DLE- Nenän voimakas kuivuminen

[Hanna Lind]

Onko kenenkään koiralla diagnosoitu/vastaavia oireita?

Omalla 7- vuotiaalla sakeuroksella nenä kuivuu erittäin voimakkaasti ja halkeilee. Oireet pahenee talvea kohti. Sairaus on ell.n mukaan DLE- autoimmuunisairauden yksi ilmenemismuoto. Hoitona on käytetty fuciderm rasvaa joka tehoaa hyvin.
Kiinnostaisi onko "kohtalotovereita", miten hoidettu ja mikä oikeastaan aiheuttaa sairauden. Heikko elimistön immunnisuoja?
Onko jotain sukua sairaudelle SLE(system lupus erythemathosis)?

[Hanna Rikkonen]

Heips!
Tämmöistä tietoa löytyi, kipaise kattoon
http://www.rr-oona.com/DLEdiary.html
Sekä tarkempaa tietoa samalla sivustolla http://www.rr-oona.com/DLE-AI-iho.html
Toivottavasti näistä on sinulle hyötyä
Rotu nyt ei ihan täsmää

[Hanna Lind]

Voi kiitos!!!! olen välillä miettinyt, et onko mun koira ainut maailmassa, kun kukaan ei ole kuullutkaan moisesta sairaudesta.
"väärä rotuisuus" ei haittaa.. Ovat hekin näköjään käyneet Saijonmaa- Koulumiehellä. Ensimmäinen eläinlääkäri joka tiesi tasan tarkkaan mistä on kyse ja hoito osui nappiin. :tsemp:

[Minna Nuotio]

Moikka Hanna,

Kohtalotoveri ilmoittautuu - joskin olen tuo "väärärotuinen", jonka sivuilla olet mahdollisesti jo vieraillut

Saijonmaako teille Fuciderm voidetta määräsi?
Oonalla ja veljelläänhän käytetään Protopic nimistä takrolimuusi voidetta. Velipojalle kokeiltiin suurin piirtein kaikki hoidot maan ja taivaan väliltä, ennenkuin Oonan diagnoosin (kiitos Saijonmaa) jälkeen hoito saatiin kuntoon. Yksi veljen hoidoista oli Fuciderm, mutta sille siitä ei ollut apua. Keskustelitteko Saijonmaan kanssa näistä kahdesta voiteesta? Miksi päädyttiin Fucidermiin? Eikö se ole sienilääke, joka tosin sisältää kortisonia? Onko teillä muita hoitoja käytössä? Kauanko DLE on sinun koiraasi jo riivannut? (kyselyikä iski)

[Hanna Lind]

Heippa! kävin juuri pistämässä viestiä vieraskirjaasi. Koira on 7- vuotias ja nenän kuivuminen alkoi jo jossain muodossa koiran ollessa noin parivuotias. Nelivuotiaana, talven tullessa nenä rupesi kuivamaan erittäin agressiivisesti ja sen myötä molemmat sieraimet halkeilivat ja halkeamista suihkusi ajoittain verta. Kukaan ei tuntunut tietävän aiheesta mitään ja nenään kokeiltiin kaikki mahdolliset rasvat, jopa lampaantali. Vaiva helpottui itsekseen, mutta on sen jälkeen tehnyt jatkuvaa aaltoliikettä hyvästä huonoon.
Kuitenkin 1,5- vuotta sitten kesän tullessa nenä meni uudelleen todella kamalaan kuntoon ja koira kärsi muutenkin erilaisista iho-oireista (jotka nekin ovat olleet ristinämme 7- vuotta), niin päätin ottaa yhteyttä mevettiin. Olin kuullut Saijonmaa- koulumiehestä ja olinkin toiveikas. Leena tutki koiraani pitkänaikaa ja kertoi epäilevänsä vahvasti DLE:tä. Oli puhe näytteen otosta jos hoito ei tehoa, mutta toistaiseksi ei ole ollut tarvetta. Hoitona on käytetty Fucidermiä ja tiesin , että on olemassa myös vahvempi rasva, jos FD ei auta. Tiedän että siinä on kortisonia ja siksi sen laittaminen onkin yhden sortin show, sillä koira ei saisi nuolla voidetta. Kätännössä pidän koiran kuonosta kiinni n.15min.
Muita hoitoja ei ole käytössä..

Koirani on myös nivelvikainen allerginen atoopikko.. mikä liene yhteys..
Eikä nenä varmaankaan enää koskaan ole täysin normaali..
Mitenkäs Oonalla ja Topilla??

[Hanna Rikkonen]

Minna > Sivuillasi oli ERITTÄIN hyvin kerrottuna ko. sairaudesta että oli pakko jakaa tieto. Kiitos sinulle hyvistä sivuista ja ennen kaikkea erinomaisista kuvista.
Tiedän että on muitakin saksanpaimenkoiria sairastamassa tätä sairautta. Toivottavasti "kaima" saa jotain tieto apua sivuiltasi.
T: Hanna

[Hanna Lind]

ai niin, kuivumisen alkuvaiheessa kokeilin kaikki mahdolliset vitamiinit läpi.

Nyt kun luin päiväkirjaasi ajattelin kokeilla sitä E- vitamiinia ohessa ja ensi kesäksi hommaan kyllä aurinkorasvaa!!

[Hanna Lind]

Kaimalla on ainakin 20 kiloa kevyempi olo :cool2:

[Minna Nuotio]

Moikka molemmat Hannat,

Ensin täytyy kertoa, että senpä takia tämän kirjoituksen huomasinkin, kun olen jo pitkään tätä palstaa lukenut ja odottanut, koska joku sakemannin omistaja kyselisi apua kuivaan kirsuun En tosin sen takia, että tietäisin sakuilla tätä paljon olevan, vaan ihan sen takia, kun seehverit ovat yksi niistä roduista, joilla DLE:tä tyypillisimmin esiintyy.

Ja kiitokset sivujani koskevasta palautteesta. Sainpahan sairauden myötä todellisen syyn sivujen ylläpitoon, muutenhan se on ollut vain "typerä" harrastus. Sairauden varmistuttua käänsin netin ylösalaisin yrittäessäni etsiä sivua, missä joku kertoisi omakohtaisesta kokemuksestaan. Ei löytynyt, joten piti aloittaa oma. Hienoa, että siitä on hyötyä muillekin.


Johtuukohan eri rasvojen käyttö siis siitä, että sinun koirasi sairaus on todettu n. vuotta aikaisemmin kuin Oonan? Protopic on ymmärtääkseni melko tuore hoitokeino tässä sairaudessa. Siinä mielessä voisin kyllä suositella Protopicia, kun se ei sisällä kortisonia eli se ei ohenna ihoa eikä kroppa "kyllästy" siihen eli annostusta ei tarvinne lisätä. Toisaalta, siinä mielessä taas en suosittele Protopicia, kun se maksaa niin törkeästi (55?/tuubi 30g). Apteekkaritkin ovat olleet ihan noloja tuotteen myydessään Minä annan Oonalle aina jonkin makupalan nakerrettavaksi, jonka parissa tuhraantuu edes jokunen minuutti ennen kuin kieli alkaa tanssimaan nenällä. Yritin ensin kaiken maailman muita konsteja - kuten kuonosta kiinni pitämistä tai lelun tms. pitoa suussa - mutta ei siitä tullut mitään tuon jästipään kanssa.

Nenän normalisoitumisesta vielä - Topilla on kirsu viimeisten tietojen mukaan erittäin hyvässä kunnossa ja kirsun pinta lähes normaalin "muhkurainen". Oonalla on toisen sieraimen päälle hitaasti muodostumassa normaalia pintaa, mutta nyt se on jo pitkään pysynyt samanlaisena - ei mene paremmaksi, eikä huonommaksi. Hyvä näinkin, hiljaa hyvä tulee

[Hanna Lind]

Oli suorastaan ihmeellistä käydä lukemassa sivuja, joissa kokemukset ovat kuin omasta elävästä elämästä. Päiväkirjastasi on todella hyötyä ja olen kiitollinen, että olet sellaiset jaksanut tehdä. Vuosien pimennon jälkeen oli uskomatonta huomata, että joku Ell. Saijonmaan lisäksi on tietoinen sairaudesta. Tosin en ole netistä aikaisemmin päässyt sitä tietoa hakemaankaan. Totta puhuen, en edes uskonut saavani yhtään vastausta aiheeseen.
Olisi eriitäin mielenkiintoista tietää paljonko DLE:tä sairastavia koiria todellisuudessa löytyykään. Varsinkin jos sairaus ilmenee jotenkin lievemmässäkin muodossa.

Fucidermistä sen verran.. Olen käyttänyt sitä ehkä enemminkin kuuriluontoisesti, sillä se on tehonnut hyvin "meidän" nenään. Koirani tuskin pysyy kunnossa niin kauan,että haittavaikutukset merkittävästi ehtisivät näkyä. Protopic on varmasti edessä jos FD:n teho jostain syystä häviää. E- vitamiini ja aurinkovoide olivat minulle täysin uusia asioita. Ell. ei puhunut niistä mitään.

Joka tapauksessa on mukava kuulla, et sairaus on hallinnassa.. ja toiveita paranemisesta on aina.

Niin ja siitä UV- säteilystä vielä, mun tuntuman mukaan talvi vain pahentaa oireita.. Ja kesä lievittää.. Mikä siinä lie.. :eitietoo:

[Minna Nuotio]

Voin kyllä kuvitella, että lukiessasi Oonan tarinaa, olet hämmästellyt miten samankaltaisesti elämä sairauden kanssa on kulkenut. Saman koin minä silloin, kun aloimme Topin omistajan kanssa vertailemaan koiriemme oireita. Vuorotahtiin saatoimme kysyä: "onko sun koiralla tällaista...?" ja vastata: "joo, on... entä onko sun koiralla tällaista?". "Joo, on!"

Mutta saisinkohan minä sinulta "ei" vastauksen, kun kysyn: "onko sinunkin koirallasi jossain vaiheessa huulet tulehtuneet samaan tapaan kuin Oonalla ja Topilla sairauden alkuvaiheessa?" Topihan sai tuohon tulehdukseen diagnoosin mukokutaaninen pyoderma, joka usein liittyy DLE:hen. Kyse on siis tästä: http://www.rr-oona.com/DLE/dleTopi/040224topi1.html

Ja seuraava kysymys onkin, että koirasi kirsun pigmentti muuttunut? Minulla meni todella pitkään ennen kuin onnistuin löytämään netistä samankaltaisesti muuttuneen pigmentin kuin O&T:llä. Yleisin paikka mistä pigmentti muuttuu lienee kirsun päältä, mutta O&T:llä muutos on kirsun etuosassa. Lisäksi pinkki taitaa olla se yleisin värimuutos, mutta tämä minun kaksikkoni on muuttunut harmaaksi.

[Hanna Lind]

Ahhas... No nyt sain sitten vastauksen siihenkin mikä koirallani oli alle vuotikkaana. Kun Koirani, Miki oli noin 8- 9kk huuliin alkoi tulla märkiviä rupia ja silmien ympäriltä lähti karvat ja iho oli voimakkaasti tulehtunut. Koira söi 3kk antibioottikuurin ja ruokinnasta poistettiin kaikki vehnä ja naudanlihapitoiset tuotteet. Siis vaivaa hoidettiin allergiana. Koira oli hoidon jälkeen ihan ok, vaan se taisi olla vain alkusoittoa.
Mietinkin kun kävin lukemassa tekstiäsi ja katsoin Topin kuvia, mutta ei vielä silloin sytyttänyt.

Olen lukenut kaikista mahdollisista ihosairauksista (demodikoosista- SLE:hen) ja mietinkin joskus juveniilin pyöderman kohdalla, että olisiko se ollut koirallani silloin alle vuoden ikäisenä. Mutta kaikissa sairauksissa on ollut oireita jotka täsmäävät ja oireita jotka eivät täsmää. Jos olisin ollut viisas, olisin heti vienyt koirani johonkin erikoislääkärin vastaanotolle. Tosin silloin asuin kaupungissa jossa ei ollut ihotautispecialistia ja oletin vielä uutena koiranomistajana, että kun on eläinklinikka, niin kyllä siellä varmasti tiedetään....

Kirsun pigmentti ei ole muuttunut, mutta toisen sieraimen alapuolella on pysyvästi vaaleanpunainen täplä. Harmautta ei ole.. jos se liittyy jotenkin koiran väritykseen? rotuun? ihonväriin?
Tavallaan outo sairaus, tai sitten vain vähän tutkittu/tunnistettu.
Koirallani on muistaakseni kahdeksan sisarusta ja yhdistelmä on uusittu kerran. Samasta isästä on neljä pentuetta. Suurin osa koirista on tod näk. kotikoirina, eli tietoa on tosi vaikea saada. Uskon, ettei Miki ole ainoa sairastunut, mutta mene ja tiedä..
Ja jos O&T kun ovat sisaruksia niin... Myös Mikin sisaruksissa löytyy erittäin suurella tod. näk.

[Minna Nuotio]

Niin, eipä noita ihotautispesialisteja taida Suomessa ihan tungokseen asti olla? Itse tiedän oikeastaan vain Saijonmaan, muista ihotautien suhteen erittäin pätevistä saatan olla kuullut. Mutta ehkä tämäkin sairaus vielä joku päivä on tunnettu sairaus, ja kuiva nokkaiset koirat saavat apua, kun sitä hakevat.

Saatat muuten olla oikeassa esim. koiran/ihon värin suhteen... oiskohan kaikilla pinkkinokilla valkoista väritystä vähintään naamassa. Täytynee joku päivä perehtyä tähänkin yksityiskohtaan

DLE:n perinnöllisyydestähän sanotaan, että sen periytymistä ei tunneta - toisaalta sanotaan myös, ettei se periydy - mutta käytettiin kumpaa tahansa em. lausahduksista, samassa yhteydessä yleensä todetaan, että se kuitenkin usein kulkee suvussa. Mikäköhän on se maaginen ero periytymisessä ja suvussa kulkemissa? No, ehkä joku joskus tuon asian minulle selittää.
Itse olen tässä vaiheessa tullut siihen tulokseen, että perityminen/ei periytyminen on selitettävissä about näin:
Autoimmuunisairaudet ovat periytyviä, mutta periytymistapaa ei useimmiten tunneta. Sairauksille on tyypillistä, että jälkeläisille voi puhjeta mikä tahansa AI-sairauden muoto, ei siis välttämättä se, mikä tavataan jommalla kummalla vanhemmista (tai molemmilla). Eli, jos vaikka iskettäisiin yhteen kaksi DLE-koiraa, jälkeläisissä ei välttämättä ole yhtään DLE-sairasta, vaan yhdellä voi olla vaikka... ööö... AIHA, toisella myastenia gravis, kolmannella hypotyreoosi, neljännellä sitten vaikka ihan "vain" allergia jne. Ja hyvällä tuurilla löytyy sitten myös niitä terveitä sekä terveitä, mutta sairauden kantajia.
Näiden sairauksienhan sanotaan olevan monigeenisiä, joten sairauden puhkeaminen lienee kiinni siitä, mitkä noista geeneistä osuu kullekin koiralle ja millä kombinaatiolla.

[Hanna Lind]

Jaa SiiS mielenkiintoista.. Että asia voi olla noinkin monimutkainen. Tai siis periytyminen on monimutkaista.. ei ole absoluuttista totuutta kuinka mikäkin asia periytyy, tosin vahvaa näyttöä on joistain ominaisuuksista.

Ymmärsin tekstistäsi, että DLE:hen sairastunut koira siis enneminkin perisi heikon elimistön puollustuskyvyn.. ja DLE on yksi ilmenemismuoto. En tiedä olenko Päätellyt oikein kun olen lukenut kirjoituksia (ja kirjoitusksiasi) autoimmuunisairauksista, mutta näkisin niiden liittyvän nimen omaan elimistön heikkoon puollustusjärjestelmään.
On raakasti sanottu, mutta olen mota kertaa miettinyt, että koirani ei ole elinkelpoinen.
Jos Haluat voit vaikka lähettää sähköpostiakin
Ja vasta tänään kun luin uudelleen päiväkirjaasi huomasin viimeisen sivun mitä en aiemmin lukenut.
Voiko DLE siis levitä, niin kuin SLE? Esim. niveliin??

[Minna Nuotio]

Minun ymmärrykseni mukaan DLE on puhtaasti ihosairaus, sen ei siis pitäisi iskeä niveliin. Mutta DLE voi levitä etenkin ns. spesiaali-iholle, millä tarkoitetaan hyvin pitkälti kehon karvattomia alueita: kirsu, huulet, silmien ympärys, korvat, ulkoiset sukupuolielimet ja peffa sekä anturat. Olen tosin nähnyt kuvia, missä DLE kasvojen alueella on lähtenyt leviämään myös kuonon vartta pitkin tai melko laajallekin silmien ympärystään. Tässä melko ilkeän näköinen esimerkki, heikkohermoiset älkööt katsoko : http://www.vetmed.wsu.edu/courses_vm551 ... id%20lupus

Saatan olla väärässä periytymisasian kanssa, mutta näin minä sen olen ymmärtänyt. Kuin myös sen, että etenkin kyse on puolustusjärjestelmän viasta.

Voin lähettää aiheesta sähköpostiakin, mutta ensin pitää a) siivota ja b) viedä tuo rupinokka lenkille