Kun yksi sairastuu niin toinenkin...

Terveyteen liittyvät aiheet
Vastaa Viestiin
Satu Immonen

Kun yksi sairastuu niin toinenkin...

Viesti Kirjoittaja Satu Immonen » 08 Marras 2003 14:46

:cry: Tänä aamuna klo 9 koira (5v.) ei pysynyt pystyssä vaan meinasi kaatua kyljelleen ja silmät nykivät nopeaan tahtiin sivusuunnassa, no koska oireet olivat samat kun 03/03 vanhalla koirallamme lähdettiin heti päivystävälle (päivä on tietysti lauantai) lääkäri tutki korvat, ei mitään löytynyt sekä muutenkin lämmön ym. mitä nyt voi päällisin puolin tutkia. Diagnoosina vestibular tai sisäkorvantulehdus, hoitona diapamia rentoutukseen sekä antibioottikuuri väh.3vkoa. Puolituntia lääkäristä lähdön jälkeen oireet katosivat yhtäkkiä kun tulivatkin, mutta mennään varmuuden vuoksi ensiviikolla kuvauksiin ja verikokeisiin. Uskomatonta on se että 03/03 vanha (12v.) koiramme kuoli sisäiseen verenvuotoon muutama päivä oireiden ilmaannuttua (luultavasti oli jotain elimissä tai mahassa) mutta kuitenkin... että samanlainen sairaus taas, kauhulla ajattelen jospa kyseessä onkin jotain vakavampaa. Kokemuksia näistä oireista olisi huojentavaa saada???

raija tuomisto

Viesti Kirjoittaja raija tuomisto » 08 Marras 2003 17:49

Meidän vanhempi koira 11v kuoli kesällä samoihin oireisiin. aamulla tuli jonkinlainen halvaus, koira pääsi kuitenkin huojuen pystyyn, mutta kuoli saman päivän aikana ja kuolinsyyksi epäiltiin aivohalvausta.
Vuotta ennemmin sai kerran jonkinlaisen huojumiskohtauksen, mutta sitä ei tutkittu tarkemmin.
Nuorempi 9v koirani on saanut muutaman kerran viimeisen kolmen vuoden aikana samanlaisia huojumiskohtauksia. Syytä ei tiedetä. Kohtaukset on lieviä, kestää muutaman sekunnin ja ovat tulleet eri tilanteissa, kotona, lenkillä, kokeessa...

Satu Immonen

Viesti Kirjoittaja Satu Immonen » 08 Marras 2003 21:22

Oireet palasivat taas...diapamin vaikutus loppui. Maanantaina tarkemmat tutkimukset.

Margit Tikkanen

Viesti Kirjoittaja Margit Tikkanen » 09 Marras 2003 02:25

Moi!
Itselläni tuli mieleen epilepsia :| . Oliko eläinlääkärin kanssa puhetta tästä taudista? Itse olen kahden koiran kohdalla katsonut kohtauksia, ja toisella meni vain tasapaino ensin, kulki toinen kylki edellä ja pää kallellaan, ell epäili sen johtuvan välikorvantulehduksesta, joka vaikutti tasapainoon. Koira sai antibiootit, oireet helpottivat, kunnes tulivat entistä pahempina takaisin.
Kaksi viikkoa ensimmäisestä kohtauksesta koira jouduttiin lopettamaan, kohtauksille ei tullut enään loppua :cry: .

Epileptisellä kohtauksella tarkoitetaan tilaa, jossa esiintyy kohtauksittain tajunnan, motoriikan, sensoriikan tai käyttäytymisen häiriöitä liittyneinä aivosähkötoiminnan purkauksiin. Epileptinen kohtaus saattaa lievimmillään olla ns. "poissaolo-kohtaus", jossa koira vain hetken vaikuttaa poissaolevalta ja palautuu nopeasti normaaliksi. Epilepsia voidaan jakaa kahteen kohtaustyyppiin: grand mal eli suuri kouristuksellinen epileptinen kohtaus ja petit mal eli pikkukohtaus, tiheästi esiintyviä epileptisiä kohtauksia, joille ominaista vain muutaman sekunnin kesto ja lyhyet paikalliset lihaskouristukset.

Epileptinen purkaus saattaa levitä alkamiskohdastaan laajemmalle alueelle aivoissa, ja sen sijainnista ja leviämisalueesta riippuu, minkälaisia oireita kohtauksen aikana ilmaantuu.


Kohtauksen aikana aivoissa tapahtuu seuraavaa: hermosolujen ärtyvyys ja elimistön luonnollisten kiihdyttävien eli eksitatoristen välittäjäaineiden vapautuminen lisääntyvät. Keskushermoston jarruttavat eli inhibitoriset hermopäätteet toimivat aiempaa heikommin ja jarruttavia välittäjäaineita vapautuu tavallista vähemmän. Tällöin syntyy epätasapaino kiihdyttävien ja jarruttavien hermopäätteiden toiminnan välille ja aivojen normaali toiminta ja tiedon kulku estyvät. Tämä johtaa lopulta ilman altistavia tekijöitäkin ilmeneviin epileptisiin kohtauksiin. Kiihdyttävät välittäjäaineet ovat suurina annoksina vahingollisia hermosoluille ja aiheuttavat niiden tuhoutumista.
Epileptiset kohtaukset ovat usein itseään rajoittavia koska vialliset "kohtaus" -hermosolut ammentavat kohtauksen aikana itsensä tyhjiin ja lopettavat purkautumisen. Mikäli hermosolut jatkavat hallitsematonta purkautumistaan seuraa status epilepticukseksi-kutsuttu tila, jossa alkaa aina uusi kohtaus ennen, kuin edellinen on kerinnyt loppua. Tila on hengenvaarallinen ja koira on toimitettava välittömästi hoitoon.


Ulkoisesti kohtauksen oireita on eri asteisia ja samallakin yksilöllä oireet saattavat vaihdella kohtausten välillä. Epileptinen kohtaus voidaan jakaa kolmeen osaan: sitä ennakoivaan esivaiheeseen (aura), itse kohtaukseen (ictus) ja kohtauksen jälkitilaan (postictus). Aura eli esivaihe merkitsee kohtauksen alkamista. Sille luonteenomaisia ovat muutokset käyttäytymisessä (uikutus, levottomuus, piiloon meno, pelko ja omistajan luokse hakeutuminen). Aura vaiheen aikana hermosoluissa tapahtuu epänormaalia sähkötoiminnan purkautumista. Yleensä melko lyhytkestoinen vaihe.
Varsinaiselle kohtausvaiheelle ovat luonteenomaisia kaikki epilepsiaan perinteisesti liitetyt oireet: tajuttomuus, hallitsematon lihastoiminta, syljen erittyminen, silmien muljahtelu, koiran "kirkuminen" ja kouristelu jne. Tässä vaiheessa hermosolut purkautuvat nopeasti reagoimatta jarruttavien hermosolujen lähettämiin inhiboiviin transmitteriaineisiin. Tämä vaihe on myös yleensä lyhyt, vähemmän kuin 2 min, mutta vaiheita voi tulla useita peräkkäin sarjoina. Kohtauksen jälkivaihe seuraa välittömästi itse kohtauksen jälkeen ja voi kestää muutamasta minuutista useaan päivään. Varsinaisia jälkivaiheen oireita ei yleensä kestä kuin noin 30 minuuttia, mutta kohtauksen jälkeinen väsymystila saattaa olla pitkäkin. Jälkivaiheeseen voi liittyä sekavuutta, vaeltelua, sokeutta, välinpitämättömyyttä ja aggressiivista käyttäytymistä. Tässä tilassa hermosolut ovat ammentaneet itsensä tyhjiin ja ovat kykenemättömiä toimimaan.


Koirilla on todettu olevan kahdentyyppisiä kohtauksia: osittaisia ja yleistyneitä kohtauksia. Osittainen kohtaus (partiaalinen kohtaus, paikallisalkuinen kohtaus, fokaalinen kohtaus) on saanut nimensä siitä, että se on lähtöisin tietystä kohtaa aivoja. Tämä näkyy ulospäin siten, että vain osa koirasta on kohtauksen kourissa. Se, missä osaa ja miten koirassa kohtaus näkyy, ilmentää kohtauksen sijaintia aivoissa.
Osittaisessa kohtauksessa koiran tajunnan taso saattaa säilyä normaalina ja oireet ovat epäsymmetrisiä. Koiralla voi olla esimerkiksi väänteitä kasvoissa, se voi purra jotain ruumiinosaansa, kääntää päätään toiselle puolelle tai sillä voi olla hallitsemattomia raajojen pakkoliikkeitä. Oireet voivat olla myös psyykkisiä tai aistihäiriöitä, esimerkiksi olemattomien kärpästen hillitön metsästys saattaa olla merkki epileptisestä kohtauksesta.


Kokonaisvaltainen kohta (yleistynyt kohtaus, grand mal-kohtaus) on kohtaus, jossa on mukana laaja alue aivoja. Kokonaisvaltaiselle kohtaukselle on tyypillistä jo kohtauksen alusta asti laajalle levinneet oireet ja epänormaaliudet EEG:ssä (aivosähkökäyrä). Tämä kohtaustyyppi on yleensä bilateraalinen (eli vaikuttaa molemminpuolisesti), symmetrinen ja siihen liittyvät tajunnan menetys, kouristukset, virtsaaminen ja ulostaminen. Epilepsia on alkuperältään joko hankittua tai idiopaattista. Normaalitkin aivot voivat saada epileptisen kohtauksen, mikäli niitä ärsytetään liikaa ja ne eivät kykene reagoimaan normaalisti. Niinpä kohtauksien syitä onkin olemassa useita.


Hankittu epilepsia voi olla kahta eri alkuperää: rakenteellista hankittua epilepsiaa tai metaboolista hankittua epilepsiaa. Hankittu epilepsia alkaa yleensä koirilla vasta myöhemmällä iällä ja yli 5-vuotiailla koirilla ovat suurimpana syynä vasta-alkaneisiin kohtauksiin kasvaimet ja kasvainten etäpesäkkeet, myös metabooliset häiriöt ovat yleisiä. Rakenteellinen hankittu epilepsia johtuu kalloon tai aivoihin kohdistuneesta vammasta, joka on jättänyt aivot kohtauksille alttiiseen tilaan. Esimerkiksi käy koira, joka on jäänyt auton tönäisemäksi ja saanut päävamman ja alkaa onnettomuuden jälkeen saada epileptisiä kohtauksia. Rakenteellisen hankitun epilepsian aiheuttajia voivat olla onnettomuuden lisäksi esimerkiksi penikkatauti, rabies, aivotulehdus, vesipää, selkäydintulehdus, trauma, paiseet, kasvaimet, infarktit aivoissa jne.
Metaboolinen hankittu epilepsia voi puolestaan johtua esimerkiksi altistumisesta myrkyille, aineenvaihduntasairauksista, suola-sokeri tasapainon häiriöistä, kilpirauhasen vajaatoiminnasta, maksa- tai munuaisviasta tai aivojen hapen puutteesta (hypoksia) esim. tilanteessa, jossa koira on melkein kuristunut hengiltä.


Idiopaattinen epilepsia tarkoittaa sananmukaisesti "ei-syytä-tiedossa" -epilepsiaa. Muita taudista käytettäviä nimityksiä ovat mm. synnynnäinen-, itsesyntyinen- primaari- tai peritty epilepsia. Nämä kaikki nimet koskevat siis yhtä tautia: aivojen sisäistä tuntematonta syytä kohtaukselle. Koirista 80%:lla epilepsian syy jää mysteeriksi ja näin ollen saavat diagnoosiksi idiopaattisen epilepsian (=tila joka yhdistetään periytyväksi välittäjäaine tasapainohäiriöksi). Kissoilla vastaava prosenttiluku on 50. Yleensä idiopaattisesta epilepsiasta kärsivät koirat saavat ensimmäisen kohtauksensa 6 kuukauden ja 5 vuoden välillä. Usein kohtauksien alkamisajankohta kavennetaan 1-3 vuoden tai 1-4 vuoden ikään.


Tavallisen kotikoiran omistajan kannalta sekä idiopaattinen, että hankittu epilepsia ovat yhtä ikäviä ja hankalia asioita. Taudin määrittäminen on hankalaa, koska epilepsia todetaan nk. poissulkevilla menetelmillä eli koira tutkitaan kaikkien muiden sairauksien varalta ja mikäli kohtauksille ei löydetä mitään muuta syytä päädytään diagnoosissa epilepsiaan. Ensin käydään läpi koiran sairaskertomus eli historia (yleinen "nyrkkisääntö" on: mitä pitempään koira saanut epileptisiä kohtauksia, sitä todennäköisemmin kohtauksen syy jää löytämättä) ja mikäli sieltä ei löydy vastausta kohtauksien alkuperälle voidaan koiralle suorittaa laboratoriokokeita. Laboratoriokokeiden lisäksi suoritettavat erikoiskokeet ovat kalliita ja eläinpraktiikassa vielä suhteellisen vähän käytettyjä, kuten kallon röntgenkuvaus, selkäydinnesteen analyysi, aivosähkökäyrä tai mahdollisesti pää tietokonetomografia ja magneettikuvaus.
Suositeltu epilepsiaepäilystutkimusten kulku: 1) historia; hyvä taustaselvitys 2) neurologinen tutkimus 3) laboratoriotestit (iso ja pieni verenkuva, sappihapot, virtsanäyte ja ulostenäyte tutkimukset) 4) erikoistutkimukset (röntgen, EEG, selkäydinnäyte, magneettikuvaus, silmätutkimus jne.).

Teksti: Hanna-Mari Laitala
Asiantuntija: ELL Pia Hjerppe
Aussieuutiset 2/2001



Satu Immonen

Viesti Kirjoittaja Satu Immonen » 09 Marras 2003 09:40

Suuri kiitos tiedosta! Kaikki tieto myös vestibularista sekä juuri tuosta sisäkorvan tulehduksesta otetaan vastaan kiitollisena. Eläinlääkärin mielestä kyse ei olisi epileptisista kohtauksista lähinnä silmän liikkeiden jotka siis ovat nopea liike sivusuunnassa sekä koira on täysin hereillä ei siis menetä tajuntaansa. Yritin etsiä netistä tietoja mutta kaikki ovat englanninkielisiä artikkeleita. Koira nukkui erittäin huonosti viime yönä n.1/2h samalla paikalla kunnes vaihtoi taas paikkaa, raukalla on varmasti huono olo! :cry:

raija tuomisto

Viesti Kirjoittaja raija tuomisto » 09 Marras 2003 10:32

Uutta oli tuo "hankittu epilepsia"-kohta. Liite oli kyllä selventävä. Meidän koirien kohtaukset oli juuri tuollaista pää kallellaan kulkemista ja toiselle kyljelle kaatumista.
Epilepsiaa (perinnöllistä) ei epäilty koska meidän koirat oli jo niin vanhoja. Kohtauksia ei myöskään lähdetty tutkimaan koska niitä sattui niin harvoin eli vaan 2-3 kertaa vuodessa. Munuais ja maksasairauksiin liittyy aina myös muita oireita. Suurin epäilty syy oli kasvaimet tai aivoverenkiertohäiriö. Toivottavasti koirasi kohtausten syy selviää.

Satu Immonen

Viesti Kirjoittaja Satu Immonen » 11 Marras 2003 13:10

Käytiin lääkärissä näyttämässä korvia ja oikeassa korvassa oli tärykalvossa reikä (tasapaino hermo on siinä tärykalvon jälkeen) joten siitä reiän kautta on päässyt likaa ja bakteereita. Huokaisin helpotuksesta kun vika löytyi! Vaurio paranee täysin, epäilen tulleen kesän aikana kun koira leikki vesiletkulla (eipä leiki jatkossa). :wink:

Vastaa Viestiin