pennun matkapahoinvointi

[Tiia Pyykkö]

mikä neuvoksi kun vajaa neljäkuinen pentuni yrjöää joka kerta autoon kun yritetään huristelua harjoitella?

ettei jäisi mitään autoilukammoa pienelle..

--Tiia ja Armi

[Lea Ojala]

Käy pieni lenkki autoilemassa ennen ruokintaa. Anna pennulle matkapahoinvointilääke (postafen 25mg) 1/2 tabl. väh. 1 tunti ennen autoilua.

[Eve Mikkola]

Siis samaa Postafen-lääkettä kuin ihmiselle?
(vaikka ei samalla nimellä taida olla useaa lääkettä )

[Lea Ojala]

Joo, meillä on Jaki syönyt sitä. Se on kyllä auttanut.

[Eve Mikkola]

Kappas vaan, samoja nappeja olen minäkin joskus syöny

Pidetäänpä mielessä että koirillekin käy. :tsemp:

[Tiia Pyykkö]

oho kappas juu.. helpottaako toi pahoinvointi iän lisääntyessä?

Kiitokset vastauksista!

[Lea Ojala]

Toivottavasti, muuten tulee ikävät treeni- ja kisamatkat

[riitta vainiontaus]

Yleensä matkapahoinvointi saksanpaimenkoiralla helpottaa 8- 12 kuukauden ikäisenä. Matkapahoinvointilääkityksellä pystytään helpottamaan suuresti koiran oloa matkanaikana.

Joillekkin koirille on merkitystä sillä, missä ne matkanaikanan ovat autossa. Farmariauton perätila on yleensä pahin paikka. Vaikka en itse kärsikkään ko. taudista, kokeilen kerran istua ko. paikassa mutkaisella hiekkatiellä. Oli montatuntia paha olo sen jälkeen.

Olemme kokeilleet eri rotuisten koiranomistajien kanssa erilaisia kikkoja koirien pahoinvoinnin helpottamiseksi.

Parhaimmaksi keinoksi onkin tullut laittaa pentu ystävällisen (ei hössöttävän) aikuisen kanssa ahtaaseen lentolaatikkoon autoon. Hyvin rauhallista ajoa. Laajat hitaat kaarrokset mutkissa. Vauhti ei missään vaiheessa yli 50 km tunnissa. Tärkeää, että auto kulkee mahdollisimman tasaisesti eikä kallistele eikä pompi. Jo muutaman tällaisen ajon jälkeen pennun olo on helpottunut huomattavasti. En tiedä mihinkä se on perustunut näin vain on käynyt ja useampi pentu on saanut helpotusta.

Viimeksi itselleni takaisin tullut uros ,joka kuolasi ja oksensi lyhyilläkin matkoilla. Ehdin kuljettaa koiraa muutamia kertoja näin, ennenkuin se lähti uuteen kotiin. Kerroin kuitenkin uusille omistajille että tällainen vika koiralla on. Iloseksi yllätykseksi muodostui kuitenkin se, että koira ei enää edes kuolannut matkalla uuteen kotiin. Sillä oli myös tässä autossa vanharouva turvana matkanaikana. Nyt edes itsekseen se ei enää kuolaa.
Ongelma on perinnöllinen, ainakin minun mielestäni.

Riitta Vainiontaus

[Sauli Vatanen]

Kaikilla tuntemillani matkapahoinvoinnista kärsivillä koirilla oksentaminen on loppunut vuoden ikään mennessä. Ja Saksanpaimenkoirien ollessa kyseessä tuskin jää mitään traumoja.

Vanhempi koirani oksensi noin 10 kk ikään saakka käytännössä kaikilla pidemmillä (yli 5 km) automatkoilla. Nuoruusajan oksentelusta huolimatta on aina tykännyt autoista valtavasti ja pentunakin yritti aina kyytiin ku vaan mahdollisuus tuli. Matkapahoinvointi loppui kuin seinään, eikä sen jälkeen ole oksentanut autoon..

[Seija Kulmala]

Valitettavasti osalla koirista pahoinvointi jatkuu myös aikuisikäisenä.

Todella tärkeää on se millainen pennun ensimmäinen matka on ollut.
Eli mukavasti pentu nukuksissa autoon, pikkuinen ajomatka ja perillä ruokakuppi eteen.

Eli mikäli kasvattaja ei ole ajeluttanut pentuja, on syytä pyrkiä tekemään pennun kotiin noutomatka mukavaksi.

Pelkällä kuivamuonalla ruokitut pennut/aikuiset voivat kärsiä B vitaminin puutteesta jonka eräänä oireena voi olla matkapahoinvointi, eli B vitaminikuuri voi yllättäen viedä pahoinvoinnin pois kokonaan.

[Marika Lehtelä]

Meillä 4 kk ikäinen pentu alkaa kuolaamaan välittömästi kun se nostetaan autoon, matkataan noin 5 km ja sitten lentää laatta... ja tämä tapahtuu JOKA ainoa kerta kun autoillaan. Se lentää useammin kuin kerran. Tässä autossa ei kaiketi ole ennen ollut koiraa. Meillä on myös toinen auto jossa edellisellä omistajalla on ollut koira ja haju on todella pinttynyt autoon. Kun sitten matkaamme tällä autolla, pennulla ei ole mitään oireita, ei edes kuolaa . Voisiko olla että tuo entinen haju tekee jollain tavalla koiran olon turvallisemmaksi tms... Ajattelin kokeilla mitä tapahtuu kun jätin vanhan viltin tähän "turvallisempaan" autoon ja vien sen sitten "oksennusautoon". Täytyy katsoa mitä tapahtuu. Aika jännä ilmiö...Onko kukaan törmännyt samanlaiseen?

[Elina Karppinen]

tyhjä

[sisko luukkonen]

Meillä auttoi ruokinta 1-2tuntia ennen autoilua, ensimmäiset 2kk meilläkin oksennettiin joka kerta oli matka lyhyt tai pitkä. Muutos tapahtui kun koirani oli 4kk ihan vain koe mielessä kokeilin, aamulla normaalisti ruoka sitten aamu pissa ja kakka lenkki ja kohta autoon. Perinnöllisyydestä en ole samaa mieltä, minun koirani sisaruksia on 8 ja kaikki erillaisia matkustajia tosin yks pokkeus. Voiha olla autopahoinvointia kahdenlaista Oksentaa kaiken syömänsä tai vain vaahtoa niinkuin meillä. Nyt ollaan jo 1,5v vanhoja ja olen jatkanut samaan malliin, annan ruoan aamulla ja myös illalla, mutta ajoitan autoilun niin etten lähde ennenkuin on ruokailun jälkeen käyty rauhassa pisulla ja kakalla. Hyvin ollaan keretty joka paikkaan.

[Katri Kallionpää]

Oma koirani voi todella pahoin autossa ihan pienenä, eli oksensi suunnilleen joka kerta. Nykyään ei enää näytä voivan pahoin, muttei liiemmin autoilua rakastakaan. Yhtään oksennusta en ole kuitenkaan joutunut siivoamaan piiiitkiiin aikoihin. Tähän päästiin siten, etten hössöttänyt koskaan kun laatta lensi, vaan siivosin sen ja jatkettiin matkaa. Tein paljon myös lyhyempiä ajomatkoja ja vältin turhia kurveja. Ruokaakaan en antanut ainakaan muutamaa tuntia ennen ajomatkaa, mieluiten tietysti sen jälkeen.

Koira pelkäsi aluksi autoilua, mikä johtui varmaankin siitä, että sillä oli aina autossa paha olo. Nykyään on elämä helpottunut merkittävästi, kun juniori hyppää autoon ihan omatoimisesti eikä tarvitse pelätä, koska laatta lentää seuraavaksi.