ei välttämättä tarkoita sitä, että hylkään ko. koiran. Niinkuin Jonna sanoi, koirien omistajia ei voi pakottaa kuviin.
Lonkien ja etuosien lisäksi huomioin koirien koulutustunnukset ja näyttelytulokset. Jos koiran suvusta ketään muuta ei ole koulutettu tai kuljetettu näyttelyssä, se VOI olla viittaus siitä, että ko. yksilö on sukunsa ainoa "Koira". Silloin se ei ole jalostusyksilö. Todennäköisesti genotyyppi ja fenotyyppi eroavat liikaa toisistaan ja koira ei pysty periyttämään itsessään näkysissä olevaa hyvää.
Jos koiran suvussa on monta sukupolvea kouluttamattomia koiria, miten me voimme olla varmoja, että koiran palvelusominaisuudet ovat säilyneet. Meinaan kun niitä ei ole testattu. Koulutustunnukset eivät periydy, mutta tietyt luonteen ominaisuudet periytyvät. En milloinkaan käyttäisi koiraa, minkä suku on kouluttamatonta monen sukupolven takaa, vaikka itse koiralla olisikin koulutustunnus. Toisaalta voisin käyttää tuntemastani suvusta, jonka muut koirayksilöt ovat menestyneet hyvin käyttöpuolella, kouluttamatonta yksilöä. Tämä yksilö on luultavasti vaan hieman saamattomalla omistajalla. Jos sen sisarukset ovat menestyneet hyvin, on oletettavaa, että tämäkin yksilö on genotyypiltään oikeanlainen.
Taisi taas mennä sepustukset vähän monimutkaisiksi, mutta koettakaahan ymmärtää. Samoilla linjoilla olen Jonnan kanssa.
Nähdään!!
Auli
-
Satu Immonen
Liitäisin keskusteluun vielä kivesvikaisuuden. Kuinka moni kasvattaja informoi uroksen omistajille mikäli pentueessa on ilmennyt kivesvikaisuutta tai astutettavan nartun omistajaa? Kyseessähän on perinnöllinen "sairaus" aivan kuten napatyräkin. Omalla uroksellani on normaalit kivekset mutta isänsä puolelta perinyt kivesvikaisuuden ( Filou Vom Haus Gero ) emän pentueissa ei aikaisemmin kyseistä vaivaa todettu. Miksi tämä on vaiettu aihe?-
Auli Impola
Joo, sitten joku tuo esim. Ruotsista jalostusuroksen, jota mainostaa terveenä. Koiralle on Ruotsissa kuvattu C:n lonkat ja ykkösen etupää. Pentuesisaruksia yhteensä kahdeksan /vai oliko seitsemän), joista ei yhtään tervettä. Muilla kaikilla D - E -lonkat ja 1 - 3 kyynärpäät. Eli geneettisesti täysi pommi jalostukselle. Koira on kaunis (ei koulutustunnusta) ja omistajan kertoman mukaan ihana luonteeltaan. (=Makaa mielellään hiljaa sohvalla.) Uudet tietämättömät kasvattajat käyttävät tätä urosta jalostukseen, koska luottavat omistajaan. Asiaan ei voi puuttua, koska se menee heti kateuden piikkiin.
Toi indeksi juttu on hyvä, mikäli se toimii. Käytännössä ihan pikkuisen epäilen. Jos yksi ihminen arvostelee koirien lonkat mielivaltaisesti ja sen perusteella tehdään indeksit, se ei voi olla ihan oikein. Toivoisin, että lonkkatutkimuksissa mentäisiin siihen, että useampi kokenut eläinlääkäri katsoisi lonkat. Jos tulisi erimielisyyttä, he keskustelisivat asiasta.
Viime kesän leirillä, kun puhuin kouluttajien kanssa, kävi ilmi erikoinen asia. He kertoivat, että "näyttelykasvattajat" eivät koirineen osallistu leireillä juurikaan suojelukoulutukseen. He eivät kuulemma "tohdi" tuoda koiriaan julkisiin harjoituksiin, jotta niistä ei vahingossa tulisi mitään negatiivista esille. Tässä on mielestäni nyt hieno tilaisuus kaikille "jalostusurosten" omistajille tuoda koiriaan näytille ja testattavaksi. Näiltä maalimiehiltä saisi sitten objektiivista tietoa näyttelylinjaisten jalostusurosten työkyvystä. Se auttaisi kasvattajia vielä paremmin kuin pelkkä tulosten seuraaminen. Siinä mentäisiin vähän syvemmälle, eikä koulutusvirheet tai kouluttamattomuus vaikuttaisi niin paljon. Meidän maalimiehet kun on sen verran ammattitaitoisia, että pystyvät näkemään useimmiten koiran ominaisuudet virheiden läpi.
Tämä nyt ei liittynyt tähän muuhun juttuun mitenkään, mutta informaatiota voi hankkia monelta eri taholta ja monipuolisesti eri koirista. Eihän me pelkästään lonkkia tai korvia jalosteta.
Terveisin
Auli
Toi indeksi juttu on hyvä, mikäli se toimii. Käytännössä ihan pikkuisen epäilen. Jos yksi ihminen arvostelee koirien lonkat mielivaltaisesti ja sen perusteella tehdään indeksit, se ei voi olla ihan oikein. Toivoisin, että lonkkatutkimuksissa mentäisiin siihen, että useampi kokenut eläinlääkäri katsoisi lonkat. Jos tulisi erimielisyyttä, he keskustelisivat asiasta.
Viime kesän leirillä, kun puhuin kouluttajien kanssa, kävi ilmi erikoinen asia. He kertoivat, että "näyttelykasvattajat" eivät koirineen osallistu leireillä juurikaan suojelukoulutukseen. He eivät kuulemma "tohdi" tuoda koiriaan julkisiin harjoituksiin, jotta niistä ei vahingossa tulisi mitään negatiivista esille. Tässä on mielestäni nyt hieno tilaisuus kaikille "jalostusurosten" omistajille tuoda koiriaan näytille ja testattavaksi. Näiltä maalimiehiltä saisi sitten objektiivista tietoa näyttelylinjaisten jalostusurosten työkyvystä. Se auttaisi kasvattajia vielä paremmin kuin pelkkä tulosten seuraaminen. Siinä mentäisiin vähän syvemmälle, eikä koulutusvirheet tai kouluttamattomuus vaikuttaisi niin paljon. Meidän maalimiehet kun on sen verran ammattitaitoisia, että pystyvät näkemään useimmiten koiran ominaisuudet virheiden läpi.
Tämä nyt ei liittynyt tähän muuhun juttuun mitenkään, mutta informaatiota voi hankkia monelta eri taholta ja monipuolisesti eri koirista. Eihän me pelkästään lonkkia tai korvia jalosteta.
Terveisin
Auli
-
Sonja Lehtinen
Jalostus on varsin hankalaa, ja yksi ongelmista on että koiria jalostetaan pääosin seurauksien myötä(syy-seuraus). Otetaan nyt luustoviat, vuosikymmenet koiria kuvattiin ja vaikutus terveyteen oli hyvin pieni. Muistaakseni ensi vaikutus oli loistava mutta palautui hyvin äkkiä vastaavaksi, ja kun vaadittiin vain a-b niin mentiin jopa huonompaan.
Nyt sitten tullut indeksit, sinänsä varmasti parempi kuin pelkkä yksittäinen tulos, mutta edelleen kyseessä on vain seuraus.
Otetaan nyt pentue jonka kaikki yksilöt ovat enemmän tai vähemmän viallisia, indeksit tippuvat paitsi pentueelta myös vanhemmilta ja näiden aiemmilta jälkeläisiltä ja vähemmän kaukaisemmilta sukulaisilta. Mikäli sukuhaara ei ole suomessa kovin laaja saattaa indeksi tippua niin alas, ettei koiria kyseisestä suvusta enää käytetä koiria. Mutta onko kyseinen suku sitten geneettisesti surkea, vai onko jotain mennyt kyseisen pentueen kanssa totaalisen pieleen, narttu esim sairastanut kantoaikana, imetysaikana. Ongelmaa ei ole käytettäessä yleisen suvun vesaa, mutta esim tuontikoirien kohdalla tilasto voi olla parempi/pahempi kuin totuus(jota kukaan ei tiedä kun ei ole varaa tutkia asioita). Nekin asiat joita on tutkittu, on jätetty huomioimatta indekseihin koska ovat eri tutkimuksessa. Tällaisena esim sukusiitosaste.
Nyt sitten tullut indeksit, sinänsä varmasti parempi kuin pelkkä yksittäinen tulos, mutta edelleen kyseessä on vain seuraus.
Otetaan nyt pentue jonka kaikki yksilöt ovat enemmän tai vähemmän viallisia, indeksit tippuvat paitsi pentueelta myös vanhemmilta ja näiden aiemmilta jälkeläisiltä ja vähemmän kaukaisemmilta sukulaisilta. Mikäli sukuhaara ei ole suomessa kovin laaja saattaa indeksi tippua niin alas, ettei koiria kyseisestä suvusta enää käytetä koiria. Mutta onko kyseinen suku sitten geneettisesti surkea, vai onko jotain mennyt kyseisen pentueen kanssa totaalisen pieleen, narttu esim sairastanut kantoaikana, imetysaikana. Ongelmaa ei ole käytettäessä yleisen suvun vesaa, mutta esim tuontikoirien kohdalla tilasto voi olla parempi/pahempi kuin totuus(jota kukaan ei tiedä kun ei ole varaa tutkia asioita). Nekin asiat joita on tutkittu, on jätetty huomioimatta indekseihin koska ovat eri tutkimuksessa. Tällaisena esim sukusiitosaste.
-
Ville Salmia
Ihan vaan tiedoksi; keskieurooppalaiset ei tunne kivesvikaisuutta juurikaan. Ne katsoo sua hämmästyneenä kun sadattelet " pirun huonoa tuuria", ja kuittaavat että mikset vienyt "fiksattavaksi"?! Että silleen.
Sit pieni esimerkki seurauksista. Pentueessa 3 urosta ,joista 2 pallipuolta,
ja vaikka 4 narttua. Toinen viallinen uros on aktiivisella harrastajalla ja se fiksataan. Toinen jää pallipuoleksi. Kaikki koirat kuvataan vuosikkaina terveiksi. Kuinka luulet että käy jos kyseinen uros voittaa esim. LGA:n
mestaruuden? Käytetäänkö "fiksattua" vai ei??No pomminvarmasti käytetään. Uroksen pentueessa oli kivesvikaa kahdella kolmesta!!!!!!!!
On monta syytä pysyä omissa hyväksi todetuissa uroksissa. Tai hankkia ERITTÄIN luotettava saksalainen kontakti/konsultti-kasvattaja.
Toivottavasti herättää ajatuksen tai vaikka kaksikin.
Terv: Ville :tuki:
Sit pieni esimerkki seurauksista. Pentueessa 3 urosta ,joista 2 pallipuolta,
ja vaikka 4 narttua. Toinen viallinen uros on aktiivisella harrastajalla ja se fiksataan. Toinen jää pallipuoleksi. Kaikki koirat kuvataan vuosikkaina terveiksi. Kuinka luulet että käy jos kyseinen uros voittaa esim. LGA:n
mestaruuden? Käytetäänkö "fiksattua" vai ei??No pomminvarmasti käytetään. Uroksen pentueessa oli kivesvikaa kahdella kolmesta!!!!!!!!
On monta syytä pysyä omissa hyväksi todetuissa uroksissa. Tai hankkia ERITTÄIN luotettava saksalainen kontakti/konsultti-kasvattaja.
Toivottavasti herättää ajatuksen tai vaikka kaksikin.
Terv: Ville :tuki:
-
Laura tikkanen
mitä muut edellä, minä perässä.
Pennuille hintaa sen verran lisää että viralliset kuvaukset sisältyy myyntihintaan. Ei tarvitse kenenkään urputtaa kun ei ole kuvattu ja oikeaa jalostuksellista arvoa saa tietoon tällä saralla. Vain tutkimalla selviää
Yksinkertaisesti virsi kaunis.
Suomalaiset urokset kunniaan
Yksinkertaisesti virsi kaunis.
Suomalaiset urokset kunniaan