Pannus

[Eveliina Niskanen]

Tässä tarinata meikäläisen Iisa-mimmistä:

Iisalla pannus todettiin parivuotiaana. Huomasin silloin vaaleita, sameita
läikkiä silmissä ja vein eläinlääkärille näytille. Lekuri näytti minulle Iisan
silmiä paremmassa valossa ja silmien alareunoissa näkyi hyvin tumma kalvo. Eli nämä vaaleat läikät eivät olleetkaan se pahin ongelma vaan se kalvo, joka oli ruvennut kasvamaan sarveiskalvon päälle. Diagnoosi oli siis pannus ja hoidoksi tuli Sandimmun-siklosporiinitippoja useamman kerran päivässä. Keväthankien aikaan ja kesällä tippoja piti laittaa jopa neljästi päivässä, muuten yleensä kahdesti. Ohjeet oli välttää voimakkaita UV-säteitä. Helppoa kun mikä...
Lisäksi lekuri sanoi, että kun se oireilee jo noin nuorena noin pahasti, niin
sokeutuu nopeasti. Elikkäs hoitamattomana tauti aiheuttaa sokeutumisen, voi aiheuttaa hoidettunakin, mutta huomattavasti hitaammin.

Selvittelin asioita ja kuulin, että pannus on nimenomaan sakemannien sairaus, voi olla muillakin roduilla, mutta enimmäkseen sakemanneilla. Täysin sitä ei ole todettu perinnölliseksi, mutta minun käsitykseni mukaan se sitä on.

En ollut tyytynyt täysin siihen tippahoitoon, eikä Iisan sokeutumisen pelko saanut minua tyytymään pelkästään tällaisiin hoito-ohjeisiin. Niinpä, raahasin Iisan toiselle lekurille, joka on erikoistunut koirien silmäsairauksiin. Tällä lekurilla oli paremmat välineet silmien tutkimiseen, nyt minäkin sain paremman kuvan sairaudesta ja Iisan silmien kunnosta. Myös tämän lekurin mielestä hoidoksi kuului Sandimmun-tipat, mutta hän antoi Iisalle myös kortisonipiikit silmiin. Eli molempiin silmiin ensin puudutustipat ja sitten kortisonipiikit silmien ulkokulmiin johonkin kalvoon, en muista nimeä. Kortisonipiikkejä ei voi laittaa usein, noin muutaman kerran vuodessa. Näiden piikkien jälkeen Iisan silmät oli aina jonkin aikaa aivan upeassa kunnossa. Nykyisin Iisalle ei voi niitä piikkejä laittaa, koska on allergisoitunut puudutusaineille. Lisäksi
tämän lekurin ohjeisiin kuului "varjossa pysyminen" tai aurinkolasien
hommaaminen sekä pysyminen poissa kovasti pölyävistä paikoista.

Kortisonillahan on monia erilaisia haittapuolia. Yksi oli sellainen, että se
heikentää "silmien rakennetta". Iisalla olikin kerran haava silmässä, joka
hoitui tippakuurilla pois. Lekuri selitti, että Iisa saa helpommin haavoja
silmiin esimerkiksi risukossa, koska kortisoni on heikentänyt niitä, ja
tottakai näkökin siihen vaikuttaa. Iisalla on usein ollut myös
silmätulehduksia, mutta ne hoituu aina hyvin pois.

Pari vuotta sitten kuulin radiossa Joensuun kaupungineläinlääkäri Jari Ahosta, joka oli erikoistunut koirien silmäsairauksiin ja saanut paljon kiitosta sillä puolella. No, käytin Iisaa sitten hänen vastaanotollaan ja hän antoi Iisalle Sandimmun-tippojen LISÄKSI Oftan Dexa -voidetta silmiin. Tämä on ollut todella hyvä lääke, taudin eteneminen loppui kuin seinään, mutta se edellyttää myös tippojen käyttöä!

Lisäksi hankin Iisalle lippiksen ja aurinkolasit, jotka suojaavat pahimmilta
säteiltä. Niistä on selvästi apua, koska Iisa pitää niitä mielellään, tosin
mieluummin laseja. Vaikuttaisiko asiaan myös se, että lenkillä ihmiset tulevat sille lepertelemään ja sekös on mukavaa...? Lasit Iisa sai erittäin
ystävälliseltä optikolta Kuopion Silmäasemalta. Keväthankien
aikaan en käytä Iisaa lenkillä kuin pilvisellä tai hämärällä säällä, paitsi
jos on aurinkolasit. Silmien kunto huononee nopeasti jos tekee toisin. Nykyisin Iisa on 11-vuotias reipas mimmi ja näkö on tallella!

Tuossa vähäsen asiaa, mitä tuli nyt näin aluksi mieleen... puuh... lääh...


:} Eve

[Hanna Keskinen]

Sain hetki sitte otettua muutaman kuvan Jamin silmästä. Ei ollut helppoa, mutta ehkä jotain selvää saa, vaikka epätarkka onkin.

http://www.netikka.net/hiphei/elukat/im ... nsilma.jpg