Märkäkohtu

Terveyteen liittyvät aiheet
Vastaa Viestiin
Jaana Hiltunen

Märkäkohtu

Viesti Kirjoittaja Jaana Hiltunen »

...jaahas sitä käytiin lääkärillä ja märkäkohtu :cry:

Jotain hormooni piikkejä ne määräs piikitettäväks kahesti päivän ja antibiootit...kontrolli on 2-3vko päästä mut mietin et uskaltaako sinne saakka ootella tai onko järkeekään?
Onko yhtään semmosta tapausta et koira ois tulehuksesta parantunut?

El.lääkärin puheista ymmärsin et voi parantuu mut voi olla parantumattakin..ja uusii elkovarmasti seuraavilla juoksuilla :(

Eli onko täs nyt sit ainoo vaihtoehto leikkaus :(

Suututtaa! Pelottaa.... :cry:
Merja Takaeilola

Viesti Kirjoittaja Merja Takaeilola »

Meidän koiralla oli kohtutulehdus (sama asia kuin märkäkohtu?). Antibioottikuurin se sai, mutta ei se paljoa vaikuttanut asiaan, vähän helpotti oloa. Kuitenkin kun ei ollut tarkoitus käyttää koiraa jalostukseen, se oli sama leikata. Ollaan kyllä oltu ihan tyytyväisiä päätökseen kun ei ole juoksut enää riesana, tahtoo vain koira lihoa kun sille on yhtäkkiä ilmestynyt ruokahalu. :wink:

Mutta tsemppiä teille! Toivottavasti koira paranee nopsaan omaksi itsekseen, tiedän kuinka surkeaa se on kun koira sairastaa.
Jaana Hiltunen

Viesti Kirjoittaja Jaana Hiltunen »

sinäsä hassuu et ennen noit lääkkeitä tyttö oli paljon pirteempi jne. mistään ei tajunnu et ois ollu kipee...
Ja nyt ku on lääkkeet nii tuntuu et haluis vaa nukkuu ja nukkuu... pihalla riehaantuu leikkii miutten meijjän koiriin kans mut sisällä vaan makaa.

:cry:

Niin kauheeta kun itte ei voi oikein mitenkään auttaa...toivoo vaan...leikkaushan se on varmaan edessä meilläkin jos ei sitten tapahdu ihme ja koira parane.
Ja sitä ihmettä toivotaan enemmän kuin paljon :cry:
Birgitta Johansson

Viesti Kirjoittaja Birgitta Johansson »

Moi!

Meidän Assin märkäkohtu hoidettiin 1,5 vuotta sitten prostaglandiinipistoksilla (Oriprost) ja pitkällä antibioottikuurilla. Oriprost-hoidossa käytettiin nousevaa annostusta, eli seurattiin koko ajan koiran erittämän vuodon määrää ja reagointia hoitoon, ja nostettiin annostusta sen mukaisesti. Assi hoidettiin Merja Dahlbomin ohjeilla. Lisäksi on käytetty homeopaattista hoitoa uusimisen estämiseksi.

Assilla on tuon jälkeen ollut 4 juoksua, eikä tulehdus ole toistaiseksi uusinut.

Tässä meidän hoitokertomusta vuodelta 2005, jos siitä on teille tai jollekin muulle hyötyä:

19.12. Merja Dahlbomilla. Kohtu tuntui vähän paksulta, märkäeritettä tuli "lypsämällä" ulos, leukosyytit oli 30 (norm.arvo max 15). Ultrassa näkyi nestettä kohdun sisällä. Aloitettiin antibiootti- ja prostaglandiinihoito (Oriprost), joka supistelee kohtua ja siten tyhjentää sitä. Oriprost on lääke, jota varten pitää käydä 2 x vrk el.lääkäriasemalla pistettävänä. Dahlbom lupasi ilmoittaa annokset lähempänä olevalle eläinlääkärille, jonka saan hoitamaan piikitykset.

20.12. Soiteltiin 7 eri el.lääkärille, koska kellään ei ollut Oriprostia (tai Dinolyticiä, joka vastaava). Lopulta Espoon eläinsairaalassa
saatiin hoito käyntiin. Oriprostia annettiin 3,5 ml aamulla ja illalla. Oireet olivat vähäisemmät kuin eilen Mäntsälässä, joten huomiseksi annosta nostetaan enemmän kuin etukäteen suunniteltu nouseva annostus.

21.12. Espoosta soitettiin Merjalle ja kysyttiin uudet annostukset, ja määrää lisättiin. Assi oli hoidon jälkeen väsyneempi ja myös nestettä tuli emättimestä enemmän. Bakteeriviljelyn tulos saatiin, ja jatketaan Clavubactinilla streptokokkia vastaan 3 viikkoa. Sain A. Paloheimolta homeopaattisen tukihoitosuosituksen kohtua supistuttamaan, kohdun hyvinvointiin ja hiivan ehkäisemiseen. Annetaan myös helokkia ja kuivattua vadelmanlehteä. (Jatkossa vadelmanlehteä annetaan juoksun puolestavälistä alkaen 50 pv:n ajan.)

22.12. Oriprostia 2 x

23.12. Assin niskassa rokotusreaktio: turvonnut kananmunankokoinen patti.

25.12. Patti edelleen niskassa. Assi pirteämpi: jaksaa
taas painostaa Nipsua :). Viimeinen Oriprost haettiin illalla 23.12., eli 4,5 vrk annettiin pistoksia, ja jatkettiin sitten antibiooteilla.

7.1.: Kun antibiotteeja oli annettu 3 viikkoa, käytiin ultrassa ja verikokeessa. Ultrassa ei näkynyt mitään, mutta veren hyytymisarvo oli vielä vinksallaan, ja siksi antibiootit vielä viikoksi, ja sitten uusi verikoe.

Loppu hyvin kaikki hyvin.

t. Birgitta
Jaana Hiltunen

Viesti Kirjoittaja Jaana Hiltunen »

hei..tuohan kuullosti hyvältä meil samat pistot..tosin annan ite kotona aamulla ja illalla...pistoksien jälkeen koiruus on ollut vetelä lötterö mut nytten tänään virkostui ja on oma pirteä itsensä.
Tosta homeopaatti hoidosta kertoisitko lisää.
Kuullostaa hyvältä, voi että kun meilläkin kaikki menisi noin hyvin :)
ja tauti ei uusiutuisi.

Meillä eritettä tulee tipottain, harvakseltaa ja ei haise ollenkaan...väriltään vaaleaa. ja ultrassa näkyi utua ja toinen torvi tai mikälie oli täydenpi kuin toinen.
Hanna Keskinen

Viesti Kirjoittaja Hanna Keskinen »

Minä olen aina ymmärtänyt, että itse kohtutulehduksesta kyllä paranee lääkkeillä, mutta jos menee märkäkohtutulehdukseksi, niin vaatii aina leikkausta. Eli että märkäkohtutulehdus on normaalia kohtutulehdusta pahempi versio.

Oman narttuni leikattiin 1,5v iässä märkäkohtutulehduksen vuoksi ja toinen lääkäri määräsi vain antibiootit. Mentiin sitten toiselle, joka otti verikokeet ja sanoin, että ei se vielä pahalle näytä ja lääkkeillä pitäisi parantua. Rahat leikkaukseen oli kuitenkin mukana ja koira leikattiin. Leikannut lääkäri sanoi sitten jälkeenpäin, että oli onni että leikattiin. Märkää oli ehtinyt jo kertyä kohtuun ja ei olisi ilman leikkausta selvinnyt.
Minna Heino

Kohtumätä

Viesti Kirjoittaja Minna Heino »

Meillä koissun kohtumätä sattu juuri ekaan kodin vaihtoon ja ajattin aluksi, että paikanvaihto se vaan vetää eläimen mielen matalaksi. Pian sitten totesin, että nyt on jotain muuta isoo vialla ja eikun koiruus lääkäriin. Eläinlääkäri määräsi antibiootteja ja varasi samalla leikkausajan, en muista enää mille aikavälille. Kun koiruus sitten vietiin piristyneenä ja ulkoisesti parantuneena leikkaukseen, totesi eläinlääkäri, että antibiootit oli vaan helpottanu oloa ja mätä oli alkanut jäämään kohtuun sisälle. Leikkaus oli tavallista pitempi ja vaikeempi, mutta hengissä selvittiin ja edelleen vanha rouva porskuttaa eteenpäin :) Mutta monta kertaa sitä on jälkeenpäin ihmetelty ja muisteltu.
Vastaa Viestiin