Periaanaalifistelia

Terveyteen liittyvät aiheet
Vastaa Viestiin
MarjoSaarikoski

Periaanaalifistelia

Viesti Kirjoittaja MarjoSaarikoski »

Hei vaan kaikki, olen uusi tällä keskustelu sivustolla, mutta haluaisin mielelläni tietää mahdollisimman paljon perianaalifisteliasta kuin mahdollista. Muistan lukeneeni aikaisemmin juttaja siitä, mutta valitettavasti meidän poika on vienyt viimeaikoina kaiken huomion sen takia, että on ollut kipeä ensin fisteli ja kudoksen uudismodostuma ja tänään todettiin perianaalifistelia joten en ole aikaisemmin saanut itsestäni irti kirjoitella. Voisiko joku olla niin ystävällinen ja vielä kerran kertoa siitä, sekä sen lääkityksestä sillä meidän Nero poika melkein 7v sai tänään siihen lääkkeen nimeltä Sandimummun Neoral 100mg!? (Please, sorry huono suomenkieli mutta alkaa olemaan omistajakin loppuun lypsetty ja yrittää parhaan mukaan helpottaa poikansa tuskia!)Kiitos jo etukäteen!
Pirjo Niskane

Viesti Kirjoittaja Pirjo Niskane »

Hei Marjo!

Asiasta on kirjoiteltu jo aiemmin täällä palstalla. Voisitko kirjoittaa minulle henk.koht. osoitteella pirjo.niskanen@pp.inet.fi

Oma koirani sairastui 3 vuotta sitten ko. sairauteen ja nyt 25.4 meidän taistelu loppui ja Jatsi nukutettiin pois. Olen tämän 3 vuotta kerännyt tietoa ko. sairaudesta siten, että sairastuneiden koirien omistajat ovat ystävällisesti kirjoittaneet ja kertoneet oman tarinansa. Tutkimustietoahan sairaudesta ei juurikaan löydy. Sandimmun lienee yleisin käytetty lääke tähän sairauteen. Sama vaikuttava aine on myös lääkkeessä nimeltä Atopica, joka on myös huomattavasti halvempi lääke kuin tuo sandimmun.

Terkuin Pirjo
sanna ajakainen

perianaalifisteleistä

Viesti Kirjoittaja sanna ajakainen »

Meidän koira vajaan vuoden kärsinyt perianaalifisteleistä ja lääkitykseksi alusta alkaen eläinlääkäri suositteli kortisonin ja Imurel- nimisen lääkkeen yhteishoitoa. Kortisonin nimi on muistaakseni Prednisolon. Siis vuoropäivinä näitä lääkkeitä yksi kappale ja lisänä tietysti takapään pitäminen puhtaana. Perianaalifistelit ovat edelleen olemassa, mutta niiden puolesta tilanne on hyvä, eli lääkitys näyttää pysäyttäneen taudin etenemisen ja on pitänyt takapään suht hyvässä kunnossa. Vain kolme esillä olevaa haavaumaa.
Ongelmana meillä on ollut se, että koiran vatsa on ollut usein ripulilla ja siihen haetaan syytä. Eli ärsyttävätkö kenties lääkkeet suolta vai eikö ruokavalio ole kohdallaan. Tällä palstalla ei kukaan muu ole maininnut samaa lääkitystä vaan kaikilla on ollut esillä tuo sinun mainitsemasi lääkitys, joka on kuulemma huippukallis, vaikkakin siitä on tullut tuo hieman edullisempikin versio Atopica, kallis sekin. Tämä meidän lääkitys on huomattavasti halvempi ja meillä siis toiminut. Tämähän on sellainen sairaus, että täydellistä parantumista ei ole odotettavissa.
Pirjo Niskane

Viesti Kirjoittaja Pirjo Niskane »

Kuten Sanna kirjoitti, että täydellistä paranemista ei ole odotettavissa. Lisäisin tähän vielä sen, ihan omasta kokemuksesta, että kaiiki ei ole sitä mille ulospäin näyttää. Jatsin kohdalla peränalue näytti ulospäin ihan siistille....ei isoja reikiä jne, mutta ehkä näiden kolmen vuoden aikana tauti myllersi suolistossa ja loppu tuli sen vuoksi niin nopeasti. Jatsillakin oli niitä ripulikausia, mutta ne eivät onneksi kestäneet kauan...näitä oli muutama. Ajattelin niiden johtuvan lääkityksestä, mutta näin jälkikäteen olen taipuvainen uskomaan, että kyse oli tämän taudin yhdestä oireesta. Ripuloinnin jälkeen alkoi koiran kuihtuminen. Tämä ilmiö tuli viime syksynä esiin. Koiran yleiskunto laski nollaan, vaikka koira lenkkeili päivittäin, kuten ennenkin. Tosin voimat loppuivat ja lihakset surkastuivat. Ruokahalu oli suunnaton (nimesin tämän Turhapurosyndroomaksi :D ), mutta ilmeisesti ruoka ei imeytynyt.

Olo on aika avuton tämän sairauden edessä...... :(
Annukka Virnes

Viesti Kirjoittaja Annukka Virnes »

Tällä taas hieman erilainen kokemus sairaudesta. Koiralla on nyt ollut n. 1,5 vuotta perianaalifistelia , joka todennäköisesti puhjennut allergian yhteydessä. Varmaa tietoa ei ole, koska allergiastakaan ei ole aivan täyttä varmuutta. Koiralla kuitenkin on ollut monenlaisia iho- ja korvaongelmia. Ne rauhoittuneet lopulta Barf-ruokinnan aloituksen jälkeen.

Koira on tällä hetkellä 5-vuotias ja eläinlääkärinkin mielestä hyvässä kunnossa. Anaaliongelmaa on ja pahempana se on aika ajoin. Tällä hetkellä odotellaan leikkauspöydälle menoa, joka tapahtuu lähi viikkoina. Rauhaset kun tuppaavat tulehtumaan ja silloinhan leikkausta ei voi suorittaa. Haavaumia siis on ollut, mutta nyt niitä ei ole ollenkaan. Ei pienintäkään reikää. Vielä helmikuussa näytti siltä, että tauti vie mennessään, mutta sitkeällä koiran sisulla ja kärsivällisellä hoidolla mentiin vaikea hetki yli ja toivotaan, että leikkaus parantaa tilannetta entisestään.

Koira on syönyt paljon antibiootteja ja viimeisimpänä lääkityksenä sillä on ollut Atopica sekä Prednisolon-koritsoni. Nyt annokset ovat tietysti pieniä, koska koiraa saatetaan leikkauskuntoon.

Meillä siis hieman positiivisempi kokemus kuin Pirjolla ja hänen koirallaan.
Sairautta emme mekään siitä huolimatta koirasta pois saa. Yleiskunnosta huolehdimme ja pyrimme hidastamaan taudin kulkua. Olettaisin silti, että näitä huonoja aikoja on toisinaan ja toisinaan taas mennään pitkään melkein normaalilla koiran elämällä.
Pirjo Niskane

Viesti Kirjoittaja Pirjo Niskane »

Hei Annukka!

On hienoa kuulla, että teillä menee hyvin taudin kanssa. Toivottavasti myös näin on jatkossa :kaljat: Voisitko laitella mulle sähköpostissa noista teidän hoidoista "listaa" niin kirjaan nekin ylös.

Terkuin Pirjo
MarjoSaarikoski

Viesti Kirjoittaja MarjoSaarikoski »

Annukka Virnes kirjoitti:Tällä taas hieman erilainen kokemus sairaudesta. Koiralla on nyt ollut n. 1,5 vuotta perianaalifistelia , joka todennäköisesti puhjennut allergian yhteydessä. Varmaa tietoa ei ole, koska allergiastakaan ei ole aivan täyttä varmuutta. Koiralla kuitenkin on ollut monenlaisia iho- ja korvaongelmia. Ne rauhoittuneet lopulta Barf-ruokinnan aloituksen jälkeen.

Koira on tällä hetkellä 5-vuotias ja eläinlääkärinkin mielestä hyvässä kunnossa. Anaaliongelmaa on ja pahempana se on aika ajoin. Tällä hetkellä odotellaan leikkauspöydälle menoa, joka tapahtuu lähi viikkoina. Rauhaset kun tuppaavat tulehtumaan ja silloinhan leikkausta ei voi suorittaa. Haavaumia siis on ollut, mutta nyt niitä ei ole ollenkaan. Ei pienintäkään reikää. Vielä helmikuussa näytti siltä, että tauti vie mennessään, mutta sitkeällä koiran sisulla ja kärsivällisellä hoidolla mentiin vaikea hetki yli ja toivotaan, että leikkaus parantaa tilannetta entisestään.

Koira on syönyt paljon antibiootteja ja viimeisimpänä lääkityksenä sillä on ollut Atopica sekä Prednisolon-koritsoni. Nyt annokset ovat tietysti pieniä, koska koiraa saatetaan leikkauskuntoon.

Meillä siis hieman positiivisempi kokemus kuin Pirjolla ja hänen koirallaan.
Sairautta emme mekään siitä huolimatta koirasta pois saa. Yleiskunnosta huolehdimme ja pyrimme hidastamaan taudin kulkua. Olettaisin silti, että näitä huonoja aikoja on toisinaan ja toisinaan taas mennään pitkään melkein normaalilla koiran elämällä.
Kiitos Annukka

Meillä on valitettavasti poika menossa huonompaan suuntaan ja mikään ei näytä auttavan. Eilen rupesi toinen fisteli aukeamaan kun olemme yrittäneet saada leikkauksen avulla fisteliä umpeen. Sandimmun ei auttanut nerolle vain teki hallaa. Minä unohdin kyllä mainita että nerolla ei ole ollut anaali ongelmia vain ne mokomat fistelit. Ensimmäinen oli noin kolme vuotta sitten ja se umpeutui todella hyvin luulin jo voittaneeni mahdottoman, mutta nyt 3v myöhemmin tajuan että vain sain itselleni lisä aikaa. Toivon mukaan sinun tapauksessasi olisi muu kuin itse perianaalifistelia, sillä täällä alkaa olemaan konstit vähissä. Kiitos kovasti vastauksestasi ja kesän jatkoja teille. T: marjo & nero
Marjo Mykkänen

Viesti Kirjoittaja Marjo Mykkänen »

Meillä on myös tauti "roihahtanut" ja olemme menneet huonompaan suuntaan. Eilen saatiin lopullinen tuomio, että kyllä tämä fistelia on eikä mikään epäonnistunut anaalirauhasleikkaus. Noo, kyllähän se tiedossa oli jo aiemminkin, mutta sitä jotenkin toivoi, että jospa kuitenkin...
Nyt eilen, kun kävimme lääkärissä; huomattiin, että tauti alue on alkanut siirtyä myös peräaukon oikealle puolelle, kun se ennen oli vasemmalla puolella. Koiran takapää on nyt ajeltu karvattomaksi, että siellä ilma edes vähän kiertäisi ja Atopica aloiteltiin myös eilen. Ruokavalion muutosta on myös aiheellista ajatella, tosin tuo ruoka näyttää Ronjalle sopivan niin toisaalta sitä ei ehkä tarvitsisi lähteä muuttamaan, mutta jos niin päätämme niin mahdollisimman allergiaystävällinen ruoka on hyväksi.

Ronjalla ilmeisesti tämä roihahdus on nyt seurausta silmätulehduksesta ja valeraskaudesta (mm. tissit on täynnä maitoa, pesää rakennellaan milloin minnekin). Pitäisi yrittää välttää kaikkea mahdollista mistä koira stressaantuu.

Jos ei Atopica ala 4 viikossa näyttää mahtiaan niin sitten kai voi sanoa, että peli on menetetty ja sairaus vie voiton. On tämä sen verran kurja tauti... että on vaikea ajatella voittavansa tätä. :cry: Nyt kuitenkin eilen silmät avautu siihen malliin, että tämä on viimeinen oljenkorsi, jos ei auta niin ei voi antaa koiran enää kärsiä, koska loppupelissä tässä kärsii itsekin tuota "tuskaa" katsellessaan. Toivon hartaasti, että tämä tästä voitaisiin vielä voitoksi kääntää. Lääkäri piti kyllä todennäköisenä, että tämä tilanne on tämmönenkin ilman lääkitystä niin voisi olettaa, jos lääke vain sopii Ronjalle, että silloin päästäisiin pieniin ylläpitoannoksiin ja saataisiin tauti pysymään kurissa. Mutta eihän sitä voi tietää... nyt vain mennään jarruttomalla pyörällä jyrkkää alamäkeä. Toivottavasti ne jarrut kuitenkin löytyisi :?
Annukka Virnes

Viesti Kirjoittaja Annukka Virnes »

Täällä edetään nyt siinä vaiheessa, että rauhaset on poistettu ja antibiootti- sekä kipulääkitys päällä. Koira tuntuu olevan hyvässä kunnossa ja kipua silloin kun ei "muista" että takapäätä on leikattu.
Oma kokemukseni Atopicasta ja Sandimmunista on se, että Sandimmun Neoral ei parantanut vaan pahensi koirani fistellien tilannetta. Atopicaan siirtymisen jälkeen fistellit menivät kahdessa viikossa kokonaan kiinni, eivätkä enää auenneet. Lääkkeissähän on sama vaikuttava aine (siklosporiini), mutta apuaineet ja hinnat ovat erit.

Leikkauksen jälkeen lääkäri oli todennut, että ei ole koskaan nähnyt niin huonokuntoisia ja ärtyneitä rauhasia. Olen siis vahvasti sitä mieltä, että myös rauhasilla on syytä oman koirani fistelleihin. Muutenkin rauhaset liittyvät usein läheisesti autoimmuunisairauksiin. Pidämme peukkuja ja häntiä pystyssä ja toivomme, että oman koiran kohdalla tilanne edes helpottuisi.

ps. Pirjo laitan sitä postia tulemaan varmaankin viikonloppuna :)
Ja osanottoni koirasi menetyksestä ja taistelun päättymisestä...
Vastaa Viestiin