Nyt aletaan päästä asiaan! Hyvä Riitta. Esim kasvattajatoimikunnalle tässä riittäisi tehtävää.
Haluaisin myös Kennelliiton Sopimus koiran kaupasta- lomakkeeseen rasti ruutuun systeemillä kohdan jossa annetaan lupa kasvattajalle sekä tiedustella kasvattiensa terveystietoja (kennelliitosta), ts. esim. selkämuutokset jne, sekä julkistaa halutessaan.
Sopimusten lisäehdot
-
Tea Tuomikoski
Että sitä kuulutellaan joka välissä ja asiassa avoimmuutta kehityksen edistäjänä ja sitten niinkin oleellisesti kahta tasavertaista osapuolta (myyjä ja ostaja) koskevia sopimuksia pitäs kuitenkin päästä hioskelemaan ostajien näkymättömiin?
Voisko joku vääntää rautalankaa blondille, että mitä avoimmuutta ja keskustelun helpottumista se lisää, että keskustelu siirretään piiloon? Mua ainakin potentiaalisena koiranhankkijana nimenomaan kiinnostaa tietää eri kasvattajien näkökulmat miten tehdä sopimuksia, jotka on oikeudenmukaisia ja rehellisiä molemmin puolin. Jos kasvattaja ei kykene tähän avoimesti, vaikka nyt sitten nettifoorumien ulkopuolellakin, niin peruskyynikkona kyllä alkaa hiukka kellot soimaan, että tiedossa on sitten jo siinä vaiheessa, että kohtuullisuutta ei siellä yksin haeta.
Voisko joku vääntää rautalankaa blondille, että mitä avoimmuutta ja keskustelun helpottumista se lisää, että keskustelu siirretään piiloon? Mua ainakin potentiaalisena koiranhankkijana nimenomaan kiinnostaa tietää eri kasvattajien näkökulmat miten tehdä sopimuksia, jotka on oikeudenmukaisia ja rehellisiä molemmin puolin. Jos kasvattaja ei kykene tähän avoimesti, vaikka nyt sitten nettifoorumien ulkopuolellakin, niin peruskyynikkona kyllä alkaa hiukka kellot soimaan, että tiedossa on sitten jo siinä vaiheessa, että kohtuullisuutta ei siellä yksin haeta.
-
Päivi Ollikka
Vain kaksi pentuetta kasvattaneena en oikein ymmärrä miksi lähteä riitelemään oikein mistään.
Tekee selkeän paperin mitä korvataan ja milloin. Jos sen kaupanteko hetkellä hyväksyy - se on pätevä. Tietysti kohtuulisuuspykälät huomoiden.
Toisen omaisuutta ei voi hallita. Kun koira on myyty se on myyty. Yhteistyön täytyy olla molemmin suuntaista.
Jos ostaja on sitä mieltä ett on saanut paskaa käsiinsä - niin kuuntelee mitä haluaa, jos haluaa rahansa takaisin niin antaa ne takaisin sopimuksen puitteissa. Senttejä ne kuitenkii elämässä on. Sitte taas jos on huijaus mielellä liikkeellä - niin so what - rahaahan se vain on ja sitä on ilmeisesti ostajalla liian vähän.
Jos asiat riitauttaa käräjille saakka niin luultavasti kasvattaja voittaa, jos sopimus on oikein laadittu. Laatiminen kannattaa antaa lakimiehen käsiin.
Jos ostaja on ihan vitipää ja on ottanu jonkun koiran sijoitukseen. Mitä siitäkään. Lyö paperit kouraan ja sanoo - see you never. Juuri siihen koiraan ei saksanpaimenkoiran jalostus kaadu vaikkei sitä kayttäiskään. Silloinkin hävitään oletettavasti vain satasia. Samalla pääsee hankalasta ihmisestä eroon.
Itse en ole koskaan törmännyt tavalliseen koiranomistajaan, joka haluaisi piilottaa koiransa terveystiedot. Kasvattajiin jotka haluavat piilottaa koiran terveystiedot olen kyllä törmännyt
Eläinsuojelullisiin epäkohtiin voi sitten puuttua viranomaisten kautta.
Nää näin noviisin silmin katsottuna
Tekee selkeän paperin mitä korvataan ja milloin. Jos sen kaupanteko hetkellä hyväksyy - se on pätevä. Tietysti kohtuulisuuspykälät huomoiden.
Toisen omaisuutta ei voi hallita. Kun koira on myyty se on myyty. Yhteistyön täytyy olla molemmin suuntaista.
Jos ostaja on sitä mieltä ett on saanut paskaa käsiinsä - niin kuuntelee mitä haluaa, jos haluaa rahansa takaisin niin antaa ne takaisin sopimuksen puitteissa. Senttejä ne kuitenkii elämässä on. Sitte taas jos on huijaus mielellä liikkeellä - niin so what - rahaahan se vain on ja sitä on ilmeisesti ostajalla liian vähän.
Jos asiat riitauttaa käräjille saakka niin luultavasti kasvattaja voittaa, jos sopimus on oikein laadittu. Laatiminen kannattaa antaa lakimiehen käsiin.
Jos ostaja on ihan vitipää ja on ottanu jonkun koiran sijoitukseen. Mitä siitäkään. Lyö paperit kouraan ja sanoo - see you never. Juuri siihen koiraan ei saksanpaimenkoiran jalostus kaadu vaikkei sitä kayttäiskään. Silloinkin hävitään oletettavasti vain satasia. Samalla pääsee hankalasta ihmisestä eroon.
Itse en ole koskaan törmännyt tavalliseen koiranomistajaan, joka haluaisi piilottaa koiransa terveystiedot. Kasvattajiin jotka haluavat piilottaa koiran terveystiedot olen kyllä törmännyt
Eläinsuojelullisiin epäkohtiin voi sitten puuttua viranomaisten kautta.
Nää näin noviisin silmin katsottuna
-
Sonja Lehtinen
Aika pitkälle päpän linjoilla. Itse en näe sijoitusta kovin järkeväksi, koska jos nyt sattuu välit rikkoutumaan niin ei sillä sopimuksella oo mitään tekoa. Minä en läöhde keneltäkään väkisin koiraa hakemaan, ja toisaalta miksi hakisinkaan, koska enhän tiedä siitä elikosta mitään, jos ei haltijan kanssa yhteistyö toimi.
Toisaalta kuka käyttää mitäkin koiraa ja millä ehdoilla ei oikeastaan ole itseltäni millään tapaa pois. Itse olen kirjannut sopimukseen ns. kohtuuttomia ehtoja, jos niitä ei noudateta niin ei se ny maailmaa kaada, ne on siellä omalta osaltani enemmän vihjeenä ja toivomuksena, mutta jotenkin vakuuttavampina kuin samat asiat hoito-ohjeissa tms.
Toisaalta kuka käyttää mitäkin koiraa ja millä ehdoilla ei oikeastaan ole itseltäni millään tapaa pois. Itse olen kirjannut sopimukseen ns. kohtuuttomia ehtoja, jos niitä ei noudateta niin ei se ny maailmaa kaada, ne on siellä omalta osaltani enemmän vihjeenä ja toivomuksena, mutta jotenkin vakuuttavampina kuin samat asiat hoito-ohjeissa tms.
-
riitta vainiontaus
Kasvattajaurani on pitkä ja montaa kertaa ei onneksi ole tarvinnut riidellä.
Itse kuitenkin kaipaisin sellaisia kasvattajpäiviä, joissa näistä sopimusasioista ja lisäpapereista voitaisiin keskustella.
Itseäni kiinnostaisi laatia jonkinlaiset yhtenäiset pelisäännöt sopimuksista ja koirien korvaamisesta. (itselleni se ei ole koskaan ajatuksena ollut ongelma vaan automaattinen velvollisuus)
Ainahan voidaan höpöttöö laista jne. mutta tällähetkelläkin on paljon kasvattajia, jotka perustelevat maksamattomuuttaan sillä ja tällä. Omistajaraukat eivät uskalla hakea korvauksia riitelemällä, peläten mitä se vaikuttaa harrastusuraan. Valitettavaa on näissä se, ettei kyse ole puskakasvattajista vaan henkilöistä jotka varmasti tietävät kuinka kuluisi toimia.
Itse olen ollut näillä sivuilla aktiivinen näissä korvausasioissa, ehkä siksi saan paljon yhteyden ottoja sekä kasvattajilta että omistajilta.
Selkeä paperi mitä ja miten korvataan olisi selkeä sekä kasvattajalle, että omistjalle. Eihän siihen kaikkea voi kirjoittaa, mutta perusteet korvaamiselle. Esim. korvataanko kotikoira samalla lailla, kuin jalostus/kisa/harrastuskoira. Tähän laki antaa mahdollisuuden.
Kohta johonka kirjataan mitä kasvattaja tietää vanhemmista ja niiden riskeistä paperissaoleviin sairauksiin. Ei sitten tarvitsisi miettiä vuoden parin pääsätä kertoiko kasvattaja vai ei.(olisi myös hyvä lisäys astutussopimukseen, uroksen omistaja olisi pakotettu kertomaan totta uroksen jälkeläisistä, kun se olisi kirjallisessa muodossa)
Samoin sopimuksista voitisiin käydä läpi mikä meidän mielestämme olisi sopivia lisäyksiä.
Ostajat eivät jäisi paitsioon, sillä tällainen sopimuksen "lisäpaperi" luonnos pitäisi tietenkin olla näytillä ja luettavissa ennen vuosikokousta, jossa se hyväsyttäisiin tai hylättäisiin jäsenistön toimesta.
Yhdessä pohtimalla ja esittämällä valmiiksi mietittyjä vaihtoehtoja, voimme myös pitkässäjuoksussa vaikuttaa lain käyttäjienhin tulkintoihin koirasta tavarana.
Riitta Vainiontaus
Itse kuitenkin kaipaisin sellaisia kasvattajpäiviä, joissa näistä sopimusasioista ja lisäpapereista voitaisiin keskustella.
Itseäni kiinnostaisi laatia jonkinlaiset yhtenäiset pelisäännöt sopimuksista ja koirien korvaamisesta. (itselleni se ei ole koskaan ajatuksena ollut ongelma vaan automaattinen velvollisuus)
Ainahan voidaan höpöttöö laista jne. mutta tällähetkelläkin on paljon kasvattajia, jotka perustelevat maksamattomuuttaan sillä ja tällä. Omistajaraukat eivät uskalla hakea korvauksia riitelemällä, peläten mitä se vaikuttaa harrastusuraan. Valitettavaa on näissä se, ettei kyse ole puskakasvattajista vaan henkilöistä jotka varmasti tietävät kuinka kuluisi toimia.
Itse olen ollut näillä sivuilla aktiivinen näissä korvausasioissa, ehkä siksi saan paljon yhteyden ottoja sekä kasvattajilta että omistajilta.
Selkeä paperi mitä ja miten korvataan olisi selkeä sekä kasvattajalle, että omistjalle. Eihän siihen kaikkea voi kirjoittaa, mutta perusteet korvaamiselle. Esim. korvataanko kotikoira samalla lailla, kuin jalostus/kisa/harrastuskoira. Tähän laki antaa mahdollisuuden.
Kohta johonka kirjataan mitä kasvattaja tietää vanhemmista ja niiden riskeistä paperissaoleviin sairauksiin. Ei sitten tarvitsisi miettiä vuoden parin pääsätä kertoiko kasvattaja vai ei.(olisi myös hyvä lisäys astutussopimukseen, uroksen omistaja olisi pakotettu kertomaan totta uroksen jälkeläisistä, kun se olisi kirjallisessa muodossa)
Samoin sopimuksista voitisiin käydä läpi mikä meidän mielestämme olisi sopivia lisäyksiä.
Ostajat eivät jäisi paitsioon, sillä tällainen sopimuksen "lisäpaperi" luonnos pitäisi tietenkin olla näytillä ja luettavissa ennen vuosikokousta, jossa se hyväsyttäisiin tai hylättäisiin jäsenistön toimesta.
Yhdessä pohtimalla ja esittämällä valmiiksi mietittyjä vaihtoehtoja, voimme myös pitkässäjuoksussa vaikuttaa lain käyttäjienhin tulkintoihin koirasta tavarana.
Riitta Vainiontaus
-
Tea Tuomikoski
Täytynee nyt näin julkisestikin korjata sanomisiaan sen verran, että kyseenalaistamalla sopimusten hionnan pois ostajien silmistä en suinkaan kyseenalaistanut kenenkään ketjuun vastanneen kasvattajan toimintaa sopimuksissaan. En myöskään vihjannut kehenkään yksilöllisesti, vaan halusin herättää keskustelua yleisellä tasolla avoimmuudesta ja siitä, että se trendi toivonmukaan tuottaa jotain positiivista rotuun. Kun paljoltihan mielestäni on yritetty kovasti liputtaa terveyden ja ominaisuuksien kohdalla rehellisyyden ja tiedon löytymisen puolesta. Ja minusta se on hyvä asia, lieveilmiöineenkin. Esitin siis näkökulman, että miksi tämä asia poikkeaisi siitä. Ikävää että tulin ilmeisen väärinymmärretyksi.
Kasvattajapäivien sulkeminen kasvattajille ainoastaan olisi minusta varsin surullinen asia, kerran osallistuneena voinen ainakin sillä kertaa sanoa saaneeni tietopaketin, jota en muussa liiton tapahtumassa olisi saanut. Vaikkakaan en ole, enkä taatusti tule, kasvattajaksi ikinä. Lienen sinisilmäinen, mutta ihmettelen, miksi ei-kasvattajien läsnäolo jotenkin tulppaisi keskustelua?
Ymmärrän toki, että avoin kertominen varmasti lisää pskalatinkia etenkin intternetin ihmeellisessä maailmassa. Mutta toisaalta, eikö kääntöpuolena myös faktatiedon löytyminen helpota huhujen katkaisua? Ei myöskään tule aliarvioida ihmisen kykyä löytää haluamaansa faktaa pskan joukosta, saati pskaa faktan joukosta, jos sillä asenteella haluaa lähestyä. Nyppijöitä ja väärinkäyttäjiä löytyy aina, sillä ei ole ainakaan muussa elämässä minun mielestäni merkitystä onko se tieto yleisessä jaossa vai ei.
Riitta Vainiontaus tosin tuossa jo hyvin blondille sitä rautalankaa väänsikin.
Kasvattajapäivien sulkeminen kasvattajille ainoastaan olisi minusta varsin surullinen asia, kerran osallistuneena voinen ainakin sillä kertaa sanoa saaneeni tietopaketin, jota en muussa liiton tapahtumassa olisi saanut. Vaikkakaan en ole, enkä taatusti tule, kasvattajaksi ikinä. Lienen sinisilmäinen, mutta ihmettelen, miksi ei-kasvattajien läsnäolo jotenkin tulppaisi keskustelua?
Ymmärrän toki, että avoin kertominen varmasti lisää pskalatinkia etenkin intternetin ihmeellisessä maailmassa. Mutta toisaalta, eikö kääntöpuolena myös faktatiedon löytyminen helpota huhujen katkaisua? Ei myöskään tule aliarvioida ihmisen kykyä löytää haluamaansa faktaa pskan joukosta, saati pskaa faktan joukosta, jos sillä asenteella haluaa lähestyä. Nyppijöitä ja väärinkäyttäjiä löytyy aina, sillä ei ole ainakaan muussa elämässä minun mielestäni merkitystä onko se tieto yleisessä jaossa vai ei.
Riitta Vainiontaus tosin tuossa jo hyvin blondille sitä rautalankaa väänsikin.
-
Asko Eronen
Sori nyt vaan ihan alkumetreille. Alkavalle harrastajalle vaan voi myöskin tulla ihmeellisiä, jopa odottoamakin asioita mieleen. Haluaisin mielipiteitä nimenomaan näiltä vastuuntuntoisilta kasvattajilta. Kysymyksiä ovat esimerkiksi millaiseen käyttöön koiria myydään? Jos ostajaehdokas ostaa koiran kilpailu touhuihin, niin mitä tarkoittaa että kotikoiraksi? Ostaja ei voi näihin sanamuotoihin vaikuttaa. Sitten tulee myös nämä vastuut. Entä jos koiran purenta ei olekkaan hyvä. Kasvattaja sanoo että katsotaan kolme vuotta. Siihen mennessä ne yleensä korjaantuu. Toki. Siihen mennessä siitä elukasta tulee PERHEENJÄSEN. Kuka siitä enää luopuu. Puhun edelleenkin harrastajan näkökulmasta. Kertokaa te jalot kasvattajat meille normaaleille harrastajille, tai harrastajiksi aikoville... Vai onko tää vaan "bisnestä", millä näiden ns "rotukoirien" hinta vedetään tappiin.
Mielenkiinnosta Asko
Mielenkiinnosta Asko
-
Tuula Siimes
-
Päivi Ollikka
Samaa mieltä Tuulan kanssa.
Toki itse olen kovasti myyvinäni koiria harrastukseen ainoastaan. Jos ei koirallaan mitään aio harrastaa niin meiltä ei koiraa silloin myydä. Harrastus sitten sinällään onkin varsin laveaa. Agilitystä suojeluun kaikkea mahtuu kuvioon. Silti jokainen näistä koirista on myös kotikoira perheessään.
Umpi harrastajlle se on jossain määrin "helpompaa" laittaa koira kiertoon, koska koiraan suhtautuu mahdollisuutena niin kauan, että se on ominaisuuksillaan ja terveydellään lunastanut vakkaraipaikan ohjaajalla. Rahanmenoa se tietää, mutta yleensä kasvattajat epäkelvot itselleen lunastaa. Tämän takia näen "kotikoiran" jonkinlaiset takuut jopa tärkeämpänä, koska kulut ja harmit koiran huonoista ominaisuuksista tai terveydestä lankeavat ostajalle seuraavaksi 10-12 vuodeksi.
Toki itse olen kovasti myyvinäni koiria harrastukseen ainoastaan. Jos ei koirallaan mitään aio harrastaa niin meiltä ei koiraa silloin myydä. Harrastus sitten sinällään onkin varsin laveaa. Agilitystä suojeluun kaikkea mahtuu kuvioon. Silti jokainen näistä koirista on myös kotikoira perheessään.
Umpi harrastajlle se on jossain määrin "helpompaa" laittaa koira kiertoon, koska koiraan suhtautuu mahdollisuutena niin kauan, että se on ominaisuuksillaan ja terveydellään lunastanut vakkaraipaikan ohjaajalla. Rahanmenoa se tietää, mutta yleensä kasvattajat epäkelvot itselleen lunastaa. Tämän takia näen "kotikoiran" jonkinlaiset takuut jopa tärkeämpänä, koska kulut ja harmit koiran huonoista ominaisuuksista tai terveydestä lankeavat ostajalle seuraavaksi 10-12 vuodeksi.
-
riitta vainiontaus