Miten vanhoiksi eläneitä/ eläviä sakuja löytyy?
Miten vanhoiksi eläneitä/ eläviä sakuja löytyy?
Tässä vaan mietin että minkä ikäisiä vanhuksia löytyy teiltä? Meillä Jami on nyt 13,5 v ja voi hienosti, lukuunottamatta talipatit jotka vaivaa sekä lievää nivelten aamujäykkyyttä alkaa esiintyä...
Mitä olette muuten käyttäneet nivelten voiteluun ja jäykkyyteen ja mitkä on tehonneet? Itse olen kokeillu piimaa-c:tä, sekä hainrusto-vihersimpukkakapseleita, mutta nämä eivät ole meillä auttaneet, nyt on kokeilussa inkivääri...katotaan nyt auttaako vai pitääkö piuan turvautua eläinlääkärin apuun ja pistoksia niveliin...?
Mitä olette muuten käyttäneet nivelten voiteluun ja jäykkyyteen ja mitkä on tehonneet? Itse olen kokeillu piimaa-c:tä, sekä hainrusto-vihersimpukkakapseleita, mutta nämä eivät ole meillä auttaneet, nyt on kokeilussa inkivääri...katotaan nyt auttaako vai pitääkö piuan turvautua eläinlääkärin apuun ja pistoksia niveliin...?
Meidän edellinen saku (narttu) sairastui aivokalvontulehdukseen 12v 3kk:n iässä ja äkisti täysin romahtaneen yleiskunnon takia ystävämme päätettiin lopettaa. Paria viimeistä päivää lukuunottamatta vedettiin loppuun asti päivittäin reilu 10km lenkkejä kävellen, potkurilla ja fillarilla. E:n lonkilla aika hyvin..
Aamuisin oli liikkeellelähtö vähän jäykänoloista, samoin jos koira makoili kylmällä ilmalla pidemmän aikaa ulkona. Me alettiin sitten syöttämään sille ihmisille tarkoitettuja vihersimpukka-hainrustouutekapseleita ja mielestäni ne auttoivat; liikkeellelähtö alkoi olla huomattavasti vaivattomampaa. Muuten mitään isompia terveydellisiä ongelmia ei ollut.
Kaverini kehui erästä eläinkaupassa myytävää nivelrohtoa, Lyproflex nimeltään. Syötti sitä iäkkäälle howawartilleen, jolla oli selkä- ja lonkkaongelmia; koira oli välillä niin huonona, ettei meinannut jaloilleen päästä. Alkoivat kuuriluonteisesti syöttä tuota rohtoa>> vaivat väistyi ja koiran liikkuminen helpottui.
Aamuisin oli liikkeellelähtö vähän jäykänoloista, samoin jos koira makoili kylmällä ilmalla pidemmän aikaa ulkona. Me alettiin sitten syöttämään sille ihmisille tarkoitettuja vihersimpukka-hainrustouutekapseleita ja mielestäni ne auttoivat; liikkeellelähtö alkoi olla huomattavasti vaivattomampaa. Muuten mitään isompia terveydellisiä ongelmia ei ollut.
Kaverini kehui erästä eläinkaupassa myytävää nivelrohtoa, Lyproflex nimeltään. Syötti sitä iäkkäälle howawartilleen, jolla oli selkä- ja lonkkaongelmia; koira oli välillä niin huonona, ettei meinannut jaloilleen päästä. Alkoivat kuuriluonteisesti syöttä tuota rohtoa>> vaivat väistyi ja koiran liikkuminen helpottui.
Ensimmäinen oma koirani, Riina, on nyt 15v ja 2kk ja ikäisekseen pirteä. Jäykkä toki on eli ylösnousu ja maatemeno suoritetaan hitaasti ja harkiten eikä aamuisin oikein tahdo käynnistyä. Päivälenkille lähtee muun lauman mukana ja sitkeästi tallustaa joukon jatkona parin kilometrin reissun. Takapää on heikohko ja välillä vähän heittelehtii, mutta eipä tuo tunnu vanhaa rouvaa paljon haittaavan.
Kuulo on vuosien varrella heikentynyt, nenä toimii ja silmätkin riittävästi. Mitään varsinaisia sairauksia Riinalla ei ole, ei tarvitse mitään lääkityksiä. Ulkonäöltään hyvin harmaa mummeli (on siis mustaruskea).
Riinaan verrattuna tytär Saana tuntuu vielä nuorelta, vaikka silläkin on ikää jo 12v. Saana on aika samanlainen kuin vaikka 2-4 vuotta sitten, siltä onnistuu vielä hypytkin (autoon, agilityesteet) vaikka toki eläkkeellä on.
Kuulo on vuosien varrella heikentynyt, nenä toimii ja silmätkin riittävästi. Mitään varsinaisia sairauksia Riinalla ei ole, ei tarvitse mitään lääkityksiä. Ulkonäöltään hyvin harmaa mummeli (on siis mustaruskea).
Riinaan verrattuna tytär Saana tuntuu vielä nuorelta, vaikka silläkin on ikää jo 12v. Saana on aika samanlainen kuin vaikka 2-4 vuotta sitten, siltä onnistuu vielä hypytkin (autoon, agilityesteet) vaikka toki eläkkeellä on.
Meidän Aatu (12v. 7kk.) on vielä elämäniloinen. Kun tehdään lähtöä lenkille, se monesti hyppii kaikilla neljällä tassulla innoissaan. Pitkää lenkkiä sen kanssa ei voi tehdä, kun alkaa nivelrikkoiset lonkat oirehtia. Rimadyliä syö päivittäin ja se on pitänyt kivut hallinnassa, yöt vanhus nukkuu levollisesti. Kuulo on tosi valikoiva, mutta kai vanhuksella saa ollakin? Mielestämme sen ei tarvitse jaksaa yhtä paljon kuin 4-vuotias "pikkuveljensä". Koskaan ei kuitenkaan tiedä, milloin tulee se päivä jolloin on aika luopua. Toivottavasti osaamme isännän kanssa silloin olla "viisaita"...
Meillä majailee 12v 2kk vanha herra. Yhä pärjää laumassa johtajan paikalla, nuorempia herroja hännystelemässä kaksi. Liikkuminen kankeaa ja pitkät kävely reissut on unohdettu. Kuulossa toivomisen varaa, mikä lienee huono kuuloisuutta ja mikä valikoivuutta ;o) Huippunopeus keppiä hakiessa hiipunut reilusti nuoruusvuosien....