Gallup: Kroonisesti sairaita koiria

Terveyteen liittyvät aiheet
Anne Kuntze

Viesti Kirjoittaja Anne Kuntze » 22 Marras 2006 21:37

Futuras Hagi (Flick vom Arlett-Lizzie vom Arlett) syntynyt 10.7.1998

Aluksi virtsaamisvaikeuksia, johtui eturauasen liikakasvusta.Suositeltiin kastrointia, mutts halusin vielä leikkausta pitikittää. Koiralla oli kuitenkin sellainen sukutausta takana ja luonne mitä vahvin ja viettiä riitti.Joten en ekaksi suostunut kastraatoon.
Sitten koira oli edelleen kivulias kotona ylösnoustessa ja tuskissan joi ja läähätti öisin. Kun käytiin hakemassa kortisooni- ja hormoonipiikkejä, niin virtsaamisvaikeudet vaan paheni.
Mentiin taas lekurille, kun koira rupesi kolmijalkaiseksi ylösnoustessaan.
Kuvattiin selkä ja selässä silloittumaa eli spondyloosi. Siitä johtui kolmijalkaisuus lenkin jälkeen yläsnoustessaan.


Koira oli eittäin vilkas ja työskentelyhaluinen, spondyloosi-diagnoosin jälkeen koiran elämä olisi ollut jatkuvasti liikuntaa kytkettynä. Se ei olisi
ollut aktiivisen luonteen omaavan koiran elämää ja saatettiin Hagi ikiuneen 6.3.2004 4,5 vuotiaana.


Seuraava koira Makros Egan (Flipp v Arett-Makros Aguccina)oli herkkävatsainen koko ikänsä. 9.10.2006 täysin yllättäen yhtem' maantantaiaamuna, koira oli erittäin kipeä. Verenvuotoa peräsuolesta ooikein reippaasti, lähdimme tietysti heti lääkäriin ja tiputukseen. Verenvuotoa vaan tuli edelleen. Tarkistettiin verikokeilla mahdollinen rotanmyrkky ym.
suolisto oli mennyt jo kulioon ja sydän oli ns shokkisydän, joten ei voitu kokonaan rauhoittaa. Eläinlääkäri kehotti minua lähtemään kotiin, eli kora jäi hoitoon vielä, ja eläinlääkäri oli sitä mieltä, että koira selviytyisi. koirahan oli viikon vajaa kaksivuotias..
No eläinlääkäri sottaa minulle klo 16, että koira valitettvasti menehtyi elvytyksest' huolimatta...
Tämä tapahtui neljä viikkoa sitten, eli olen vieläkin järkyttynyt ja surusta sekaisin. täysin terve koira illalla nukkumaanmentäessä ja seuraavana päivänä on kuollut....huh huh. Kaksi-vuotiaana.


Onneksi suruun tulee lievitystä, kun haen huomenaamulla Helsingistä uuden pennun, Porthos-pojan. Toivon sydämei pohjasta. että poika olisi terve vaikka ensimmäiset seitsemän vuotta, edelliset pojat olivat liian nuoria kuollessaan, 2v ja 4,5v.

Noh täytyy olla optimistinen vaan!!:)


Anne

Sanna Joronen

Stressi vatsasta

Viesti Kirjoittaja Sanna Joronen » 23 Marras 2006 11:38

Vähän asian vierestä (tai aika vahvastikin) mutta aika monet kirjoittaa stressaavasta koirasta jolla on usein ripuli.

Mun eläkeläispappani Sini-Minin Ecelsior oli/on erittäin stressi herkkä. Etenkin toimeettomuus meinaa välillä viedä siltä hengen. No kuitenkin, se oli noin 3 vuotiaaksi lähes viikottain ripulilla pari päivää ja mikään ruokinta ei siihen vaikuttanut. Sitten se, ilmeisesti (itse diagnosoitu) sai suuhunsa keppien kautta pihalta sitä suolan myrkyllistä versioita (suolan olemassaolosta maassa saa kiittää vain itseään ja hiustenväriään), ja sille tuli vatsahaava. Verinen oksentelu alkoi ja meni muutamassa tunnissa tosi huonoon kuntoon. Ell.lääk. totesi heti että vatsahaava. Se lähetetttin vuorokauden tiputuksen jälkee antepsinien saattelemana kotiin ja kaiken piti olla kunnossa mutta vuorokauden päästä ruljanssi alkoi uudestaan ja sitten se olikin melkein 2 viikkoa Kööpenhaminan eläinlääketieteellisessä tutkimuksissa koska sanoivat ettei vatsahaava voi olla noin paha. Ensimmäiseen 8 päivään sillä ei pysynyt mikään sisällä joten oli aika heikkona. No kaikkien tutkimuksien jälkeen kaikki muut epäilyt suljettiin pois (mm syöpä, kilpirauhanen etc) ja se pääsi taas kotiin lääkkeineen ja puolen vuoden erikoisruokavalioineen. Kun se siitä sitten vahvistui (painoin 19 kg kun tuli kotiin!) niin sen jälkeen sillä ei ole päivääkään ollut ripulia. Sille voi syöttää vaikka vihaisia naapureita ja vatsaa ei löysäksi saa ja siitä on yli 4 vuotta aikaa.

Siis tämän romaanin opetus oli, että en tiedä saanko lääketieteellistä kannatusta mielipiteelleni, mutta väitän että sillä oli alkava vatsahaava koko nuoruuden josta ripulointi johtui ja jostain syystä se puhkesi niin voimakkaasti että eläinlääkäri, joka on työskennellyt Köpiksen ell.lääkk.tieteellisessä 16v., sanoi ettei ole ikinä nähnyt vastaavaa.

Teillä joilla on stressaavia koiria vatsa ongelmineen niin tutkiiko ell.lääk. koskaan mahdollista vatsahaavaa? Vai onko oletus aina ensimmäiseksi vehnä allergia?
-s-

sari ernvall

Viesti Kirjoittaja sari ernvall » 25 Marras 2006 19:51

Zaijas gray nonstop. Todella useasti ripulia. Muutama korvatulehdus. Lopetettiin 4 1/2 vuotiaana luusyövän vuoksi. kova vartiointi vietti, epäluuloinen vieraita kohtaan, omalle perheelle oikea enkeli!

Jopan Harro. Korvatulehduksia, kilpirauhasenvajaatoiminta, usein ripulia! Lopetettiin 8 vuotiaana takapään osittaisen halvaantumisen vuoksi. Koira, jonka saa kerran elämässään!!! Omanarvon tunteva, rauhallinen uskollinen, lapsirakas ,upea, niin upea!!!

Dauser´s iso. Nimi ehkä enne!? Jumalattoman korkea. Ei saanut kasvua pysähtymään, vaikka yritettiin mitä! Olkapäässä OD efekti, joka parantui. Irtopala saman jalan kyynärässä poistettiin. Korvatulehdus, usein ripulia, toinen korva lerppuu, operoidussa jalassa nivelrikko! Hieno luonne. Koira on 1v 1kk. Kaverina tuhisee seropi pentu! jospa olisi terveempi. Ei enää sakuja meille, vaikka onkin maailman hienoin koira!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Vastaa Viestiin