Koko ja mittasuhteet ominaisuusarviointitulosten perusteella

[Eero Lukkari]

Kun tässä jalostustarkastuksen kehittäminen lähestyy niin tuli mieleen tutkia, kuinka hyvin rotumääritelmän toivomat mittasuhteet toteutuvat todellisuudessa. Ominaisuusarviointituloksista sai tehtyä vähällä vaivalla tilaston rinnansyvyydestä, pituudesta ja koosta. Aivan kaikilla arvioiduilla koirilla ei mittaustuloksia oltu merkitty, ja selvästi virheelliset mittaustulokset karsin pois, joten otoksen koko oli noin 400 koiraa. Ominaisuusarviointiin osallistuneet koirat ovat valikoitunut joukko, joten tuloksia ei voi välttämättä yleistää koko rotuun.

Ensimmäisessä kuvassa on narttujen säkäkorkeus (cm). 78 % oli rotumääritelmän mukaisia (55-60), 3 % liian pieniä ja 19 % liian suuria. Keskiarvo on 58,9 cm. Puolikkaat sentit on pyöristetty ylöspäin.



Toisessa kuvassa on urosten säkäkorkeus (cm). 70 % oli rotumääritelmän mukaisia (55-60), 2 % liian pieniä ja 27 % liian suuria. Keskiarvo on 64,1 cm. Puolikkaat sentit on pyöristetty ylöspäin. Kuten tiedossa jo oli, ylikoko on hyvin yleinen ongelma rodussa.



Kolmannessa kuvassa on rinnansyvyys prosentteina säkäkorkeudesta. Rotumääritelmän mukaisia (45-48 %) oli 76 %, liian syviä 9 % ja liian ilmavia 14 %. Keskiarvo on 46 %.



Neljännessä kuvassa on prosenttiluku, kuinka paljon koira on korkeuttaan pidempi. Rotumääritelmän mukaisia (10-17 %) oli 64 %, liian lyhyitä 11 % ja liian pitkiä 24 %. Tässä narttujen ja urosten välillä on pieni ero: narttujen keskiarvo on 16 % ja urosten 13 %. Omana mielipiteenääni sanon, että ehkä kannattaisi pyrkiä hivenen lyhyempiin koiriin, minulla ei ole esittää mitään todisteita, mutta luulen, että saksanpaimenkoirien selkäongelmat osin johtuvat liian pitkästä selästä. Toki myös rotumääritelmään nähden liian pitkiä on melkein neljännes.