JALOSTUSTOIMIKUNNAN 2. INFOKIRJE KASVATTAJILLE

Jalostukseen liittyvät aiheet
Vastaa Viestiin
Keijo Kodis
Viestit: 45
Liittynyt: 08 Joulu 2007 19:31

JALOSTUSTOIMIKUNNAN 2. INFOKIRJE KASVATTAJILLE

Viesti Kirjoittaja Keijo Kodis »

Infokirje 2/10

Arvoisa sähköpostin vastaanottaja

Sähköpostilista kasvattajien osalta on luotu liiton toimistossa olevan SPL kasvattajaluettelon pohjalta. Listaa täydennetään sitä mukaa, kun saamme kasvattajien sähköpostiosoitteita(ei edellytä SPL kasvattaja hyväksyntää)
Mikäli et halua saada sähköposti-informaatiota , ilmoita siitä, niin poistamme ositteesi postituslistalta.

Infon painopisteet ovat:

1. Tulevat kasvattajapäivät 9-10.10-10. Tampereella

2. Kennelliiton yleinen jalostusstrategia
o haluaisimme teidän kommenttejanne ja kysymyksiä askarruttavista asioista
o pyydämme Kennelliitolta kysymyksistänne vastauksia ja selvityksiä
o Kennelliiton edustaja pitää kasvattajapäivillä yleisestä jalostusstrategiasta luennon

3. Luonne- ja rakenneominaisuuksien arviointiprojekti.
o toteutetaan liitteen mukaisesti
o on olennainen osa rodun tiedonkeruujärjestelmää

Jalostustoimikunta

Hei,
olemme Helsingin Yliopistollisessa eläinsairaalassa aloittamassa
laajan tutkimuksen, jossa selvitämme uuden hoitomenetelmän, niveleen
pistetyn botuliinitoksiinin, tehoa koiran nivelrikkokivun hoidossa.
Alustavat tutkimustulokset ihmisillä ja muilla eläinlajeilla ovat
olleet lupaavia.

Haemme tutkimukseen koirapotilaita, joilla on nivelrikko polvessa ja
joilla perinteisillä hoitomenetelmillä saatu hoitovaste on ollut
huono. Nivelrikkoa esiintyy jopa joka viidennellä yli vuodenikäisistä
koirista eikä hoitovaste kaikilla ole nykyisillä hoitokäytännöillä
riittävä. Edennyt nivelrikko on usein syy koiran eutanasiaan. Uudet
hoitomenetelmät ovat tarpeen.

Saadaksemme tutkimuksellemme näkyvyyttä, tulisin mielelläni kertomaan
koiran nivelrikosta, sen syntysyistä, oireista, diagnostiikasta ja
hoidosta sekä samalla hieman tutkimuksestani. Järjestääkö
Saksanpaimenkoiraliitto tilaisuuksia, joihin pienimuotoinen luento
aiheesta sopisi?
Olisiko mahdollista laittaa tutkimuksestamme ilmoitus
nettisivuillenne? Olen ottanut yhteyttä myös jäsenlehteenne aiheeseen
liittyen. Kiitos yhteistyöstä!


Ystävällisin terveisin,
Helka Heikkilä

Helka Heikkilä,ELL,tohtorikoulutettava
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
PL 57
00014 Helsingin Yliopisto
email:helka.heikkila@helsinki.fi
p:050 310 2632


1
LUONNOS 11.5.2010
Suomen Kennelliitto r.y. – Finska Kennelklubben r.f.
Yleinen jalostusstrategia
1 Taustaa
Suomen Kennelliitto r.y. – Finska Kennelklubben r.f. (Kennelliitto) jalostusstrategia koskee
kaikkia rotuja. Se on sopusoinnussa Kennelliiton yleisten ja jalostusta ohjaavien sääntöjen ja
ohjeiden kanssa. Lisäksi jalostusstrategiassa on otettu huomioon eläinsuojelulaki, erityisesti
sen 8 § (Liitteet 1 ja 2), sekä lakia täydentävän eläinsuojeluasetuksen 24 § (Liitteet 1 ja 2) ja
Euroopan Neuvoston lemmikkieläinten jalostusta koskeva päätöslauselma (Liite 4).
Jalostusstrategia noudattaa Fédération Cynologique Internationalen (FCI, kennelliittojen
kansainvälinen kattojärjestö) kasvatusta ohjeistavaa Breeding Rules –säännöstöä (Liite 6),
FCI:n ohjeistusta rotujen ja rotumuunnosten risteytyksistä (Liite 5) ja on linjassa FCI:n
yleisen jalostusstrategian (Liite 3) kanssa. (Vastaava kohta FCI:n jalostusstrategiasta liitetty
tavoitteisiin vertailuksi).
2 Koiranjalostuksen tavoitteet
Jalostamisen tavoite yleisesti on eläinkannan laadun parantaminen. Koirilla rodunjalostuksen
ohjenuorana on perinteisesti pidetty rotumääritelmiä, kuitenkaan liioittelematta mitään niissä
mainittua ominaisuutta.
Koirankasvatuksen ja koirarotujen kehityksen tulee perustua rotumääritelmässä mainittuihin
ominaisuuksiin ja pitkän tähtäimen suunnitteluun, jossa päämääränä tulee rotuominaisuuksien
lisäksi kuitenkin ennen kaikkea olla koirien terveyden, toiminnallisuuden ja pitkäikäisyyden
vaaliminen. Jalostuksessa ja pennutuksessa tulee varmistaa sekä syntyvien pentujen että
niiden emän hyvinvointi. Hyvinvointiin kuuluu asiallisen hoidon ja ruokinnan lisäksi koiran
rakenne, jonka pitää mahdollistaa luonteva elämä.
FCI:n jalostusstrategia kohta 1: Koirankasvatuksen tavoitteena ovat toiminnallisesti terveet
koirat, joiden rakenne ja luonne ovat rodulle tyypilliset; jotka pystyvät elämään pitkän,
onnellisen elämän omistajansa, yhteiskunnan ja itsensä hyödyksi ja iloksi. Kasvatustyötä
tulee harjoittaa siten, että se edistää niin syntyvien jälkeläisten terveyttä ja hyvinvointia
kuin myös nartun hyvinvointia.
Kasvattajien tulee pitää rotumääritelmää ohjenuorana rotutyypillisten piirteiden suhteen;
kaikenlaista liioittelua tulee välttää.
3 Jalostuksen ohjaus Kennelliitossa ja rotujärjestöissä
Kennelliiton koiranjalostukseen liittyvien toimintojen ja jalostuksen ohjauksen tulee perustua
tähän jalostusstrategiaan, jossa linjataan yleisesti jalostuksen suuntaviivat ja pääperiaatteet.
2
Koirankasvatusta ohjataan Kennelliitossa myös jo olemassa olevilla säännöillä ja ohjeilla sekä
rotukohtaisilla Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamis- (PEVISA) ja jalostuksen
tavoiteohjelmilla (JTO). Rotujärjestöjen jalostustoiminnan tulee perustua rodun JTO:ssa ja
mahdollisessa PEVISA-ohjelmassa esitettyihin tavoitteisiin ja keinoihin. Ohjelmilla pyritään
mm. varmistamaan, että rodussa esiintyvät yleiset sairaudet saadaan hallintaan eivätkä ne
pääse runsastumaan. Rotujärjestöt vastaavat PEVISA-ohjelmien anomisesta roduilleen ja
seuraavat ohjelman vaikutuksia. Rotujärjestöt ja niiden alaiset rotua harrastavat yhdistykset
vastaavat lisäksi omien rotujensa jalostuksesta, tiedonkeruusta ja jalostusta koskevista
tarkemmista ohjeista sekä jalostusneuvonnasta. Nämä tiedot on koottu rotukohtaiseen
jalostusstrategiaan, joka sisältyy JTO:n. JTO on laadittava, jos rodun viimeisen viiden vuoden
yhteenlaskettu rekisteröintimäärä on 50 tai sen yli tai jos rotu kuuluu PEVISA-ohjelmaan.
JTO:n laatii ja hyväksyy rotujärjestö ja niiden lopullisesta hyväksymisestä ja voimaantulosta
vastaa Kennelliitto, joka myös valvoo ohjelmien toteutusta ja seuraa niihin kuuluvien rotujen
kehitystä yhteistyössä rotujärjestön kanssa. Jos rotujärjestö ei laadi ohjelmaa, Kennelliitto voi
ottaa vastuun rodun jalostuksesta, jolloin Kennelliitto laatii rodulle JTO:n sekä tarvittaessa
myös PEVISA-ohjelman.
4 Jalostusstrategia
Jalostusstrategia vaikuttaa Kennelliiton painopistealueiden määrittelyyn ja resurssien
jakamiseen ja tähtää Kennelliiton toiminnan kehittämiseen siten, että toiminta mahdollistaa
kohdassa 2 mainittujen tavoitteiden toteutumisen ja palvelee koirien jalostusta
mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti.
Kennelliiton valtuuston vuonna 2006 hyväksymän suunnitelman mukaan Kennelliiton
yleisen jalostusstrategian tavoitteena on:
• säilyttää hyvinvoinnin ja normaalin lisääntymisen mahdollistava rakenne
• ylläpitää ja lisätä perinnöllistä monimuotoisuutta, joka vähentää perinnöllisten
vikojen ja sairauksien esiintymistä ja suojaa immuunipuolustukseen ja lisääntymiseen
liittyviltä ongelmilta
• säilyttää tasapainoinen hermorakenne ja hyvä toimintakyky
• ylläpitää ja parantaa rodunomaisen käyttäytymisen ja luonteen perustana olevia
käyttöominaisuuksia
Lisäksi jalostusstrategiassa:
• kiinnitetään erityistä huomiota koirien terveyttä edistäviin toimenpiteisiin
• pyritään edistämään kansallisten rotujemme aseman turvaamista
4.1 Perinnölliset ominaisuudet
Tavoite:
Perinnöllisen edistymisen edellytyksenä on, että jalostukseen käytettävät yksilöt ovat
halutuissa ominaisuuksissa rodun keskitasoa parempia.
FCI:n jalostusstrategia kohta 4.1: tutkimustuloksiin perustuvia jalostusarvoja tulee
mahdollisuuksien mukaan laskea, jotta jalostusyksilöiden valinnassa voidaan käyttää
3
hyväksi koiran ilmiasun lisäksi myös tietoa sen perimästä. Yleissääntönä:
jalostusyhdistelmän arvioidun jalostusarvon tulee olla ko. rodun keskitasoa parempi.
Toimenpiteet:
Jotta tavoitteeseen päästään, entistä kattavampaa tiedon keruuta tarvitaan jalostukseen
käytettävien yksilöitten ominaisuuksien kartoittamiseksi. Tiedot kerätään rotujärjestöjen ja
Kennelliiton tietokantoihin ja ne ovat kaikkien käytettävissä.
4.1.1 Jalostukseen käytettävistä yksilöistä tarvittavan yleisen tiedon kerääminen ja
tallentaminen
Kattavaa tiedon keruuta tarvitaan jalostukseen käytettävien yksilöitten ominaisuuksien
kartoittamiseksi. Useimmat rotujärjestöt keräävät eri tavoilla tietoa rotunsa koirista.
Jotta mahdollisimman monesta koirasta saadaan yhteismitallista tietoa rotujen keskitasojen
määrittämistä varten, Kennelliitto kehittää rotujärjestöjen tiedonkeruuta helpottamaan
yksinkertaiset, kaikille roduille soveltuvat käyttäytymis- ja terveyskyselyt. Ne ovat
koiranomistajien täytettävissä Kennelliiton Internet-sivuilla. Alkuvaiheessa kyselykaavakkeita
muokataan kertyvän tiedon perusteella, jotta ominaisuuksille saadaan mahdollisimman
kuvaavat ja yksinkertaiset mittarit. Jos kyselyt osoittautuvat käytännössä toimiviksi,
Kennelliitto ja rotujärjestöt siirtävät kyselyistä kertyvää tietoa jalostustietojärjestelmässä
julkaistavien tilastojen muotoon. Koiran omistaja voi valita, näkyykö hänen antamansa
koirakohtainen tieto jalostustietojärjestelmässä vai käytetäänkö sitä vain tilastointiin.
Koirakohtaiset tiedot ovat kuitenkin myös rotujärjestöjen käytettävissä. Tällöin voidaan
puuttua tilanteisiin, joissa jokin ei-toivottu ominaisuus yleistyy jossakin yksittäisessä suvussa.
(kts. myös kohta 4.10 Yhteistyö eläinlääkäreitten kanssa).
Kennelliitto kannustaa rotujärjestöjä järjestämään rotunsa koirille yksinkertaisia
jalostustarkastuksia, laatii tähän tarkoitukseen lomakkeen ja yleiset ohjeet, joita rotujärjestö
voi halutessaan käyttää, ja neuvoo tarvittaessa koiran eri ominaisuuksien arvostelussa.
Jalostustarkastuksessa käydään yksityiskohtaisesti läpi koiran rodunomaisuus, rakenne ja
käyttäytyminen. Rakenteen tärkeimmät kohdat mitataan ja käyttäytyminen merkitään
rastittamalla lomakkeesta sopivimmat kohdat. Mikäli jalostustarkastuksen suorittaa
ulkomuototuomari, ja hän toteaa koiralla olevan normaalit kivekset, ei erillistä kivestodistusta
tai näyttelytulosta vaadita.
Tehokkaan tiedonkeruun mahdollistamiseksi koe- ja näyttelyosallistuminen sallitaan myös
tietyille koiraryhmille, joihin kuuluvia koiria ei itseään voida käyttää jalostukseen. Tällaisia
ovat esimerkiksi terveydellisistä syistä kastroidut urokset.
4.1.2 Kasvattajilta kerättävät koirakohtaiset tiedot
Suunnitteilla olevaan koirankasvatuksen terveydenhuolto-ohjelmaan osallistumalla kasvattaja
antaa omistamistaan koirista terveys-, luonne- ja lisääntymistietoja, joita käytetään myös
rodun ominaisuuksien kartoittamiseen. Kasvattaja kannustaa myös kasvattiensa omistajia
antamaan koiristaan ko. tiedot. Ohjelmaan osallistuvat kasvattajat täyttävät kunkin koiransa
ominaisuuksista ja sairaustapauksista lomakkeen Kennelliiton tai rotujärjestön
internetsivuilla. Lomakkeet vastaavat kohdan 4.1.1 terveystietojen kyselyitä, mutta lisäksi
mukana on tarkentavia kysymyksiä. Koiran eri iässä raportoidaan eri asioita:
4
• astutukseen, tiineysaikaan, synnytykseen ja nartun pentujenhoitoon liittyvät asiat
• pentukohtaiset tärkeät asiat ensimmäisten elinviikkojen ajalta
• koirakohtaiset tiedot sairauden vuoksi tehdyistä eläinlääkärikäynneistä
• käyttäytymiskysely, kun koira on 1- ja 5-vuoden ikäinen
• kuolinikä ja -syy
Kun tietoa kertyy tarpeeksi, lasketaan eri ominaisuuksille rotukohtaisia keskiarvoja, ja
kasvattaja saa tiedot omien koiriensa tasosta rodun keskiarvoon nähden. Kennelliitossa
käyttäytymis- ja terveyskyselyistä (kohta 4.1.1) kertyvä tieto liitetään tilastoja laskettaessa
yhteen luonne- ja terveysohjelmasta kertyvän tiedon kanssa. Vuosittaiset yhteenvedot
annetaan rotujärjestöjen käyttöön. Ohjelmaan osallistuva kasvattaja voi valita, näkyykö hänen
antamansa ohjelman mukainen koirakohtainen tieto jalostustietojärjestelmässä vai
käytetäänkö sitä vain tilastointiin.
Kun tähän ohjelmaan ja/tai yleisiin käyttäytymis- ja terveyskyselyihin osallistuvien kasvattien
osuus kasvattajan kaikista yli 5-vuotiaista kasvateista nousee esim. 60 % yläpuolelle,
kasvattaja saa tästä tunnustuksena sertifioinnin. Väärinkäytösten ilmetessä tai osuuden
laskiessa sertifiointi poistetaan. Osuuden taas noustessa yli rajan sertifiointi palautetaan.
4.2 Perinnöllisten ominaisuuksien jalostaminen
Tavoite:
Jalostukseen soveltuva koira on rodunomainen sekä ulkomuodoltaan että
käyttäytymiseltään eikä sillä ole arkielämää haittaavia vaivoja tai ominaisuuksia.
FCI:n jalostusstrategia kohta 2: jalostukseen tulee käyttää ainoastaan toiminnallisesti ja
kliinisesti terveitä, rakenteeltaan rotutyypillisiä koiria, eli koiria joilla ei ole vakavia
sairauksia tai toiminnallisia vammoja/vajavaisuuksia.
Toimenpiteet:
Jotta tavoitteeseen päästään, jalostuskoiraksi valitaan yksilö, joka on;
• käyttäytymiseltään ja luonteeltaan tasapainoinen
• soveltuu ilman ylenmääräistä henkistä ja fyysistä ponnistusta rotumääritelmän
mukaiseen käyttöön
• kliinisesti terve, myös rakenteensa osalta
• normaalisti lisääntyvä
• peräisin mahdollisimman pitkäikäisestä suvusta
• rakenteeltaan ja ulkomuodoltaan rodunomainen
4.2.1 Kasvattajat
Kasvattajat, joilla on Kennelliiton ja FCI:n hyväksymä kennelnimi, allekirjoittavat
Kennelliiton kasvattajasitoumuksen ja toimivat jalostusvalintoja tehdessään sen edellyttämällä
tavalla.
4.2.2 Perusvaatimukset ja suositukset jalostukseen käytettäville koirille ja yhdistelmille
5
Koira on rakenteensa ja terveytensä puolesta soveltuva jalostukseen, jos sillä ei ole sen omaa
hyvinvointia alentavia, normaalin liikunnallisen elämän estäviä sairauksia ja vikoja eikä
sairautta, joka vaatii säännöllistä tai toistuvaa lääkehoitoa tai erityisruokavaliota, tai vikaa tai
sairautta, jota tiineys ja synnytys pahentaa. Se ei saa myöskään tiettävästi periyttää edellä
mainitun kaltaisia vikoja ja sairauksia (poikkeus tähän kohdassa Perinnölliset viat ja sairaudet
ja Yhden geeniparin välityksellä eli laadullisesti periytyvät viat ja sairaudet). Jalostuksessa
vältetään yhdistelmiä, joilla olemassa olevan tiedon mukaan on keskimääräistä suurempi riski
periyttää epätasapainoista tai epärodunomaista luonnetta, tai hyvinvointia ja elinikää alentavia
sairauksia tai ongelmia.
Jos syntyvissä pennuissa on kuitenkin tällaisia ominaisuuksia, tulisi ne siirtää EJ-rekisteriin
(Ei Jalostukseen -rekisteriin). Kennelliitto voi vakavimpien periytyvien vikojen ja sairauksien
kohdalla sekä perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi asettaa jalostusrajoituksia.
Sairauksien ja vikojen kohdalla tämä edellyttää, että ne ovat koirakohtaisesti testattavissa,
tutkittavissa tai mitattavissa. Rajoitukset siirretään Koirarekisteriohjeeseen ja merkitään
maininnalla "Jalostusrajoitus".
Jalostukseen käytettävän koiran suositellaan olevan iältään vähintään 2-vuotias, mielellään
tätä vanhempi, jotta sen ja sen sukulaisten ominaisuuksista saadaan mahdollisimman varmaa
tietoa jalostusta varten (kts. myös kohta: Perinnölliset viat ja sairaudet). Rotujärjestöt
kirjaavat rotukohtaiset suositukset jalostuskäytön vähimmäisiäksi rodun JTO:aan.
Rodun JTO:aan perustuva rotujärjestön tai rotua harrastavan yhdistyksen jalostusneuvonta
(myös tiedon saanti sunnitellusta yhdistelmästä) tai Kennelliiton antama yleisemmän tason
ohjaus on suositeltavaa ennen kasvattajan ensimmäistä pentuetta.
4.3 Käyttäytyminen ja luonne
Tavoite:
Jalostukseen käytettävällä koiralla on hyvä hermorakenne ja rodunomainen toimintakyky,
jotta sen todennäköisyys periyttää jälkeläisilleen jokapäiväistä elämää hankaloittavia ja
hyvinvointia alentavia luonneominaisuuksia, kuten arkuutta, on mahdollisimman pieni.
Millään rodulla jalostukseen ei käytetä koiraa, jolla on huono hermorakenne, tai joka on
arka tai vihainen.
FCI:n jalostusstrategia kohta 2.3.: jalostukseen tulee käyttää vain koiria, joiden luonne on
hyvä ja rodulle tyypillinen. Toisin sanoen jalostuskoirissa ei saa olla havaittavissa
häiriökäyttäytymistä, joka ilmenee ylenmääräisinä pelkoreaktioina tai aggressiivisena
käyttäytymisenä ilman ärsytystä tai koiran elämässä arkipäiväiseksi katsottavissa
tilanteissa.
Toimenpiteet:
Kennelliitto pitää tärkeänä koirien käyttämistä siinä käyttötarkoituksessa, johon rotu
rotumääritelmän mukaan soveltuu - edellyttäen, että käyttötarkoitus on eettinen ja koirien
käytössä otetaan huomioon niiden hyvinvointi.
6
4.3.1 Perusvaatimukset ja suositukset
Kukin rotujärjestö kirjaa JTO:aan, millä tavalla se suosittelee rodun yksilöitten luonnetta
arvioitavan ja millaisia tuloksia jalostuskoirille suositellaan eli millainen käyttäytyminen on
rodunomaista. Myös käyttäytymiseen liittyvillä kyselyillä pyritään keräämään lisää tarvittavaa
tietoa.
4.3.2. Käyttö- ja työkoirat
Rodunomaisen käytön pitäminen yhtenä jalostuskriteerinä edesauttaa useimmissa tapauksissa
sekä koirien tasapainoisen käyttäytymisen että terveen rakenteen säilymistä. Pitkäjänteinen ja
menestyksekäs toimiminen henkisesti ja fyysisesti rasittavassa työssä on yleensä riittävä
mittaustulos yksilön käyttäytymisestä ja terveydentilasta. Käyttökoirien ominaisuuksia
voidaan mitata myös rodunomaisessa kokeessa. Kennelliitto perustaa erillisen tietokannan
koirille, jotka toimivat rodunomaisessa käyttötarkoituksessa (ns. ”työkoirarekisteri”).
Tietokantaan pääsyn kriteerit luodaan yhdessä ao. rotujärjestöjen kanssa. Tietokannassa
otetaan erityisesti huomioon kotimaisten rotujen tarpeet. Työkoirille liitetään tästä erillinen
merkintä rekisterikirjaan.
4.3.3. Seurakoirat
Roduilla tai yksilöillä, joilla rodunomaista käyttöä ei ole, on käyttäytymisen tai luonteen
jalostuskelpoisuutta arvioitava toisilla mittareilla. Myös seurakoiraominaisuudet ovat
käyttöominaisuuksia: jalostukseen käytettävän seurakoiran tulee olla sosiaalinen ja
hermorakenteeltaan tasapainoinen.
Arvioksi käy rodunomaisen kokeen lisäksi jokin seuraavista tai niitä vastaava:
• luonnetestit
• MH-luonnekuvaus
• BH-koe
• virallisen kokeen tai kilpailun tuomarin antama arvioi koiran lähestyttävyydestä
• rotuyhdistyksen järjestämä jalostustarkastus tai katselmus, jos siihen liittyy arvio myös
käyttäytymisestä
• näyttelyt, numeerinen käyttäytymisen arvostelu (vrt. suomenajokoirien luonteen
arviointi)
Näyttelyitten arvostelulomakkeisiin vuoden 2011 alusta tuleva monivalintatyylinen koiran
käyttäytymisen kuvaus käy arvioksi muiden luonteen arvioitten puuttuessa. Tätä kuvausta
koiralla suositellaan olevan vähintään kahdelta ulkomuototuomarilta, lisäksi niiden
suositellaan olevan koiran aikuisiältä.
4.4 Rakenne ja terveys
Tavoite:
7
Terveyden vaalimisessa keskitytään vakavien koiran hyvinvointiin vaikuttavien vikojen ja
sairauksien (aiheuttavat koiralle kipua tai epämukavuutta tai jotka muuten rajoittavat
koiran normaalia, lajityypillistä elämää) estämiseen. Tällaisen sairauden kohdalla
kliinisesti sairasta koiraa ei saa käyttää jalostukseen.
FCI:n jalostusstrategia kohta 2: jalostukseen tulee käyttää ainoastaan toiminnallisesti ja
kliinisesti terveitä, rakenteeltaan rotutyypillisiä koiria, eli koiria joilla ei ole vakavia
sairauksia tai toiminnallisia vammoja/vajavaisuuksia.
FCI:n jalostusstrategia kohta 2.1: Mikäli jalostukseen käytetään jostakin perinnöllisestä
sairaudesta tai toimintavajavuudesta kärsivien koirien läheisiä sukulaisia, niitä tulee
yhdistää vain koiriin, joiden linjoissa samoja sairauksia tai vikoja ei esiinny lainkaan tai
vain hyvin vähän. Mikäli sairauden tai toimintavajaavuuden toteamiseksi on olemassa
DNA-testi, jalostusyksilöt tulee testata, jotta vältetään kahden kantajan yhdistäminen.
FCI:n jalostusstrategia, kohta 4.2 (kvalitatiiviset ominaisuudet): tutkimuksia tulisi
suositella tehtäväksi vain niiden sairauksien ja rotujen osalta, missä ko. sairaudella on
huomattava vaikutus koiran toiminnalliseen terveyteen.
FCI:n jalostusstrategia kohta 5: perinnöllisten sairauksien DNA-testituloksia tulee
hyödyntää ehkäisemään sairaiden koirien kasvattaminen, ei välttämättä koko sairauden
hävittämiseen. Resessiivisesti periytyvän sairauden kantaja (heterotsygootti) tulee yhdistää
vain sellaisten koirien kanssa, jotka tutkitusti eivät kanna samaa sairautta periyttävää
alleelia.
Toimenpiteet:
Koiran hyvinvointiin vaikuttavaa vikaa tai sairautta tiettävästi periyttävän koiran
jalostuskäyttö voidaan sallia vain, jos yhdistelmän toisen osapuolen genotyypin kyseisen vian
tai sairauden suhteen voidaan geenitestillä varmistaa olevan sellainen, ettei genotyypiltään
sairaita jälkeläisiä synny (ks. myös kohta Yhden geeniparin välityksellä eli laadullisesti
periytyvät viat ja sairaudet).
4.4.1 Rakenne ja anatomia
Jalostukseen käytettävän koiran tulee kyetä ilman ylenmääräisiä fyysisiä ponnistuksia
toimimaan siinä käyttötarkoituksessa mihin rotu rotumääritelmän mukaan soveltuu. Kokeisiin
ja näyttelyihin osallistuvan koiran on kyettävä liikkumaan ja seisomaan normaalisti myös
ilman asettelua, eikä sillä saa olla merkkejä sairaudesta tai hengitys- tai liikkumisvaikeuksista.
Kokeen tai näyttelyn tuomarin on poistettava tällaiset koirat kilpailusta ja tarvittaessa
eläinlääkärin on tarkastettava koiran kunto. Fyysisesti vaativissa kokeissa ja kilpailuissa tulee
paikalla aina olla eläinlääkäri.
Euroopan Neuvoston päätöslauselman (Liite 4) mukaisesti jalostukseen ei tule käyttää koiria,
joilla seuraavat ominaisuudet ovat rodussaan liioiteltuja:
• hyvin suuri tai hyvin pieni koko
• lyhytraajaisilla koirilla pituuden ja korkeuden välinen suhde
• lyhytkalloisuus tai –kuonoisuus
8
Päätöslauselman mukaan jalostukseen käytettävällä koiralla ei myöskään saa olla seuraavia
ominaisuuksia:
• pysyvä aukile
• raajojen epänormaalit asennot (esim. liian niukat takakulmaukset)
• hampaiden epänormaalit asennot (esim. lyhytleukaisuus)
• silmien tai silmäluomien epänormaali koko ja muoto (entropion, ektropion, suuret
pullistuneet silmät)
• hyvin pitkät korvat
• korostuneen poimuuntunut nahka
Jalostukseen käytettävän koiran rakenteessa ja ulkomuodossa ei saa olla Kennelliiton
laatimassa epäterveiden piirteiden listassa (Liite 7) mainittuja hyvinvointia alentavia vikoja.
Lisäksi tulee varmistaa, että syntyvien pentujen genotyyppi esimerkiksi karvattomuus-, merle,
sinidiluutio-, töpö- ja vastakarvapiirtoalleeleiden suhteen ei aiheuta koirille terveysongelmia
tai vikoja (Liite 2.). Tarvittaessa Kennelliitto asettaa tällaisille roduille jalostussuosituksia tai
jalostusrajoituksia.
Synnynnäisen rakenteellisen vian tai heikkouden takia (esim. liioitellun löysä nahka sekä
huuli- ja nenäpoimut, roikkuvat silmäluomet, ahtaat sieraimet, eturaajojen
kondrodystrofiamuutokset, polvilumpioluksaatio, rodussa epänormaali purenta) kirurgisesti
korjattuja koiria ei tule käyttää jalostukseen ja ne tulee siirtää EJ-rekisteriin.
4.4.2 Muut perinnölliset viat ja sairaudet
Rotujärjestöt ja rotua harrastavat yhdistykset linjaavat rotukohtaiset terveysjalostuksen
painopistealueet ja jalostussuositukset/jalostusrajoitukset JTO:issa ja PEVISA-ohjelmissa.
Vakavimpien perinnöllisten vikojen ja sairauksien periytymistavat pyritään selvittämään
yhteistyössä rotujärjestöjen, Kennelliiton ja tutkijoiden kanssa. Terveysongelmien
vakavuusasteen määrittelyssä käytetään tarvittaessa eläinlääkärien apua. Näistä yhden
geeniparin säätelemille vioille ja sairauksille pyritään yhteistyössä tutkijoiden kanssa
aikaansaamaan geenitestit, joilla sairauden kantajat voidaan varmuudella tunnistaa. Ohjeistus
kunkin rodun testaustarpeista ja toimenpiteistä tulee liittää JTO:aan ja tarvittaessa velvoitteet
ja jalostusrajoitukset määritellään PEVISA-ohjelmassa. Jos geenitestiä ei saada, pyritään
yhteistyössä rotujärjestön, Kennelliiton ja eläinlääkärien kanssa kehittämään vialle tai
sairaudelle standardoitu ja toistettavissa oleva tutkimusmenetelmä (esim. lonkkanivelen
kasvuhäiriö ja spondyloosi), joka voidaan liittää rodun PEVISA-ohjelmaan.
Roduissa, joiden tyypilliset koiran hyvinvointia vakavasti alentavat perinnölliset sairaudet
puhkeavat myöhemmällä iällä (eikä geenitestiä ole käytössä), jalostukseen tulisi käyttää vain
koiria, jotka ovat itse terveitä 2-3-vuotiaina ja joiden vanhemmilla ei ole ilmennyt kyseisiä
sairauksia 5-6–vuoden ikään mennessä.
Jos jalostukseen valitaan yksilö, jonka lähisuvussa (sukulaisuussuhde 25 % tai yli) esiintyy
vakavia periytyviä sairauksia, tulee parituskumppaniksi valita terve yksilö, jonka lähisuvussa
ei esiinny samaa sairautta tai vikaa.
Jalostusrajoitus:
9
Kaikilla roduilla, joilla tehdään Kennelliiton hyväksymiä virallisia tutkimuksia koiran
terveyttä ja hyvinvointia vaarantavissa tai elinikää lyhentävissä sairauksissa kuten lonkka- tai
kyynärnivelen kasvuhäiriö, patellaluksaatio, spondyloosi ja välilevykalkkeutuma,
Kennelliiton hyväksymän mitta-asteikon huonoin tulos estää koiran jalostuskäytön. Tämä
kirjataan Koirarekisteriohjeeseen ja tällaiset koirat siirretään EJ-rekisteriin. (kts. myös Liite 6;
FCI Breeding Rules)
Toimenpiteet yhden geeniparin välityksellä eli laadullisesti periytyvissä vakavissa vioissa ja
sairauksissa:
Jos vialle tai sairaudelle on olemassa geenitesti, sitä tulisi käyttää apuna estämään sairaiden
koirien syntyminen. Geenitestillä ei ole tarkoitus karsia sairautta nopeasti pois kannasta.
Suositeltavat testit kirjataan rodun JTO:aan ja pakolliset testit PEVISA-ohjelmaan.
Kun geenitestiä ei ole käytössä, sairauden periytymismalli, koiran genotyyppi tai sairausriski
pyritään määrittämään sen sukulaisten perusteella (vrt. suomenpystykorvan epi-luku).
Kennelliitto voi tarvittaessa avustaa rotujärjestöä periytymismallin selvittämisessä.
Kun sairaus periytyy autosomaalisesti resessiivisesti, jalostukseen voidaan käyttää
yhdistelmiä, joissa toinen osapuoli on genotyypiltään terve, jolloin ei synny genotyypiltään
sairaita yksilöitä. Genotyypiltään sairasta koiraa voi käyttää jalostukseen vain, jos koira ei ole
kliinisesti sairas (tauti ei ole puhjennut), ja jos sairaus on sellainen, ettei koiran jalostuskäyttö
pahenna koiran kliinistä tilaa.
Kun sairaus periytyy X-kromosomaalisesti resessiivisesti, yhdistelmän nartun tulee olla
genotyypiltään terve (kummassakin X-kromosomissa normaali alleeli), uros voi olla joko
terve (X-kromosomissa normaali alleeli) tai sairas (X-kromosomissa mutaatio).
Genotyypiltään sairasta koiraa voi käyttää jalostukseen vain, jos koira ei ole kliinisesti sairas
(tauti ei ole puhjennut), ja jos sairaus on sellainen, ettei koiran jalostuskäyttö pahenna koiran
kliinistä tilaa.
Kun sairaus periytyy autosomaalisesti tai X-kromosomaalisesti dominoivasti, vain
genotyypiltään kahden terveen (kumpikaan vanhemmista ei ole edes kantaja) takaa, ettei
sairaita jälkeläisiä synny.
Muiden laadullisten (kvalitatiivisten) periytymistapojen kohdalla ohjeet vakavien sairauksien
suhteen määritetään rotukohtaisesti JTO:ssa tai PEVISA-ohjelmassa.
Toimenpiteet usean geeniparin välityksellä eli määrällisesti (kvantitatiivisesti) periytyvissä
vioissa ja sairauksissa
Usean geeniparin säätelemien vikojen ja sairauksien suhteen tulisi käyttää rodun keskitasoa
parempia koiria jalostukseen. Jalostusvalintaan saadaan lisää tarkkuutta, jos tietty osuus
jalostuskoiran jälkeläisistä tutkitaan ennen koiran seuraavia pentueita. Koiran jälkeläisistä
tulisi kahden pentueen jälkeen tutkia satunnainen 50 % otos, ja koiraa tulisi käyttää uudestaan
jalostukseen vain, jos jälkeläiset ovat kyseisen, koiran terveyttä ja hyvinvointia vaarantavan
tai elinikää lyhentävän vakavan vian tai sairauden suhteen rodun keskitasoa terveempiä. Tämä
lisätään rodun JTO:aan ja tarvittaessa PEVISA-ohjelmaan.
4.5. Lisääntyminen
10
Tavoite:
Jalostukseen käytetään vain koiria, jotka pystyvät lisääntymään ja hoitamaan pentujaan
luonnollisesti.
FCI:n jalostussrategia kohta 6: kaikkien koirien tulee pystyä parittelemaan luonnollisesti.
Keinosiemennystä ei tule käyttää korvaamaan koiran fyysinen kykenemättömyys
paritteluun. Narttu tulee sulkea jalostuksesta jos se ei kykene synnyttämään normaalisti
joko anatomiansa tai perityn polttoheikkouden vuoksi, tai jos se ei luonteensa tai
perinnöllisen maidonpuutteen vuoksi kykene huolehtimaan vastasyntyneistä pennuistaan.
Toimenpiteet:
4.5.1 Perusvaatimukset
Narttuja, jotka ensimmäisen pentueensa kohdalla eivät kyenneet anatomiansa tai muun syyn
vuoksi synnyttämään luonnollisesti tai jotka eivät huolehtineet normaalisti jälkeläisistään
ilman fyysistä syytä, ei tule käyttää uudestaan jalostukseen. Uroksia, jotka eivät kykene
normaaliin astutukseen, ei tule käyttää jalostukseen. Myös nartun tulee olla halukas
luonnolliseen astutukseen. Rodun lisääntymisestä ja siihen liittyvistä mahdollisista ongelmista
tulee aina kirjata tiedot rotukohtaiseen JTO:aan.
4.5.2 Keinosiemennys
Keinosiemennyksessä noudatetaan siitä erikseen annettua Kennelliiton ohjeistusta.
Keinosiemennyksen syynä ei saa olla nartun tai uroksen haluttomuus tai kyvyttömyys
normaaliin astutukseen.
4.5.3 Narttu ja pennutus
Perusvaatimusten lisäksi narttuja, joiden hyvinvointia astutus, tiineys tai synnytys voi nartun
tai pentujen anatomisten ääripiirteiden vuoksi haitata, ei tule käyttää jalostukseen.
Pentua, jota joudutaan normaalisynnytyksen jälkeen elvyttämään ja erityisesti tukemaan
ensimmäisen elinviikon aikana hengissä säilymisen varmistamiseksi, ei suositella
käytettäväksi jalostukseen (tulisi siirtää EJ-rekisteriin).
4.6 Elinikä
Tavoite:
Jalostukseen käytetään mahdollisimman pitkäikäisistä suvuista polveutuvia koiria.
Koiran elinikää ei turhaan pitkitetä sen terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella.
Toimenpiteet:
Jalostuksessa suositaan terveitä, pitkäikäisiä uroksia, joilla on jo aikaisempaa
jälkeläisnäyttöä(kts. myös 4.8 Perinnöllisen monimuotoisuuden ylläpitäminen).
11
4.6.1 Eliniän kartoitus
Mahdollisimman monen esivanhemman (3-4 polvea) ja lähisukulaisen elinikä kartoitetaan,
eikä joukossa ole kovin montaa rodun keski-ikään nuorempana (tapaturmaisia kuolemia
lukuun ottamatta) kuollutta koiraa.
4.6.2 Kuolinsyytilastot
Tietoa koirien kuolinsyystä ja -iästä kerätään eri lähteistä mm. Omakoira-palvelun,
terveyskyselyitten, rotujärjestöjen tietokantojen, vakuutustilastojen ja eläinlääkäreiden avulla.
Eläinlääkäri voi omistajan suostumuksella ilmoittaa lopetetun koiran tiedot Kennelliittoon
tunnistusmerkinnän perusteella. Elinikätilastoja analysoidaan rotukohtaisesti JTO:ssa.
4.7. Rotutyyppi
Tavoite:
Jalostukseen käytetään vain rodunomaisia, käyttötarkoitukseensa soveltuvia koiria. Myös
ulkomuototuomarit sitoutuvat jalostusstrategian periaatteisiin ja tavoitteisiin.
FCI:n jalostussrategia kohta 1: kasvattajan tulee pitää rotumääritelmää ohjenuorana
rotutyypillisten piirteiden suhteen; kaikenlaista liioittelua tulee välttää.
Toimenpiteet:
Suositellaan, että jalostukseen käytettävällä koiralla on hyväksytty tulos joko
jalostustarkastuksesta, katselmuksesta tai näyttelystä (T). Tässä yhteydessä otetaan huomioon
myös muut ulkomuoto-ominaisuudet kuten esimerkiksi karvapeitteen määrä ja laatu sekä
käpälien ja polkuanturoiden rakenne.
Mikään liioiteltu rotupiirre ei ole suositeltava. Ulkomuototuomareitten koulutuksessa
kiinnitetään erityisesti huomiota koiran terveyttä ja hyvinvointia vaarantaviin liioiteltuihin
rotupiirteisiin ja koirien epäterveen rakenteen tunnistamiseen. Ulkomuototuomarit sitoutuvat
noudattamaan heille laadittua ohjeistusta ja jalostusstrategian päämääriä (Liite 7).
4.8 Perinnöllisen monimuotoisuuden ylläpitäminen
Tavoite:
Jalostuksessa turvataan jokaisen rodun perinnöllinen monimuotoisuus. Jalostuksen
ohjauksessa pitää mahdollistaa aina, että kaikki kriteerit huomioon ottaen vähintään 50 %
rodun kannasta jää jalostuskäyttöön.
FCI:n jalostusstrategia kohta 3: matadorijalostusta ja voimakasta sisäsiitosta tulee välttää
rotujen geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi, jopa parantamiseksi.
Sisarusparituksia ja äiti-poika tai isä-tytär yhdistelmiä ei koskaan tule tehdä. Yleinen
suositus on, että yhdenkään koiran jälkeläismäärän ei pitäisi olla yli 5 % rodun
12
populaatiossa 5 vuoden jaksolla syntyneistä pennuista. Rodun populaation kokoa tulee
tarkastella paitsi kansallisella myös kansainvälisellä tasolla, erityisesti yksilömäärältään
pienissä roduissa.
FCI:n jalostusstrategia kohta 8: yleissääntö on, että jalostusohjelma ei saa sulkea pois yli
50 % koko rodusta; jalostusyksilöt tulee valita rodun populaation paremmasta
puolikkaasta.
Toimenpiteet:
Mahdollisimman monesta rodusta pyritään kartoittamaan geneettinen monimuotoisuus.
Monimuotoisuuden kartoittamisessa kotimaiset rodut otetaan erityisen huomion kohteiksi.
Sukusiitosta kannan monimuotoisuutta vähentävänä tekijänä arvioidaan rotukohtaisesti ja
otetaan käyttöön tarvittavia toimenpiteitä. Kennelliitto rajoittaa sukusiitosta.
4.8.1 Jalostuskoirien valinta monimuotoisuuden ylläpitämiseksi
Perinnöllisen monimuotoisuuden lisääminen ja ylläpito sallii kompromisseja jalostuskoirien
laadun suhteen, kun kyse on koiran hyvinvoinnille pienimerkityksisistä virheistä.
Kompromisseilla ei kuitenkaan sallita kliinisesti sairaan tai luonteeltaan epätasapainoisen
koiran jalostuskäyttöä eikä samaa virhettä tule yhdistelmässä kerrata. Jalostuskoiria
arvioitaessa otetaan erityisesti huomioon koiran terveyttä ja hyvinvointia vaarantavat tai elinikää
lyhentävät sairaudet.
Rodussa, jonka pentueet ovat suuria, voi jalostuskarsinta olla tiukempaa kuin rodussa, jossa
on pienet pentueet. Rodun pentuekoko voidaan ottaa huomioon jakamalla luku 2 rodun
keskimääräisellä pentuekoolla. Jos rodun pentuekoko on 6, tulee jalostukseen käyttää 2/6
(33%) rodun koirista, ja jos pentuekoko on 3, tulee jalostukseen käyttää 2/3 (67%) rodun
koirista. Jalostuskoirat tulisi valita tärkeimmät ominaisuudet huomioiden mahdollisimman
tasaisesti eri pentueista.
4.8.2 Elinikäinen jälkeläismäärä
Yksittäisen koiran elinikäinen jälkeläismäärä saa olla viisi prosenttia suhteessa kunkin rodun
neljän vuoden (yhden sukupolven) rekisteröintimäärään, kuitenkin enintään 100 jälkeläistä.
Suurilukuisilla roduilla jälkeläismäärä saa olla korkeintaan kolme prosenttia neljän vuoden
(yhden sukupolven) rekisteröintimäärästä, kuitenkin enintään 200 jälkeläistä. –Pitkäikäisillä
roduilla sukupolven välinä voidaan pitää viittä vuotta. Urosten jälkeläismäärän tulisi jakautua
eri vuosille siten, että sillä saisi yhden vuoden aikana olla korkeintaan 25-50 pentua.
Harvalukuisissa roduissa, joissa viimeisen viiden vuoden yhteenlaskettu rekisteröintimäärä on
alle 250, tulisi yhdellä koiralla elinaikanaan olla korkeintaan 2-3 pentuetta tai vaihtoehtoisesti
15-20 pentua. Rotujärjestöt kirjaavat kunkin rodun suositeltavan enimmäisjälkeläismäärän
rodun JTO:aan ja mahdollisuuksien mukaan rotukohtaisiin erityisehtoihin, jolloin
jälkeläismäärää rajoitetaan rekisteröinneissä.
Kunkin rodun isien ja emien lukumäärän suhde tulisi sukupolvittain eli 3-5 vuoden jaksoissa
laskettuna olla vähintään 0,70.
13
4.8.3 Lähisukulaisten jalostuskäyttö
Jalostusrajoitus: lähisukulaisyhdistelmistä (isä/emä x jälkeläinen (sukusiitosprosentti 25 tai
yli), isoisä/isoemä x jälkeläinen (ss 12,5% tai yli ), täyssisarukset (ss. 25% tai yli),
puolisisarukset (ss. 12,5% tai yli) sekä täti/eno x jälkeläinen (ss. 12,5% tai yli) syntyviä
jälkeläisiä ei rekisteröidä.
Jalostukseen suositellaan käytettäväksi yhdistelmiä, joissa yksittäinen koira ei ensimmäisen
kolmen polven sukutaulussa esiinny useammin kuin kerran (sukukatokerroin = 100 %), ja
joissa neljän polven sukukatokerroin on yli 90%. Suositukset kirjataan rotukohtaiseen
JTO:aan.
4.8.4 Kotimaiset rodut
Kotimaisten rotujen kohdalla perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttämiseen kiinnitetään
erityistä huomiota. Kennelliitto toteuttaa kotimaisista roduista geneettisen monimuotoisuuden
kartoittamisen eri populaatioista Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ja mahdollisuuksien
mukaan muilla lähialueilla. Monimuotoisuusanalyysistä kehitetään kotimaisten rotujen
jalostuksen apuväline.
4.8.5. Rotuunotot, rotumuunnosten- ja rotujen väliset risteytykset
Maatiaiskantojen jalostuskäyttöön kannustetaan mahdollistamalla rekisteröimättömien koirien
rotuunotot roduissa, joissa rodun synty- tai kehittäjämaassa tai lähialueilla on olemassa
alkuperäistä, rekisteröimätöntä rodun kantaa. Rotuun voidaan ottaa Koirarekisteriohjeen
mukaisella menettelyllä myös koiria, jotka on rekisteröity muihin kuin FCI:n hyväksymiin
rekistereihin, edellyttäen, että koirat ovat rodunomaisia ja terveitä.
Jos rodun keskimääräinen tehollinen koko viimeisen 3-4 sukupolven aikana ulkomailla olevat
populaatiot huomioiden on sukusiitosasteen kasvunopeuden perusteella laskettuna 50 tai
tämän alle, tai jalostuskoirien lukumäärään perustuvalla kaavalla laskettuna 200 tai tämän
alle, rotuun tulisi hankkia lisää perinnöllistä vaihtelua roturisteytyksillä ja/tai maatiaiskoirien
rotuunotolla.
Roturisteytykset ja rotumuunnosten väliset risteytykset hyväksytään myös, jos rotuun tai
johonkin sen muunnokseen on kasautunut niin suuri määrä vakavia vikoja ja sairauksia tai
näihin altistavia geeniversioita, että jalostuskoirien tutkiminen ja testaaminen kaikkien
suhteen on mahdotonta, ja rodusta ei löydy tarpeeksi terveitä ja rodunomaisesti käyttäytyviä
koiria jalostukseen. Samoin voidaan menetellä, jos alkuperäiset käyttöominaisuudet ovat
hävinneet ja niitä halutaan palauttaa.
Kolmas roturisteytyksen mahdollistava tilanne on rodun koirien rakenteen tervehdyttäminen.
Jos rodun koirat eivät ole tarpeeksi terverakenteisia lisääntyäkseen normaalisti, voidaan rodun
jalostusta jatkaa risteyttämällä sitä terverakenteisempaan rotuun niin, että yhdistelmien
narttuina käytetään terverakenteisempaa yksilöä ja uroksena alkuperäisen rodun yksilöitä.
Risteytys- ja rotuunottosuunnitelmat tehdään yhteistyössä rotujärjestön ja Kennelliiton
kanssa. Kennelliitto laatii yleisen ohjeistuksen roturisteytyksien käytännön toteutuksesta.
Kennelliitto noudattaa roturisteytysten hyväksymisessä FCI:n Breeding Rules –säännöstön
(Liite 6) periaatteita.
14
Kotimaisissa roduissa kartoitetaan maatiaiskantojen esiintyminen Suomessa ja lähialueilla ja
niitä otetaan mahdollisuuksien mukaan rotuihin tai rotuja yhdistetään.
4.9. Tiedotus ja koulutus
Tavoite:
Suomalaiset järjestäytyneen koirantoiminnan piirissä olevat henkilöt ovat tietoisia ja
ymmärtävät koirien jalostuksen ja kasvatustyön päämäärät ja periaatteet. Järjestäytynyt
yhteisö sitoutuu siihen, että päämääränä on sekä rakenteeltaan, luonteeltaan että
käyttöominaisuuksiltaan mahdollisimman rodunomainen koira, joka voi ennen kaikkea
elää terveen ja pitkän elämän ja lisääntyy normaalisti. Kaikki järjestäytyneen
koirantoiminnan piirissä olevat henkilöt pyrkivät lisäämään toiminnallaan yleistä
koiratietoutta.
Kennelliitto tukee toimintaa, jolla pyritään tiedon lisäämiseen koiran perinnöllisyydestä,
terveydestä ja sairauksista.
FCI:n jalostusstrategia kohta 1: FCI:n jäsenmaiden ja yhteistyökumppanien tulee tarjota
kasvattajille koulutusta, mieluiten vuosittain.
Toimenpiteet:
FCI:n jalostusstrategiassa kasvattajien valistamista ja kouluttamista pidetään ensisijaisena
keinona jalostuksen ohjauksessa. Samoin esim. Kennelliiton PEVISA-säännössä ensisijaisena
perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisen keinona pidetään vapaaehtoisuutta.
Näihin päämääriin pyritään vaikka koiran hyvinvointia ja terveyttä ja rotujen perinnöllistä
monimuotoisuutta uhkaavien ongelmien kohdalla joudutaankin turvautumaan myös jalostusja
rekisteröintirajoituksiin.
4.9.1 Koulutus ja tiedottaminen
Kennelliitto kouluttaa kasvattajia ja rotuyhdistyksissä toimivia jalostusneuvojia säännöllisesti
järjestettävillä koulutuspäivillä, joissa annetaan tietoa ajankohtaisista jalostusasioista.
Kennelliitto ohjaa kasvattajia, koiranomistajia ja pennunostajia etsimään koirien
hyvinvointiin, jalostukseen ja hankintaan liittyvää tietoa rotujärjestöiltä, ja kouluttaa eri alojen
asiantuntijoiden avulla rotujärjestöjä ja näiden toimihenkilöjä toteuttamaan tätä tehtävää.
Kennelliitto pitää yhteyttä alan tutkijoihin ja eläinlääkäreihin ylläpitääkseen tietojaan ja
osaamistaan koiranjalostukseen liittyvissä asioissa. Tärkeät, kasvattajien jalostusvalintoihin
vaikuttavat uudet tutkimustulokset ja jalostusohjeet julkaistaan Kennelliiton
julkaisufoorumeilla.
Jalostusstrategia otetaan osaksi ulkomuototuomareitten koulutusta.
4.9.2 Muut tiedotustoimenpiteet
15
Kennelliitto tuottaa koirayhteisölle koulutusmateriaalia, jota voidaan käyttää koiranjalostusta
ohjeistamassa ja ohjaamassa. KoiraNet jalostustietojärjestelmää parannetaan ja kehitetään.
Koiranpitoon ja –kasvattamiseen laaditaan hyvinvointiohjeistus, jonka avulla pennunostajat,
koiranomistajat ja kasvattajat pystyvät varmistamaan koiriensa hyvinvoinnin ja
jalostuskelpoisuuden. Hyvinvointiohjeistuksessa käydään tarkasti läpi koiran laji- ja
rotutyypilliset tarpeet sekä esimerkiksi luonnollisen synnytyksen kulku.
Yleistä tietoisuutta koiranjalostuksen tärkeistä asioista lisätään perustamalla
Vuolasvirtapalkinnon ohelle terveys-, luonne- ja monimuotoisuusjalostukseen kannustava
palkinto, jossa mitataan kasvattien tasoa luonneominaisuuksissa, terveydessä,
pitkäikäisyydessä ja perinnöllisessä monimuotoisuudessa.
4.10 Yhteistyö eläinlääkärien kanssa
Tavoite:
Koirien terveydestä ja sairauksista saatava tieto on välttämätöntä, jotta perinnöllisiä
ominaisuuksia voidaan parantaa. Yhteistyössä eläinlääkäreitten ja alan tutkijoitten kanssa
pyritään perinnöllisten sairauksien ja vikojen entistä parempaan diagnoosiin ja kliinisesti
terveitten ja sairaitten koirien määrittämiseen. Kennelliitto kouluttaa ja ohjeistaa
eläinlääkäreitä virallisesti tallennettavien tutkimusten suorittamisessa ja lausuntojen
antamisessa.
Myös eläinlääkärit sitoutuvat omalla toiminnallaan jalostusstrategian periaatteisiin ja
tavoitteisiin.
Toimenpiteet:
Kennelliitto kehittää yhteistyötä eläinlääkäreitten kanssa erillisin sopimuksin. Eläinlääkäreitä
tiedotetaan entistä tehokkaammin. Kennelliiton ja eläinlääkäreitten tietokannat saadaan
yhteensopiviksi, jolloin voidaan kehittää tietojen siirtoa jalostustietojärjestelmään. Lisätään
Kennelliiton ja Eläinlääketieteellisen tiedekunnan yhteisen Koirien terveystutkimusrahaston
tunnettavuutta.
4.11 Kansainvälinen yhteistyö
Tavoite:
Jalostuksen ohjenuorana olevat FCI:n hyväksymät rotumääritelmät ovat sisällöltään
sellaisia, että rodunomaisuuden lisäksi niissä otetaan huomioon aina koiran terveys.
Suomalaiset järjestäytyneen koiratoiminnan piirissä olevat henkilöt vaikuttavat tähän myös
kansainvälisissä yhteisöissä. FCI:n ohjeistus koirankasvatuksesta (Breeding Rules) ja
FCI:n yleistä jalostusstrategiaa (Liite 6 ja Liite 3) pidetään yleisenä ohjeistuksena, jota
sovelletaan kansallisesti. Kennelliitto vaikuttaa PKU:n ja FCI:n kautta kansainväliseen
yhteisöön tiedon ja taidon lisäämiseksi koiranjalostuksessa. Kansainvälisessä yhteisössä
toimitaan aina niin, että koirien terveys ja hyvinvointi ovat tärkeimpiä päämääriä.
16
Toimenpiteet:
4.11.1 Rotumääritelmät
Niiden rotujen kohdalla, joiden rotumääritelmissä edelleen sallitaan koirien hyvinvointia
vaarantavia ominaisuuksia, tehdään yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa aloitteita
FCI:lle, jotta se tekisi rotumääritelmämaille esityksiä rotumääritelmien muuttamisesta ja
tarkentamisesta. Myös rotujärjestöt voivat suoraan tehdä aloitteita rotumääritelmämaille
rotumääritelmien tarkentamiseksi tai muuttamiseksi.
Euroopan Neuvoston julkilausumaa mukaillen rotumääritelmissä tulee määritellä koirille
enimmäis- ja vähimmäiskorkeus ja –paino (tarkoituksena ehkäistä liian suureen tai liian
pieneen kokoon liittyviä ongelmia) ja rajoittaa koirien pituuden ja korkeuden suhdetta
selkärangan vaurioiden välttämiseksi. Lisäksi tulee määrittää pään mittasuhteet, jotka
mahdollistavat esimerkiksi tarpeeksi pitkän kallon ja kuonon, jotta koira ei kärsi
hengitysvaikeuksista, kyynelkanavien tukkeumista ja synnytysvaikeuksista.
Rotumääritelmissä tulee tavoitella rakennetta, jolla vältetään pysyvä aukile, raajojen
epänormaali asento, hampaiden epänormaali asento (esim. lyhytleukaisuus), silmien tai
silmäluomien epänormaali koko ja muoto (entropion, ektropion, suuret pullistuneet silmät),
hyvin pitkät korvat sekä nahan huomattava poimuuntuminen.
Rotumääritelmissä pitää hyväksyä aina mutaatiovarianttien lisäksi yhdistelmissä
normaalistikin syntyvät ns. villityypin yksilöt silloin kun mutaatio voi aiheuttaa rodussa myös
terveysongelmia (mm. merle-väritys, luonnontöpöhäntä, karvattomuus, vastakarvapiirto).
4.11.2 Muut toimenpiteet
FCI:lle tehdään PKU:n kautta aloitteita myös samantaustaisten, valtioiden rajojen,
maantieteellisten esteiden tai vain pienten rakenteellisten yksityiskohtien tai värin erottamien
rotujen määrittämisestä rotumuunnoksiksi, joita saisi harkitusti risteyttää keskenään.
Vaihtoehtoisesti näiden rotujen välillä tulisi helpommin hyväksyä rotujen väliset risteytykset.
Tehdään yhteistyötä myös Pohjoismaiden kennelliittojen tietokantojen avaamiseksi maiden
välillä.
5 Jalostusstrategian yhteenveto ja toteutus
Jalostusstrategian tavoitteiden yhteenveto
1. Jalostukseen käytettävät yksilöt ovat rodun keskitasoa parempia halutuissa
ominaisuuksissa
2. Jalostukseen soveltuva koira on rodunomainen sekä ulkomuodoltaan että
käyttäytymiseltään eikä sillä ole arkielämää haittaavia vaivoja tai ominaisuuksia..
3. Jalostukseen käytettävällä koiralla on hyvä hermorakenne ja rodunomainen
toimintakyky, jotta sen todennäköisyys periyttää jälkeläisilleen jokapäiväistä
17
elämää hankaloittavia ja hyvinvointia alentavia luonneominaisuuksia, kuten
arkuutta, on mahdollisimman pieni.
4. Vakavien koiran hyvinvointiin vaikuttavien vikojen ja sairauksien (aiheuttavat
koiralle kipua tai epämukavuutta tai jotka muuten rajoittavat koiran normaalia,
lajityypillistä elämää) leviäminen estetään. Tällaisen sairauden kohdalla vain
kliinisesti tervettä koiraa voidaan käyttää jalostukseen.
5. Jalostuksessa turvataan jokaisen rodun perinnöllinen monimuotoisuus.
Jalostuksen ohjauksessa pitää mahdollistaa aina, että kaikki kriteerit huomioon
ottaen vähintään 50 % rodun kannasta jää jalostuskäyttöön.
6. Jalostukseen käytetään mahdollisimman pitkäikäisistä suvuista polveutuvia koiria
7. Kennelliitto tukee toimintaa, jolla pyritään tiedon lisäämiseen koiran
perinnöllisyydestä, terveydestä ja sairauksista. Jalostusstrategia otetaan osaksi
ulkomuototuomareitten koulutusta.
8. Yhteistyössä eläinlääkäreitten ja alan tutkijoitten kanssa tiivistetään. Myös
eläinlääkärit sitoutuvat omalla toiminnallaan jalostusstrategian periaatteisiin ja
tavoitteisiin.
9. Kennelliitto vaikuttaa PKU:n ja FCI:n kautta kansainväliseen yhteisöön tiedon ja
taidon lisäämiseksi koiranjalostuksessa. Kansainvälisessä yhteisössä toimitaan
aina niin, että koirien terveys ja hyvinvointi ovat tärkeimpiä päämääriä.
Jalostusstrategian mukaisia toimenpiteitä voidaan toteuttaa Kennelliitossa ja
rotujärjestöissä seuraavilla tavoilla:
• Rotujärjestöjen ja rotua harrastavien yhdistysten laatimat JTO:t ja PEVISA-ohjelmat,
jotka sisältävät rotukohtaiset jalostuksen painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet
• Määritetään jalostusvalintaan tarkempia työkaluja analysoimalla koirakohtaista tietoa
niin, että jalostusvalinta tapahtuu paremmin koirien geenien eikä ympäristön
perusteella (tilastot, indeksit).
• Annetaan JTO:aan perustuvaa rotukohtaista jalostusneuvontaa
• Jalostukseen liittyvän tiedon kerääminen ja tilastointi: internetkyselyiden kehittäminen
kasvattajien ja rotujärjestöjen avuksi
• Luodaan vapaaehtoinen luonne- ja terveysohjelma
• Määritetään suositukset ja perusvaatimukset jalostukseen käytettävien koirien
ominaisuuksille
• Asetetaan rajoitukset koirien jälkeläismäärälle sekä yhdistelmien sukusiitosasteelle
• Maatiaiskantoja hyödyntäminen ja rotuunotot, sekä harkitut risteytykset rotujen ja
rotumuunnosten välillä (FCI-ohjeistus: Liite 5)
• Lisätään pennunostajien, koiranomistajien, kasvattajien ja ulkomuototuomareitten
tietotaitoa (mm. ohjeistus ulkomuototuomareille: Liite 7)
• Tiedotetaan yleisesti koiranjalostukseen liittyvissä asioissa
• Vaikutetaan kansainvälisesti rotumääritelmien muokkaamiseksi ja tarkentamiseksi
sekä risteytysten toteuttamiseksi
18
Koirarekisteriohjeeseen tehdään tarvittavat muutokset merkittävimmistä rajoituksista:
- sukusiitoksen rajoittaminen
- yleiset jälkeläismäärien rajoitukset
- yleiset vakavimpia perinnöllisiä vikoja ja sairauksia koskevat rajoitukset yhdistelmille
Polveutumisten varmistamiseksi siitokseen käytetyistä nartuista ja uroksista otetaan ennen
niiden toista tai kolmatta pentuetta DNA-näyte. Kennelliitto tutkii pentujen polveutumista
pistokokein.
Käyttäytyminen ja luonne
Kennelliiton Luonnetyöryhmä tekee, seuraa ja arvioi käyttäytymiseen ja
luonneominaisuuksiin liittyviä asioita ja tilastoja.
Jalostustietojärjestelmään tallennetaan luonnetesti- ja MH-tulosten eri osioiden pisteet.
Kennelliiton Luonnetestityöryhmä ja MH-luonnekuvaustyöryhmä auttavat rotuyhdistyksiä
määrittelemään roduilleen luonneprofiilit, joiden ulkopuoliset tulokset eri osioissa ovat rodun
koirille epätoivottua käyttäytymistä.
Kun luonneominaisuuksien eri mittareista on kertynyt rodulle tarpeeksi tietoja, voidaan niille
aloittaa jalostusindeksilaskenta. Indeksit ovat luonneominaisuuksissa erityisen tärkeitä, koska
luonnearvioinneissa esiintyy ominaisuuksista eniten arvosteluiden välistä hajontaa.
Anatomiset ääripiirteet
Koulutetaan ulkomuototuomareita tunnistamaan liioitellut, epäterveet piirteet (Liite 7).
Käytetään näyttelyissä tuomareita, jotka palkitsevat koiria ottaen ensi sijassa huomioon
terveyden ja rodunomaisen käyttäytymisen rodunomaisen ulkomuodon lisäksi.
Voidaan myös mitata jalostuskandidaatit rodun tärkeimpien rakenneongelmien suhteen, lisätä
mittaustulokset jalostustietojärjestelmään ja suositella jalostukseen koiria, jotka ovat rodun
keskitasoa terveempiä. Mittaus voidaan tehdä näyttelyiden, jalostustarkastusten tai
terveystarkastusten yhteydessä. Mittaustuloksesta saadaan varmempi, jos mittaus toistetaan
kahteen kertaan ja tuloksista otetaan keskiarvo.
Rakenteellisen vian tai heikkouden takia kirurgisesti korjattujen koirien leikkaustiedot
kirjataan jalostustietojärjestelmään.
Perinnölliset viat ja sairaudet
Jalostustietojärjestelmään lisätään rodun keskiarvo kunkin tallennettavan, määrällisesti
periytyvän vian ja sairauden kohdalle, jotta koiria voidaan jalostusvalinnassa verrata rodun
keskitasoon nähden. Myös jalostukseen käytettyjen koirien jälkeläisten poikkeama rodun
keskiarvosta lisätään jalostustietojärjestelmään.
Tärkeimmille sairauksille ja vioille voidaan tiedon kertyessä aloittaa jalostusindeksilaskenta.
Jos rodulle lasketaan jossain muussa maassa indeksejä samalle ominaisuudelle kuin
Suomessa, voidaan suomalaisen indeksin tilalla käyttää koiralle ulkomailla laskettua indeksiä,
jos ulkomaisen indeksin arvosteluvarmuus on suurempi kuin suomalaisen.
Lisääntyminen
19
Keinosiemennyksestä alkunsa saaneet pentueet merkitään jalostustietojärjestelmään siten, että
ne ovat identifioitavissa ja niiden lukumäärä laskettavissa.
Elinikä ja kuolinsyyt
Kennelliitto kartoittaa rotujen keskimääräistä elinikää ja kuolinsyitä (mm. Omakoiran
kyselyiden, eläinlääkärien ilmoitusten sekä vakuutusyhtiöiden rotuprofiilien avulla). Roduille,
joiden elinikä on selvästi keskimääräistä alhaisempi, voidaan tarpeen mukaan kehittää
ikäindeksi (BLUP tai mahdollisesti yksinkertaisempi menetelmä).
Kuolleista pennuista kerätään tietoa liittämällä sähköiseen pentueilmoitukseen kuolin- tai
lopetussyy. Tällaisten pentujen rekisteröinti on kasvattajille ilmaista.
Perinnöllinen monimuotoisuus
Jalostukseen käytettävien koirien osuuden nostamiseksi tiedotetaan jatkuvasti ns. kotikoirien
tarpeesta jalostuskäytössä. Monessa rodussa lemmikkikoiran omistaja ei miellä koiraansa
jalostusyksilöksi, jos sen kanssa ei harrasteta kokeita tai näyttelyitä. Roduissa, joissa ei saada
tarpeeksi koiria jalostukseen, voidaan järjestää kotikoirakatselmuksia (vrt. Suomen
Rottweileryhdistyksen Peräkammarin Pojat –tilaisuudet), joissa koirien käyttäytyminen ja
muu rodunomaisuus sekä rakenteen terveys tarkastetaan. Jalostustarkastuksiin pitää kannustaa
yksilöitä, jotka eivät ole käyneet näyttelyissä. Mikäli katselmuksen tai jalostustarkastuksen
suorittaa ulkomuototuomari, ja hän toteaa koiralla olevan normaalit kivekset ja antaa tästä
kirjallisen lausunnon, ei erillistä kivestodistusta tai näyttelytulosta vaadita.
Jotta potentiaalisten jalostuskoirien omistajat saadaan tavoitettua, Kennelliitto lisää koirien
myynnissä käytettävään kauppakirjalomakkeeseen rastitettavan kohdan, jolla pennunostaja
sallii Kennelliiton luovuttaa nimensä ja yhteystietonsa jalostuskoiraa etsivälle kasvattajalle
sekä rotujärjestöjen käyttöön.
Rotujen yleinen tila
Jalostustieteellinen toimikunta arvioi yhdessä Luonnetyöryhmän kanssa rotujen
ominaisuuksia ja perinnöllistä monimuotoisuutta apunaan muun muassa rotujärjestöjen ja
rotua harrastavien yhdistysten laatimat rotukohtaiset JTO:t, lista epäterveistä anatomisista
ääripiirteistä, rotuprofiilit sekä jalostustietokannan tilastot. Arvioinnin yhteydessä voidaan
tarvittaessa antaa rotuyhdistyksille toimenpidesuosituksia tai rajoittaa sellaisten yksilöiden
jalostuskäyttöä, joilla olemassa olevan tiedon mukaan on keskimääräistä suurempi riski
periyttää epätasapainoista tai epärodunomaista luonnetta, tai hyvinvointia alentavia sairauksia
tai rakennetta.
Tiedonkeruu ja tiedotus
Koirien rekisteritodistusten väliin liitetään lyhyesti tietoa Kennelliiton jalostusstrategiasta,
jalostuksen tavoiteohjelmista, PEVISAsta sekä Omakoiran sisältämistä kyselyistä.
Kennelliitto kerää Omakoiran kautta FIX-rekisteriin tietoa papereitta ostetuista rotukoirista
sekä sekarotuisista koirista (myyjä, hinta, vanhemmat, syntymäaika, tunnistusmerkintä).
Tiedot ovat luottamuksellisia.
6 Liitteet
20
Liite 1: Eläinsuojelulain 8 § ja lakia täydentävän eläinsuojeluasetuksen 24 §
(elainsuojelulaki_ja_asetus.pdf)
Liite 2: EVIRAN lausunto sellaisten rotujen kasvatuksesta, jotka kantavat perimässään
letaalitekijöitä (EVIRA_lausunto.pdf)
Liite 3: FCI:n yleinen jalostusstrategia (FCI_jalostusstrategiaehdotus.pdf)
Liite 4: Lemmikkieläinten jalostusta koskeva EN:n päätöslauselma (ENpaatoslauselma.pdf)
Liite 5: FCI:n ohjeistus rotumuunnosten sekä eri rotujen risteytyksistä
(FCI_ohjeet_roturist_muunnosrist.pdf)
Liite 6: FCI Breeding Rules
Liite 7: Ohjeistus ulkomuototuomareille suomeksi ja englanniksi (ulkomuotoesitys.pdf)



1. Kasvattajapäivät 9-10.10.2010



Paikka: Hotel Scandic Rosendahl Pyynikintie 13 33230 TAMPERE

Aika: 9.-10.10.2010

9.10.-10
Klo:
10:00 Kasvattajapäivien avaus

10:15 Selän ja välimuotoisen lanne-ristinikaman todentaminen ja muutokset.
 ELL Anu Lappalainen Helsingin yliopisto esittelee suomalaisen tutkimuksen.
• aiheesta julkaistaan alustus SP- lehdessä.

 Dr. Nele Ondreka Giessenin yliopisto esittelee keskieurooppalaisen tutkimustuloksen

12:00 Lounastauko

12:30 Ursula Zabel: portaittainen jalostussuunnitelma


14:00 ELL Katriina Tiira ja Professori Hannes Lohi Helsingin yliopisto

 geenitutkimusta ja sen tuloksia
 tutkimuksen eteneminen
 millaisia uusia tutkimuksia on tulossa geenitutkimuksen alueella.

17:00 MMT Katariina Mäki : Suomen Kennelliiton yleinen jalostusstrategia


18:30 Järjestetään osallistujien ja esitelmöitsijöiden keskustelupaneeli
n.2-3h






10.10.2010
Klo:

09:00 Markku Saastamoinen Hevostalousoppilaitos Mustiala
 tietokantojen hyödyntäminen hevosjalostuksessa

10:30 Ominaisuusarvioinnin yhteenvedon esittely ja tulosten arviointi

11:30 Rodusta kerätyn tilastojen esittely (Mari ja Marko)

12:30 SPL kasvattajakoulutuksen uudistaminen


13:30 ELL Helka Heikkilä Helsingin yliopisto

 tutkimuksen esittely: uusi hoitomenetelmä nivelrikon hoidossa

14:30 Ajankohtaiskatsaus ja 2011 suunnitelmia

15:00 Kasvattajien palkitseminen – kasvattaja-aktiiviteetin palkitseminen

15:30 Päivien päätös, yhteenveto ja palautteet

SAKSANPAIMENKOIRIEN OMINAISUUSARVIOINNIT

Ominaisuusarviointiprojekti jatkuu vuonna 2010 seuraavasti:
Liiton koulutusleirillä Lehtimäellä 6.,7. ja 8.7.
17.7. SPL Rauma
31.7. SPL Sata-Häme
14.8.SPL Itä-Helsinki
29.8. SPL Merenkurkku
18.9. SPL Raahe
19.9. SPL Oulu

Ominaisuusarviointiprojekti saadaan tämän vuoden aikana valmiiksi. Projektin tuottama tieto koirien ominaisuuksista ja rakenteen yksityiskohdista esitellään SPL-kasvattajapäivillä (9-10.10.-10).
Ominaisuusarviointi tiedonkeruujärjestelmä antaa kasvattajille ja koiran hankintaa suunnitteleville yksityiskohtaista tietoa arvioiduista koirista. Haluaisimme kasvattajien aktivoivan kasvattiensa omistajia osallistumaan arviointitilaisuuksiin.
Voitte tutustua liiton kotisivuilla jo järjestettyjen tilaisuuksien tuloksiin. Annamme lisätietoa ominaisuusarvioinneista liiton tapahtumien ja ominaisuusarviointitilaisuuksien yhteydessä.
Liiton syyskokouksessa tehdään yhteinen päätös ominaisuustiedonkeruujärjestelmän jatkosta.
On tärkeää, että tutustutte tiedonkeruumenetelmään riittävän ajoissa ennen liiton syyskokousta.
Hannele Lummeranta

Re: JALOSTUSTOIMIKUNNAN 2. INFOKIRJE KASVATTAJILLE

Viesti Kirjoittaja Hannele Lummeranta »

En varmaankaan ole postituslistalla, koska en ole saanut postia.
Mielelläni ottaisin tiedotteita vastaan.

Kennel Frau Fortuna
Hannele Lummeranta
hannele.lummeranta@starexpert.fi
fraufortuna.fi@gmail.com
Vastaa Viestiin