Toistuvien pyyntöjen vuoksi ja erään kasvattajan tukemana pistän Rommin nimen tänne.
Eli Sykkeen Penta, synt 23.01.2004.
Huom. Koiralle ei ole tehty ruumiinavausta, joten täyttä diagnoosia ei ole, eikä varmuutta siitä oliko mahd. tauti peritty.
Varmuus on siitä, että koira oli allerginen kuivamuonalle, naudalle ja sialle, sekä luultavasti viljalle, sekä jollekin pölylle (tarkempaa testiä ei tehty). Tervettä liikunnalista elämää Rommi ei elänyt koskaan, sillä sen takapään käynti oli aina heikkoa ja lopulta siis takapää petti kokonaan.
Kasvattajalla on mainetta ja kunniaa, joten jos kyseessä on vain yksi mätä omena koko puusta niin hyvä niin. Mutta koska useasti on tullut jo ilmi että muilla on oikeus tietää, niin ehkäpä suojelen kasvattajaa turhaan, toivottavasti en kuitenkaan monen muun kanssa?
Kasvattajan käytöksestä en sano enää mitään. Jokainen tavallaan.
Mysthenia Gravis
-
Pirjo Niskane
Näitä lukiessa ensin tulee syvä suru ja sitten alkaa kuplimaan pinnan alla joku muu tunne 
On alkanut muodostua omituinen ajatus siitä, että miten koiranostajat voivat olla loppupelissä viisaampia kuin rodun kasvattajat??? Tämähän tulee selkeesti ilmi siinä, että kun kertoo koiran sairastuneen johonkin niin kasvattajan vastaus on lähes poikkeuksetta, että "Ei ole mun kasvateillani" tai " En tunne koko sairautta" jne....Eikö kasvattajapäivillä olisi jo syytä ottaa kantaa näihin sairauksiin, joita näyttää tällä rodulla olevan valitettavan paljon, jotta kasvattajat saisivatkaiken sen tiedon, jonka jälkeen vaitiolon voisi tulkita vain välinpitämättömyydeksi.
Oma koirani sairastaa perinnöllistä autoimmuunisairautta perianaalifisteliaa. Koiran hoito (lähes 3 vuotta) on maksanut noin 6 uuden koiran hinnan verran...no, joitain asioita ei voi mitata rahassa. Sairauden puhjettua ensimmäinen vieras koira, jonka tiesin sairastaneen samaa tautia oli sukua omalle koiralleni emän kautta. Välitin tämän tiedon kasvattajalle siinä uskossa, että hän tarttuu tietoon ja ottaa asian huomioon tulevissa "jalostus"valinnoissaan. Näin ei käynyt....sain ryöpyn niskaani, joka loppui kommenttiin emälinjan hyvyydestä, että se siitä.
Koirani sairastumisen jälkeen olenkin keräillyt noita tietoja ko. taudista sekä sairastuneiden koirien tarinoita + sukutauluja...kiitos kaikille niille ihanille ihmisille
...tähän joukkoon kuuluu myös yksi kasvattaja
Valitettavasti on myös niitä tapauksia, jossa kasvattaja kieltää tietojen antamisen eteenpäin, kuten tämän ketjun aloittajan tapauksessa kasvattaja ei kerro sairastuneen koiran sisarusten omistajille sairaudesta (paitsi..onhan nimi nyt esillä, joten tieto levinnee sitä kautta). Tällainen asenne kertoo mielestäni vain siitä, että salattavaa on.....,mutta onneksi valheella on lyhyet jäljet.
On varmasti selvää myös se, että koskaan ei päästä sellaiseen lopputulokseen, että sairaita tai viallisia koiria ei syntyisi...tämä pitänee hyväksyä niin meidän kuluttajien kuin kasvattajienkin. Jokainen pentue on oma riskinsä ja jokainen ostettu pentu on oma riskinsä, mutta suurempaan riskienhallintaan lienee mahdollisuuksia nykytietämyksen valossa.
On alkanut muodostua omituinen ajatus siitä, että miten koiranostajat voivat olla loppupelissä viisaampia kuin rodun kasvattajat??? Tämähän tulee selkeesti ilmi siinä, että kun kertoo koiran sairastuneen johonkin niin kasvattajan vastaus on lähes poikkeuksetta, että "Ei ole mun kasvateillani" tai " En tunne koko sairautta" jne....Eikö kasvattajapäivillä olisi jo syytä ottaa kantaa näihin sairauksiin, joita näyttää tällä rodulla olevan valitettavan paljon, jotta kasvattajat saisivatkaiken sen tiedon, jonka jälkeen vaitiolon voisi tulkita vain välinpitämättömyydeksi.
Oma koirani sairastaa perinnöllistä autoimmuunisairautta perianaalifisteliaa. Koiran hoito (lähes 3 vuotta) on maksanut noin 6 uuden koiran hinnan verran...no, joitain asioita ei voi mitata rahassa. Sairauden puhjettua ensimmäinen vieras koira, jonka tiesin sairastaneen samaa tautia oli sukua omalle koiralleni emän kautta. Välitin tämän tiedon kasvattajalle siinä uskossa, että hän tarttuu tietoon ja ottaa asian huomioon tulevissa "jalostus"valinnoissaan. Näin ei käynyt....sain ryöpyn niskaani, joka loppui kommenttiin emälinjan hyvyydestä, että se siitä.
Koirani sairastumisen jälkeen olenkin keräillyt noita tietoja ko. taudista sekä sairastuneiden koirien tarinoita + sukutauluja...kiitos kaikille niille ihanille ihmisille
...tähän joukkoon kuuluu myös yksi kasvattaja Valitettavasti on myös niitä tapauksia, jossa kasvattaja kieltää tietojen antamisen eteenpäin, kuten tämän ketjun aloittajan tapauksessa kasvattaja ei kerro sairastuneen koiran sisarusten omistajille sairaudesta (paitsi..onhan nimi nyt esillä, joten tieto levinnee sitä kautta). Tällainen asenne kertoo mielestäni vain siitä, että salattavaa on.....,mutta onneksi valheella on lyhyet jäljet.
On varmasti selvää myös se, että koskaan ei päästä sellaiseen lopputulokseen, että sairaita tai viallisia koiria ei syntyisi...tämä pitänee hyväksyä niin meidän kuluttajien kuin kasvattajienkin. Jokainen pentue on oma riskinsä ja jokainen ostettu pentu on oma riskinsä, mutta suurempaan riskienhallintaan lienee mahdollisuuksia nykytietämyksen valossa.
-
Hilkka Laakso
Näitä tarinoita kun lukee, (ja näitähän on paljon!) ihmetyttää todella joidenkin kasvattajien logiikka. Sillehän ei kukaan todellakaan voi mitään, että vaikka kuinka parhaansa tekisi, sairaita koiria valitettavasti syntyy. Tuskin kukaan kasvattajakaan kuitenkaan tahallaan kasvattaa sairauksia, useimmiten järjettömissäkin jalostusvalinnoissa lienee kysymys ymmärtämättömyydestä ja/tai ahneudesta.
Sitä en kuitenkaan voi ymmärtää, miksi jotkut kasvattajat k*****t omaan pesäänsä ongelmien ilmaannuttua. Näin netin aikoina kun tieto asiattomasta suhteutumisesta ongelmiin leviää kulovalkean tavoin. Onneksi.
Kukaan järjellinen ihminen tuskin syyllistää kasvattajaa vain huonosta tuurista jonkun sairastuneen koiran kohdalla. Sen sijaan siitä, että kasvattaja ei kanna vastuutaan tai jopa törkeilee, voi syyllistää ihan perustellusti.
Näitä juttuja lukiessa on tuhat kertaa tullut mieleen, että tavalliset ihmiset ovat suorastaan käsittämättömän lojaaleja ja sovinnollisia kasvattajia kohtaan, vaikka tulisivat kuinka väärin kohdelluiksi. Monet ehkä pelkäävät kertoa esimerkiksi sairaan koiran kasvattajan nimeä, koska arvelevat syllistyvänsä siinä jonkinmoiseen herjaukseen tai kunnianloukkaukseen.
Laillisestihan koira on kuitenkin tosiaan esine siinä missä vaikkapa autokin, ja tottakai sen nyt saa sanoa ihan missä tahansa, jos vaikkapa volkkarista löytyy tyyppivikoja tai on ostanut "maanantaikappale" toyotan, johon on joutunut paljon tekemään remonttia. Samoin saamastaan huonosta palvelusta vaikkapa stocmannilla saa kertoa ja kirjoittaa. Ei tässä sen kummemmasta asiasta ole kyse.
Sen pointin ymmärrän hyvin, että asoiden ollessa vielä neuvotteluasteella, ei kasvattajaa haluta suututtaa. Mutta jos tulee kohdelluksi asiattomasti, niin sehän on valtavan tärkeää tietoa muille tuleville pennunostajille. Aivan kuten tämänkin ketjun aloittajalla oli huoli pennun sisarusten mahdollisista tulevista pentueista.
En missään tapauksessa itsestäänselvästi dissaisi kasvattajaa, jonka jollakin kasvatilla ilmenisi pahojakin sairauksia. Aivan varmasti kuitenkin skippaisin kasvattajan, joka ei hoida tonttiaan silloin, kun niin huonosti pääsee käymään.
*******************
Ja korostan vielä, että tämä on mielipiteeni yleensä kasvatttajien vastuunkierroista kertoviin juttuihin, tämän tapauksen vastuukysymyksiin en tässä ota kantaa. Sattuipa vain kohdalle.
Sitä en kuitenkaan voi ymmärtää, miksi jotkut kasvattajat k*****t omaan pesäänsä ongelmien ilmaannuttua. Näin netin aikoina kun tieto asiattomasta suhteutumisesta ongelmiin leviää kulovalkean tavoin. Onneksi.
Kukaan järjellinen ihminen tuskin syyllistää kasvattajaa vain huonosta tuurista jonkun sairastuneen koiran kohdalla. Sen sijaan siitä, että kasvattaja ei kanna vastuutaan tai jopa törkeilee, voi syyllistää ihan perustellusti.
Näitä juttuja lukiessa on tuhat kertaa tullut mieleen, että tavalliset ihmiset ovat suorastaan käsittämättömän lojaaleja ja sovinnollisia kasvattajia kohtaan, vaikka tulisivat kuinka väärin kohdelluiksi. Monet ehkä pelkäävät kertoa esimerkiksi sairaan koiran kasvattajan nimeä, koska arvelevat syllistyvänsä siinä jonkinmoiseen herjaukseen tai kunnianloukkaukseen.
Laillisestihan koira on kuitenkin tosiaan esine siinä missä vaikkapa autokin, ja tottakai sen nyt saa sanoa ihan missä tahansa, jos vaikkapa volkkarista löytyy tyyppivikoja tai on ostanut "maanantaikappale" toyotan, johon on joutunut paljon tekemään remonttia. Samoin saamastaan huonosta palvelusta vaikkapa stocmannilla saa kertoa ja kirjoittaa. Ei tässä sen kummemmasta asiasta ole kyse.
Sen pointin ymmärrän hyvin, että asoiden ollessa vielä neuvotteluasteella, ei kasvattajaa haluta suututtaa. Mutta jos tulee kohdelluksi asiattomasti, niin sehän on valtavan tärkeää tietoa muille tuleville pennunostajille. Aivan kuten tämänkin ketjun aloittajalla oli huoli pennun sisarusten mahdollisista tulevista pentueista.
En missään tapauksessa itsestäänselvästi dissaisi kasvattajaa, jonka jollakin kasvatilla ilmenisi pahojakin sairauksia. Aivan varmasti kuitenkin skippaisin kasvattajan, joka ei hoida tonttiaan silloin, kun niin huonosti pääsee käymään.
*******************
Ja korostan vielä, että tämä on mielipiteeni yleensä kasvatttajien vastuunkierroista kertoviin juttuihin, tämän tapauksen vastuukysymyksiin en tässä ota kantaa. Sattuipa vain kohdalle.