Ampparit ja meidän neiti

[Kirsi Niinimaa]

Niin, olisko kellään kokemusta seuraavanlaisesta;

Kävellään metsässä neitin kans haistellen mustikkapensaista ihania hajuja.. kunnes amppari osuu kohdalle: raivokohtauksen vallassa ajetaan ampparia takaa (paikallaan/ympyrää) ja yritetään ottaa sitä suuhun

Miten pääsen eroon moisesta käyttäytymisestä Kiellot ym. ei auta ja kaikki tapahtuu muutenkin niin nopeasti, ettei tämä ämmä kunnolla kerkee kissaa sanoa..

Kerran on amppari pistänyt turpaan, neidin ollessa muutaman kuukauden ikäinen, mutta eipä näytä muistavan sitä kokemusta

Oppiiko vasta sit ku pistää oikeen kunnolla julmaa ja tehokasta

[Päivi Kumpula]

Mulla oli aikoinaan sakemanninarttu, joka rakasti amppareita! Koko 12-vuotisen elamansa aikana se soi niita useita kymmenia joka kesa ja todella NAUTTI niiden syomisesta. Pentuna sain hoitaa sita useamman kerran kun amppari pisti kuonoon tai suuhun, opin pitamaan kotona kyypakkauksia. Meinasi kerran tukehtua ku nielu turposi niin ettei pystynyt kunnolla enaa hengittamaan, kyypilleri pelasti! Vanhempana se oppi pyydystamaan amppareita niin etteivat ne sita pistaneet. Nappas hampaisiin ja purasi pari kertaa, heitti maahan ja tutki sita, sit purastiin viela kerran ja tutkittiin, sen jalkeen se pureskeli ja maisteli sita todella nauttien. Kait ne maistui sen mielesta hyvalta

Vaikka vanhempana kuulo ja nako huononi, aina se ampparit kuuli ja naki! Viimeiseen asti se niista nautiskeli...

Yritin mina sita niista opettaa pois mut ku ei niin ei...

[Aurora Martikainen]

Olipa itselläkin opettelemista ampiaisenmetsästäjättären tultua taloon! Vanhempi, nyt jo pois nukkunut urokseni ei milloinkaan ollut kiinnostunut mistään hyönteisistä... Mutta tälle neitokaiselle kelpaavat kaikki hämähäkeistä kärpäsiin ja ampiaisiin!

Kieltämällä olen onnistunut pari kertaa jahdin keskeyttämään niin, että olen saanut otettua kiinni pannasta ja talutettua "suuren metsästäjän" kauemmas tilanteesta. Silti on kotona ja reissussa aina pakkaus kyytabletteja. Varmuudeksi!


Pakko olisi varmaan hankkia se hyönteisverho ulko-ovelle, sillä muuten ei saa öisin nukuttua, kun neidin kastanjetit napsuvat hyttysille :doh:

[Kangasmaa, Laura]

Meiltäkään ei kärpäslätkää huushollista löydy, kun ukko ajaa takaa kaikkia asuntoon tulleita ötököitä ja syö ne. Tosin amppareista oon koittanu pitää erillään, mutta lenkillä ei aina voi mitään kun lähtee "metsästämään". Kyypakkauksia on oltava aina varulla...