Kokemuksia "huulipateista"??

Terveyteen liittyvät aiheet
Vastaa Viestiin
Eija Peltonen

Kokemuksia "huulipateista"??

Viesti Kirjoittaja Eija Peltonen »

Syksyistä lauantaipäivää foorumilaiset!

Vajaa parivuotiaalle sakemanniurokselleni on ilmestynyt pari pattia huuliin; yksi löytyy kummaltakin puolelta. Pattien muodostumisaikataulusta en ole tasan varma, mutta kohtuullisen rivakasti tuntuvat kasvavan; muutaman viikon sisällä ovat kuitenkin ilmestyneet. Isompi patti on nyt vajaa puoli senttiä halkaisijaltaan, toinen vielä huomattavasti pienempi. Kipeiltä patit eivät vaikuta, eivätkä vuoda mitään eritteitä. Pattien pinta on sellainen "hapsuinen" eli erittäin epätasainen.

Onko kokemuksia vastaavanlaisista pateista? Mistä ovat johtuneet?

Tee: Eija ja pattihuulinen Late
Hanna Rikkonen

Viesti Kirjoittaja Hanna Rikkonen »

Heippa!
Kuulostaisi syyliltä. Useasti nuorienkoirien vaiva joka ei tarvitse lääkitystä. Syylät häviää ajankanssa.
Mutta kaikista varminta olis viedä eläinlääkäriin näytille.
Eija Peltonen

Viesti Kirjoittaja Eija Peltonen »

Joo, jotain tuontapaista ajattelinkin niiden olevan.. Ja pattiasian otan esille, kun mennään pian eläinlekuriin muiden asioiden takia. Kiitos Hanna!
Eija Peltonen

Viesti Kirjoittaja Eija Peltonen »

Tiedoksi muille huulipattisten omistajille

Eläinlääkäri katsoi ipanan "kukannäköiset" patit ja totesi niiden olevan virusperäisiä syyläntapaisia patteja. Ovat hyvin tyypillisiä nuorilla koirilla. Eivät ole millään muotoa vaarallisia, haitallisia tosin saattavat olla, jos kasvavat kovin suuriksi> saattavat esim. revetä ja tulehtua ja aiheuttaa sitä kautta ongelmia.

Jos patit säilyy kohtuullisen kokoisina, niille ei tarvitse tehdä yhtikäs mitään; ne häviää sitten ajan myötä. Tarvittaessa patit voidaan poistaa polttamalla tai jäädyttämällä tai sitten kirurgisesti.

Syylät tarttuu kosketuksesta eli kohta on kaikilla tuttavien koirilla pieniä kukkakaaleja huulissa :D
Elina Ahola

Viesti Kirjoittaja Elina Ahola »

Heips!

Mahtaakohan omalla uroksellani (7 kk) olla kyse samanmoisista pateista? Itse katsoin äkkiseltään, että näyttivät liki kylläisiltä punkeilta, mutta ne ovat halkaisijaltaan maks. 5 mm ja sijaitsevat siis huulen sisäpuolella (2 kpl melkein vierekkäin). Onkohan kukaan löytänyt kuvaa moisista syylistä suun alueella, etenkin sisäpuolella?

Jotenkin häijyn näkösiä ovat, ja jos vielä tarttuvatkin helposti mahd. vanhempiinkin koiriin... :shock:
Hietamäki Raija

Huulipatit

Viesti Kirjoittaja Hietamäki Raija »

Olen nähnyt joitakin huulipatteja,ne olivat kaikki nuorilla koirilla ja vain yksi oli niin iso että jouduttiin leikkaaman,kun haittasi syömistä.Muut paranivat pois itsestään.Ne ovat syyliä,näin minulle sanoi eräs el.lääkäri.Osa oli omia kasvattejani.
Terv.Raija Hietamäki
Eija Peltonen

Pateista

Viesti Kirjoittaja Eija Peltonen »

Arvioisin, että noin sentin leveä ja suunnilleen saman verran korkea oli se Laten isoin patti. Se tosin napattiin kirurgisesti pois, kun poika jouduttiin pari viikkoa sitten eläinlääkärissä nukuttamaan, jotta saatiin puutikku operoitua tassusta pois. Iso patti oli alahuulessa, jäi juuri ja juuri ylähuulen alle.

Se isoin patti kasvoi mun mielestä aika nopeasti, kun taas nuo pari muuta, jotka on vielä jäljellä, ovat säilyneet sellaisina siedettävänkokoisina (2-3mm). Toinen pienemmistä pateista on toisella puolen huulessa ja toinen löytyi suun sisäpuolelta limakalvolta.

Lisäksi toi isoin patti oli äärettömän ruman näköinen; sellainen hapsuinen/röpelöinen pinta. Noi pari muuta on semmosia siistejä ja tasaisia pinnaltaan.

Elina: Mulla on kotikoneella kuvia samantapaisista pateista, eivät siis ole mun omasta koirasta. Ovat kyllä vähän epäselviä, kun yrittää lähelle zoomata, että näkis patit tarkemmin, mutta toki voin lähettää ne sulle jos haluat. Osoite??
Elina Ahola

Viesti Kirjoittaja Elina Ahola »

Eija: Ottaisin mielelläni vastaan kuvia, osoite on suzky(at)netti.fi :)
Elina Ahola

Viesti Kirjoittaja Elina Ahola »

Hei taas :heipat: !

Samat syylät nököttää aina vaan paikallaan, jos mahdollista, entistä rumempina ja röpelöisempinä :? .. Tässäkin ketjussa on nyt mainittu, että häviävät ajan myötä, mutta allekirjoittanut alkaa olla hieman kärsimätön. Kuinkahan yksilöllistä tuo häviäminen mahtaa olla eli onkohan kellään antaa mitään aika-arviota? Ajattelin kokeilla tuota osterivinokkaan antamista ainakin tabletteina, jos sitä ei muussa muodossa löydy. Nyt kannattaa älähtää varoituksen sana niistä, jos jollain on huonoja kokemuksia :harhar:
Eija Peltonen

Viesti Kirjoittaja Eija Peltonen »

Terppis!

Tarkkaa muistikuvaa ei ole, koska meidän ipanalle ne patit ilmestyi, hämärä ajatus olisi, että elo-syyskuun vaihteessa..?? Eläinlääkärin "kyllä ne siitä ajan myötä häviävät" kommentista päättelin, ettei niitä tarvitse ihan parissa kuukaudessa odotella häviäväksi. Suoraan se ei tuota sanonut, mutta näin olin lukevinani rivien välistä..

Lateltahan se isoin patti napattiin samalla pois, kun poika piti urvauttaa lääkärikäynnillä muun syyn takia. Ja tällä hetkellä tilanne on se, että nuo kaksi pienempää pattia ovat enää ihan mitättömän pieniä, eikä uusiakaan ole tullut.. Eli meillä kai syylät on kohta selätetty..

En tiedä, ovatko nämä koirien huulisyylät ollenkaan verrattavissa ihmisten syyliin, mutta jos ovat, niin kyllähän ihmistenkin syylien häviäminen ottaa aikaa. Ainakin itse muistelen, joskus syylien nököttäneen paikoillaan kuukausitolkulla.. KÄRSIVÄLLISYYTTÄ SIIS!!! :P

Osterivinokastabuista en osaa sanoa yhtään mitään..
Elina Ahola

Viesti Kirjoittaja Elina Ahola »

No niin 8) , piti vielä tännekin tulla huikkaamaan, että aika lailla pari kuukautta noiden ällötyksien häviäminen vaati. Tuosta vajaan kuukauden verran annoin osterivinokastablettia murskattuna ruoan seassa ja jälkeenpäin on tietenkin vaikea päätellä, että nopeuttivatko ne asiaa vaiko eivät. Häviäminen tapahtui kuitenkin todella nopeasti, vaikkakaan syylät eivät vaikuttaneet irtoavan vaan ennemmin "sulivat" pois - liekö joutuneet hukkapojan kitusiin siis kuitenkin loppupeleissä :lol: .
Eija Peltonen

Viesti Kirjoittaja Eija Peltonen »

Onnittelemme! :lol:

Meilläkin patit hävisivät sen siliän tien heti sen perään, kun se isoin napattiin veitsellä pois. Eikä onneks uusiakaan ole näkynyt. Hyvää tätä vuotta!
Liisa Hurskainen

Viesti Kirjoittaja Liisa Hurskainen »

Täälläkin löydettiin meiän 7 kk:n ikäiseltä sakemannitytöltä reilu viikko sitten semmonen puolen sentin kokoinen syylä ja eilen löyty toiselta puolelta kuonoa huulen sisäpuolelta neljä pienempää syylää...inhottavan näkösiähän ne on mutta jos ne häviää ajan myötä ni hyvä niin. Ehkä varmuuden vuoksi vois käyttää vielä eläinlääkärillä :?
susanna hakanen

Viesti Kirjoittaja susanna hakanen »

noi osterivinokastabletit pitäis ihmisilläkin tepsiä,joten mikseipä koirillakin!?? :)
Jenni Pajunpää

Viesti Kirjoittaja Jenni Pajunpää »

Tästä ketjusta tuli mieleen (ei asiaan liittyen mutta :) ) kun meillä monia vuosia taaksepäin oli polski owczarek podhalanski ja sillä oli luonnostaan pieniä nystyröitä huulessa (kuten riippuhuulisilla koirilla on). Meille tuli pieni kissanpentu joka ihastui koiraan heti ja kyllä oli meillä ihmettelemistä kun kisun lempipuuhaa oli imeskellä näitä nystyröitä! Piti niitä tutteina, eihän sieltä maitoakaan tullut :lol: Ja koira näytti nauttivan yhtä paljon kuin kisu :wink:
Vastaa Viestiin