Birgitta, Seija, Tuula...
hyvä kun löytyy avointa ja rehellistä mieltä tilanteen korjaamiseksi. Ehkä se siitä...
Kiitos Seijalle kannustuksesta jatkoon, mutta tää on kyllä tässä. Malja vuosi yli. Tajusin entistä paremmin Bosse Nymanin tunnelmat, kun hän kertoi vastaavasta sairausiskusta oman koiransa kohdalla ja mietti vakavasti lappua luukulle.
Mutta en lopeta sen takia. Paljon olen harrastukselta saanut ja aika paljon sille antanut. Enää en halua! En ymmärrä tän yhteisen harrastuksen nykytilaa. On käynyt kuin EU:ssa. Sen sijaan, että vietäisiin eteenpäin yhteisiä intressejä (koirien terveys, luonne ja rakenne siihen asti, että ne pystyvät toimimaan täysipainoisesti palveluskoirina), tapellaan vähä-älyisesti lähes kaikesta.
Päänäyttelyn jälkeen en tule yhteenkään näyttelyyn, paitsi jos ajatus käyttövaliosta aikanaan toteutuu, jolloin haen vaikka Yrjölältä kakkosen.
Nyt keskitytään täysillä suomalaisen kouluopetuksen kehittämiseen, siihen mulla on annettavaa.
Jatkoa!
P
Terveyttä yhdessä, väki
-
jari.vihersalo
-
Birgitta Johansson
Melko pessimistinen näkemys mielestäni, eiköhän suurin osa kasvattajista kuitenkin ilmoita asiat, niinkuin ne ovat. Mutta kyllä omistajien osuus olisi myös tärkeä tässä terveysasioiden julkituomisessa. Tuota perianaalifisteli-tietoa kerätessä olen törmännyt yhteen jos toiseenkin omistajaan, joka ei "kasvattajan pelossa" uskalla kertoa koiransa henkilöllisyyttä. Onneksi suurin osa on saatu puhutuksi ympäri, tosin yleensä niin, että on vakuutettu tietojen jäävän vain tutkimuskäyttöön. Joskus kyllä mietin myös sitä, että LUULEVATKO kasvattien omistajat vain kasvattajan suuttuvan, koska itselläni on pääosin aika positiivinen kuva kasvattajista esim. juuri tiedonjakajina kasvateistaan. Ellei julkisesti, niin ainakin sitten kysyttäessä.loput voi olla ihan mitä sattuu
Olen sitä mieltä, että jokaisen omistajan pitää voida kertoa koiransa sairaudesta. Jos välit kasvattajaan menevät sen takia, niin eihän sellaisen kasvattajan kanssa kannata yhteistyössä ollakaan. Ainakaan noin niinkuin rodun parasta ajatellen. Ja luulisi elämän nyt muutenkin niissä koira-asioissa olevan aika ahistavaa, jos tuntuu, että kasvattaja on joku hirmuinen mörkö, säätämässä siellä taustalla mitä saa tehdä ja mitä ei...
Minun on vaikea ymmärtää, miksi terveysasiat ovat kasvattajille niin vaikeita tunnustaa. Eihän ihmisten "linjoissakaan" kokonaan tervettä sukua taatusti ole. Nykyisellä terveydenhoidon tasolla meistä ne "epäkelvotkin" pysyvät hengissä jatkamaan sukua, ja ihmisrodun tilanne senkuin vain huononee. Koiranjalostuksessa meidän ei tarvitsisi joutua samaan tilanteeseen. Keinoja on.
t. Birgitta
-
Pekka Hannula
Birgitalla järkeä
Väki,
Birgitta puhuu asiaa. En ole itsekään koskaan ymmärtänyt, mitä salaamista asioissa on. En ole tuntenut enkä tunne nytkään itseäni huonoksi kasvattajaksi, jos jonkun yhdistelmän kohdalla sattuu ikäviä yllätyksiä. Kaikkea ei voi tietää, eikä ainakaan sitä, jos jotkut yksilöt eivät satukaan sopimaan pentueen vanhempina toisilleen. Harmittaa se tietysti, ennenkaikkea omistajien puolesta.
Hyvän kasvattajan sen sijaan tunnistaa siitä, että osaa suhtautua avoimen kriittisesti omiin kasvatteihinsa ja osaa jättää jonkun siitosnartun käyttämättä, jos ei usko syystä tai toisesta siihen.
Ehkä hyvä neuvo on se, että jos epäröi jonkun nartun käyttämistä, parempi on jättää se silloin käyttämättä. Kun toiveet harvoin tällä saralla toteutuvat!
P
Birgitta puhuu asiaa. En ole itsekään koskaan ymmärtänyt, mitä salaamista asioissa on. En ole tuntenut enkä tunne nytkään itseäni huonoksi kasvattajaksi, jos jonkun yhdistelmän kohdalla sattuu ikäviä yllätyksiä. Kaikkea ei voi tietää, eikä ainakaan sitä, jos jotkut yksilöt eivät satukaan sopimaan pentueen vanhempina toisilleen. Harmittaa se tietysti, ennenkaikkea omistajien puolesta.
Hyvän kasvattajan sen sijaan tunnistaa siitä, että osaa suhtautua avoimen kriittisesti omiin kasvatteihinsa ja osaa jättää jonkun siitosnartun käyttämättä, jos ei usko syystä tai toisesta siihen.
Ehkä hyvä neuvo on se, että jos epäröi jonkun nartun käyttämistä, parempi on jättää se silloin käyttämättä. Kun toiveet harvoin tällä saralla toteutuvat!
P
-
milko naumanen
"En ole itsekään koskaan ymmärtänyt, mitä salaamista asioissa on"
Koska osa kasvattajista tekee tieten tahtoen pas*aa.
Jos nyt yleistän näin,käyttökoira puolella ei kannata tarkoituksella tehdä pas*oja yhdistelmiä,koska muuten loppuu ostajat.
Taas sillä toisella puolella on paljon enemmän asiakaskuntaa,jotka ei ole niin tiedostavia kuin,ne jotka ottavat koiran käyttöön/on jo useammas sakemanni menossa.
Noin siis kärjistäen.
Tuolta kun seuraa joidenkin koirien jälkeläistilastoja niin d/e lonkkia paukkuu lähes joka pentueessa,ja käyttötuloksia ei ole tullut joiltakin kasvattajien koirilta vuosiin.
Koska osa kasvattajista tekee tieten tahtoen pas*aa.
Jos nyt yleistän näin,käyttökoira puolella ei kannata tarkoituksella tehdä pas*oja yhdistelmiä,koska muuten loppuu ostajat.
Taas sillä toisella puolella on paljon enemmän asiakaskuntaa,jotka ei ole niin tiedostavia kuin,ne jotka ottavat koiran käyttöön/on jo useammas sakemanni menossa.
Noin siis kärjistäen.
Tuolta kun seuraa joidenkin koirien jälkeläistilastoja niin d/e lonkkia paukkuu lähes joka pentueessa,ja käyttötuloksia ei ole tullut joiltakin kasvattajien koirilta vuosiin.
-
Birgitta Johansson
Näinpä muuten televisiosta erittäin mielenkiintoisen dokumentin tässä eräänä päivänä:
Banaanikärpäsillä on tehty tutkimus, jossa "jalostukseen" valittiin vain vanhoja kärpäsiä. Ennenpitkää saatiin luoduksi "superkärpänen", joka
elää moninverroin pidempään kuin normaalisti lisääntyvät kärpäset.
Ne vanhat, terveet uroskönsikkäät siis naftaliinista ja jalostukseen! Kyllä niitä "tulevaisuuden toivoja" ehtii käyttää sitten myöhemminkin.
t. Birgitta
Banaanikärpäsillä on tehty tutkimus, jossa "jalostukseen" valittiin vain vanhoja kärpäsiä. Ennenpitkää saatiin luoduksi "superkärpänen", joka
elää moninverroin pidempään kuin normaalisti lisääntyvät kärpäset.
Ne vanhat, terveet uroskönsikkäät siis naftaliinista ja jalostukseen! Kyllä niitä "tulevaisuuden toivoja" ehtii käyttää sitten myöhemminkin.
t. Birgitta
-
Seija Kulmala
Onneksi meiltä löytyy ihmisiä joilla on tieto hallussaan ja jotka sitä auliisti toisille jakavat. Nykyaikana valehtelusta jää kiinni hyvin pian. Ja tieto leviää netissä nopeammin kuin ehtii sanoa kissa. 
En usko että mikään virallinenkaan tiedonkeruu ja valvontasysteemi olisi sen luotettavampi.
En usko että mikään virallinenkaan tiedonkeruu ja valvontasysteemi olisi sen luotettavampi.
Viimeksi muokannut Seija Kulmala, 21 Helmi 2007 09:37. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
jari.vihersalo
-
Päivi Ollikka
Tuo elukkatohtorilista olisi hyvä. Muutama valistettu ympäri Suomen. Sitten vielä erityisohjeistus jalostustoimikunnan taholta kerättävästä tiedosta. Näiden ell tiedot sitten menisivät liitontiedostoihin suoraan ja olisivat vertailukelpoisia ja julkisia.
Kennelliiton mukaan elettäisiin sitten PEVISA hommissa, mutta varsinainen seuranta ja tilastointi menisi omien valtuutettujen eläinlääkäreiden toimesta.
Kennelliiton mukaan elettäisiin sitten PEVISA hommissa, mutta varsinainen seuranta ja tilastointi menisi omien valtuutettujen eläinlääkäreiden toimesta.
-
Ville Salmia
On mukavaa huomata että olette heränneet keskustelemaan aiheesta;kriittisyys,valinta, ja avoimuus.
Niin kauan kun pystytään näitä nimenomaisia seikkoja kehittämään niin rodulla on vielä toivoa.
Karsiva , erittäin kova ja raaka valinta, tulisi olla jalostuksen peruslähtökohta. Sen jälkeen avoimuus puutteista,sekä terveys että luonnepuolella,ja sen kaiken tiedon kerääminen ja tiedottaminen vie eteenpäin. Salailu ja kyräily on suorastaan rikollista jalostuksen kannalta.
Yhtään täydellistä ihmistä ei ole syntynyt,kuinka sellainen eläin voisi syntyä?
Ps! Sitä pidän valitettavana että vanha kiistelykumppanini P.Hannula on päättänyt loitontua harrastuksesta. Monta kertaa on kyllä viime vuosina käynyt sama mielessä. Välillä on kun olis takonut päätä seinään. Uskoisin ymmärtäväni turhaumasi. No elämässä on tärkeämpiäkin asioita kun koirat...vaikka ei kyllä montaa.
terv. Ville Salmia
Niin kauan kun pystytään näitä nimenomaisia seikkoja kehittämään niin rodulla on vielä toivoa.
Karsiva , erittäin kova ja raaka valinta, tulisi olla jalostuksen peruslähtökohta. Sen jälkeen avoimuus puutteista,sekä terveys että luonnepuolella,ja sen kaiken tiedon kerääminen ja tiedottaminen vie eteenpäin. Salailu ja kyräily on suorastaan rikollista jalostuksen kannalta.
Yhtään täydellistä ihmistä ei ole syntynyt,kuinka sellainen eläin voisi syntyä?
Ps! Sitä pidän valitettavana että vanha kiistelykumppanini P.Hannula on päättänyt loitontua harrastuksesta. Monta kertaa on kyllä viime vuosina käynyt sama mielessä. Välillä on kun olis takonut päätä seinään. Uskoisin ymmärtäväni turhaumasi. No elämässä on tärkeämpiäkin asioita kun koirat...vaikka ei kyllä montaa.
terv. Ville Salmia
-
Seija Kulmala
-
Birgitta Johansson
Näihin "tiedonjakajiin" suhtaudun itse kyllä aika varauksella, koska omallekin kohdalle on sattunut, että vaikka on useamman lääkärin lausunnot asiasta, niin huhumylly senkun jatkaa pyörimistä. Itse en enää nykyisin usko mihinkään kuulemaani "tietoon", vaan varmistan asioiden paikkansapitävyyden useammalta asianosaiselta: koirien omistajilta, kasvattajilta ja lääkärinlausunnoista. Suosittelen muillekin!Onneksi meiltä löytyy ihmisiä joilla on tieto hallussaan ja jotka sitä auliisti toisille jakavat. Nykyaikana valehtelusta jää kiinni hyvin pian. Ja tieto leviää netissä nopeammin kuin ehtii sanoa kissa. En usko että mikään virallinenkaan tiedonkeruu ja valvontasysteemi olisi sen luotettavampi.
t. Birgitta
-
Anne Riutta
Hei!
Heitänpä tähän soppaan mukaan yhden mielestäni järkyttävän epäkohdan tästä Suomen maasta:
Jos lopetat koiran esim. välikuvien jälkeen sen toivottomien lonkkien takia, Kennelliitto ei ota vastaan tietoa, että ko. koira on lopetettu - saati sitten sitä, että koira on lopetettu lonkkien takia! Siellä ne lopetetutkin roikkuvat Kennelliitton tilastoissa mukana ns. kuvaamattomina!
Tähän tarttis ehdottomasti saada muutos ja olishan se hienoa, jos jollain ihmeen konstilla saataisiin SV myös mukaan Saksassa alle virallisen kuvausiän lopetettujen koirien tilastointiin.
Terv. Anne Anttila
Heitänpä tähän soppaan mukaan yhden mielestäni järkyttävän epäkohdan tästä Suomen maasta:
Jos lopetat koiran esim. välikuvien jälkeen sen toivottomien lonkkien takia, Kennelliitto ei ota vastaan tietoa, että ko. koira on lopetettu - saati sitten sitä, että koira on lopetettu lonkkien takia! Siellä ne lopetetutkin roikkuvat Kennelliitton tilastoissa mukana ns. kuvaamattomina!
Tähän tarttis ehdottomasti saada muutos ja olishan se hienoa, jos jollain ihmeen konstilla saataisiin SV myös mukaan Saksassa alle virallisen kuvausiän lopetettujen koirien tilastointiin.
Terv. Anne Anttila
-
Seija Kulmala
Luustokuvausten osalta olisi suhteellisen helposti luotavissa järjestelmä
asiantuntijaeläinlääkäreista ja tiedonkeruusta (jos halua riittää). Luustokuvat on helppo myös esittää esim omilla nettisivuillaan, tai livenä kysyttäessä.
Ongelmaksi koen muut sairaudet, haimavika, epilepsia, perianaalifisteli
yms yms. Kuka kerää näistä sen luotettavan tiedon. Vai jääkö tiedonkeruu jonkun yksityishenkilön varaan?
asiantuntijaeläinlääkäreista ja tiedonkeruusta (jos halua riittää). Luustokuvat on helppo myös esittää esim omilla nettisivuillaan, tai livenä kysyttäessä.
Ongelmaksi koen muut sairaudet, haimavika, epilepsia, perianaalifisteli
yms yms. Kuka kerää näistä sen luotettavan tiedon. Vai jääkö tiedonkeruu jonkun yksityishenkilön varaan?