Mysthenia Gravis

[Peltonen, Satu]

1.5vuotialla koirallamme petti takapää torstaina lenkillä, se homppi eteenpäin, kuin 12v vanha rusakko. Seuraavana aamuna se ei meinannut päästä ylös pissalle, eikä kakkaa ollut vuorokauteen kuulunut, vaikka koira oli syönyt normaalisti. "Pahinta" on, että koska kipuja ei ollut ei koira ymmärtänyt miksi takapää ei tule mukana vaan yritti lähteä juoksemaan kun kerran ei kävely oikein sujunut. Kaatuminen aiheutti kauhean itku kohtauksen sekä koiralle, että minulle.

Meikäläinen soittelee kaikki mahdolliset eläinlääkärit lävitse (n.20kpl) ja viimein pääsimme täältä Jämsästä Helsinkin lääkäriin. Koira oli jo niin heikossa kunnossa, että kannoin sen autoon.
Koiraa liikuteltiin ja juoksutettiin (siis yritettiin) Helsingissa sen levättyä automatkan 2.5h ja tulos oli se, että koira romahtaa hyvin pian jos jatketaan.
Lonkkat, selkä, ja keuhkot normaalit, refleksit heikot. Kipuja ei. Tulos oli, että koirallamme on periifiiniset hermot ja Mysthenia gravis. Lihastauti, joka aiheuttaa lihastensurkastumista ja halvaantumisia, vaatii elinikäisen kortisoonilääkityksen. Koira tule koskaan elämään aktiivista elämää, sillä sitä ei saa väsyttää.
Tauti syö myös immuniteettiä, mikä kai hieman selittää koiramme iho-ongelmmia.
Kahden viikon kuluttua tulee verikoetulokset, joista selviää taudin kulusta lisätietoja.

Nyt koira on vahvastijaloillaan ja pirteä. Mutta minua pelottaa.
Olisin tahtonut aktiivisen harraste koiran mm raunioille ja jäljelle, eikä koirastani kai koskaan ole noihin harrastuksiin. Pelkään että aktiiviseen elämään tottunut koira kärsii tästä lepoajasta jonka kestoa en tiedä.

Päätös siitä, että kun seuraava rohmahdus tulee päästämme koiran kärsimyksistään on tehty. Sillä jokaista tasaista vaihetta seuraa aina pahempi romahdus jonka jälkeen tasainen vaihe on edellistä lyhyempi ja heikompi.

Onko kenelläkään muulla kokemuksia kyseisestä taudista joka kuulema on yleistymässä saksanpaimenkoirilla?
Mitä te teette koiranne kanssa ja millaista elämä perheessänne on? Mihin minun pitää varautua ja mitä on hyvä tietää?

Niin ja sitten pieni informaatio/varoituksen sana: Jos koiranne vaikuttaa huono jalkaiselta (kävelee hassusti), väsyy nopeasti ja varoo hyppäämistä sekä tasapaino on hieman huono, mutta koira venyttele aktiivisesti ja lonkat on kunnossa, niin taudin kuvaus voi olla tämä.
Meillä varoituksia on ollut läpi Rommin elämän; koira on kahdesti aiemminkin tippunut jaloiltaan mutta palautunut lähes välittömästi, se harvemmin nostaa pissiessä jalkaa ja maahanmeno on aina ollut hieman hidas ja haluton. Rasituksessa koiran heiluvainen takapäänkäynti on korostunut. Iho-ongelmia joiden syytä ei meinaa löytyä, ja se, että hyttyset aiheuttaa koiralle aivan tolkuttomia patteja, paarman puremat eivät rauhoitu millään.

Meidän pahaamieltä ja kyyneleitä on hankala tulkita ja sanoiksi pukea.

[Tuula Mäkinen]

Satu...miten hirveätä...
Onko tämä sairaus perinnöllistä - mitä eläinlääkärissä selvisi? Entä oletko
ehtinyt ottaa yhteyttä kasvattajaan, jolta koiran hankit? Millainen koiran
lähisukulaisten terveys on ollut?
Kuinka yleinen tämä sairaus on saksanpaimenkoirilla?

[Peltonen, Satu]

Tuskinpa kovin yleinen, kun en tiedä ketään joka olisi taudista mitään aikaisemmin kuullut. Mutta eläinlääkärin mukaan selvästi yleistymässä. Hän ei osannut sanoa johtuiko se siitä, että ihmiset hoitavat koiriaan aktiivisemmin, kuin ennen vaiko rodun heikkenemisestä. Tosin varovasti uskalsi epäillä jälkimmäistä.

Mysthenia Gravis on ainakin ihmisillä perinnöllinen lihassurkastumistauti, en shokiltani tajunnut kysyä tuota asiaa eläinlääkäriltä perjantaina. Jotenkin se tuntuin niin toisarvoiselta seikalta, tuntuu yhä.
Kasvattajalle olemme tottakai taudista ilmoittaneet, hän oli ymmärrettävästi kauhuissaan, mutta myös vahvasti sitä mieltä, ettei ikinä ole taudista aikaisemmin kuullutkaan ja ettei se ainakaan heiltä ole lähtöisin.
Se muuten on yksi asia mitä tahtoisin myös tietää. Onko tälläisessä tapauksessa kasvattaja korvausvelvollinen? On hyvin todennäköistä että tauti on ollut koiralla aina, sillä takapää ei koskaan ole ollut normaali, jopa kasvattaja sen huomasi aikanaan mutta silloin piti asiaa meidan hoitovirheenämme: Liikaa liikuntaa (leikkimuiden koirien kanssa ihan pienestä, mutta ei koskaan väsymykseen asti), vääränläistä ruokaa (Raapii jälleen ketjussa on hyvinkin tyhjentävästi koko koiran eliniän ruoat).
Mysthenia Gravis ei kuitenkaan ole tauti johon me olisimme voineet omilla teoillamme vaikuttaa. Se on joko tullut suvusta taikka löytänyt vain Rommin. Minähän en kai voi vaatia kasvattajaa tutkimaan vanhempia, vai voinko?

Joku viisaampi auttakaa.

[Tiina Kangas]

Heissan ja tosi ikävää teillä oon pahoillani...pakko kuitenkin kertoa että nämä nykyajan kasvattajat joko tietävät vastuunsa mutta yrittävät päästä pälkähästä.onhan sulla Satu kauppakirja tallella? lukaseppa se ja lueppa viel näiltä sivuilta kun joku oli jo kirjoittanut kasvattajan vastuusta ja siten käy lukemassa tälläsellä sivulla kun http://www.kuluttajvalituslautakunta.fi sieltä ratkaisuja valituksiin, haku > koira
on ikäviä juttuja mutta saat tietää mitä kenenkin kuuluu korvata. Tosi harmillista kun on nuori koira ja tulevaisuus edessä niin kävi meilläkin, kuitenkin aurinkoisia päiviä

[maiju savolainen]

Minkä sukuinen sinun koirasi on? Ihan mielenkiinnosta kyselen.

Olen pahoillani sekä sinun että koirasi puolesta.

[Peltonen, Satu]

Minkä sukuinen? öh... emo suomalainen, isä saksalainen.
Täydellistä diagnoosia todellakin viellä odotellaan kun verikoetulokset eivät ole tulleet.

Saako täällä sanoa kennelin? Kun tarkoitukseni ei ole antaa huonoa mainosta kasvattajalle.
Jos näin aluksi sanon vain, että Rommin synt.aika on 23.01.04.

[Tita Holopainen]

Lihastautiliiton sivuilta löytyy tietoa kyseisestä sairaudesta ja monista muistakin lihassairauksista. Moni tuntuu ainakin ihmisillä oleva perinnöllinen... Vaikeinta varmaan onkin (ainakin eläinten kohdalla) taudin oikea diagnoosi. Ainakin kun oireiden kuvauksia lukee niin hyvin samantyyppisiä ovat.

Tita

[Peltonen, Satu]

Rommi nukkui tänään pois puoli kahden maissa.

Viime yön valvoin koiran kanssa vartin välein pihalla juosten, jotta koira sai aina pissittyä kivuliaasti muutaman tipan. Sitten istuttiin eteisessä ja odoteltiin, että milloin pitäisi taas mennä.
Jos hetkeksi nukahdin, tai olin muuten liian hidas pissasi koira lattialle, kun ei voinut pidättää.

Tottakai antibioottikuuri olisi auttanut vaivaan, mutta kolmaslääkitys olisi varmasti ollut jo liian raskasta. Lisäksi epäilys oli, että tulehdus on kortisonin sivuvaikutus ja saattaa kroonistua.

Eipä tähän enää voi muuta sanoa.

Nuku rauhassa pikkuinen

[Sirpa Hörkäs]

Lämmin osanotto ja kovasti voimia jaksaa.

[Tuula Siimes]

Otan osaa

[Heidi Similä]

Osanottoni suureen suruun

"Emme katoa ikuisuuksiin,
emme taivaisiin tai maan multiin.
Muutamme rakkaittemme sydämiin,
sieltä maailmaa tervehtien"

[Kristiina Salonen]

Osanottomme suureen suruun

[Sirpa Rautiainen]

Otan osaa

[Janita Leikas]

otan osaa suruunne :hali:

[Satu Jääskeläinen]

"Jossain
kirkkauden maassa
kuljen.
Taakka harteita
ei paina,
se on poissa.
Kukkaportin
avaan,
suljen.
Hengittelen ilmaa
kevyttä kuin
tuuli.
Joka puu
on ystäväni
hymyhuuli.
Itkenkö?
Enhän toki
ihanassa maassa."

- Einari Vuorela

Osanottomme :tuki: