Pennun pureminen
-
Katariina Pekkola
Pennun pureminen
Kuten tiedetään, pennut purevat. Mulla 5 kk vanha SPK-uros ja kova poika käymään etenkin käsiin kiinni silitettäessä ym. Tiukka linja ollaan pidetty alusta asti mutta ainakaan vielä ei loppua näy. Ensin tiukka ei, ja sitten läpäytys kuonolle tai niskasta kiinni. Siihen kyllä yleensä loppuu, kunnes taas jatkuu. Ajattelin että hampaiden vaihtuminen ja ikenien kipeytyminen vähentäisi puruintoa mutta ei tässä tapauksessa. Nyt kieltämättä vähän mietityttää että milloin se loppuu, vai loppuuko ollenkaan...?
-
minna knuuttila
Kyllä se loppuu. Oletan että kyse on "leikkipuremisesta", eli käsien liike saa pennun käymään kiinni?
Itselläni meinasi nykyisen koiran kanssa loppua aikoinaan usko, kun takin hihoja sai kursia kasaan tämän tästä.
Nyt koira on 4 vuotias, enkä muista milloin se olisi viimeksi koittanut käydä ryysyihin kiinni? Vahinkoja tietty sattuu pallojen yms. kanssa pelatessa, mutta se tahallinen rouhiminen jäi pois siinä vaiheessa, kun aloin koiraa varsinaisesti kouluttamaan ja se oppi purkamaan saalisviettinsä palkaksi tarjoamaani esineeseen (palloon, motskuun).
Toki alkuun oli omatoimisuutta havaittavissa, ja palkkaa yritettiin saada esille tökkimällä ja lohmimalla, mutta niin vaan on aika ja harjoitukset tehneet tehtävänsä, ja kädet on suurimman osan vuodesta arvettomat
Joten malttia ja vaihtoehtoista purtavaa pojalle tarjolle, opeta sille miten saa leikkiä ja mitä purra, niin voit myöhemmin hyödyntää leikkimistä palkkiona koulutuksessa!
Itselläni meinasi nykyisen koiran kanssa loppua aikoinaan usko, kun takin hihoja sai kursia kasaan tämän tästä.
Nyt koira on 4 vuotias, enkä muista milloin se olisi viimeksi koittanut käydä ryysyihin kiinni? Vahinkoja tietty sattuu pallojen yms. kanssa pelatessa, mutta se tahallinen rouhiminen jäi pois siinä vaiheessa, kun aloin koiraa varsinaisesti kouluttamaan ja se oppi purkamaan saalisviettinsä palkaksi tarjoamaani esineeseen (palloon, motskuun).
Toki alkuun oli omatoimisuutta havaittavissa, ja palkkaa yritettiin saada esille tökkimällä ja lohmimalla, mutta niin vaan on aika ja harjoitukset tehneet tehtävänsä, ja kädet on suurimman osan vuodesta arvettomat
Joten malttia ja vaihtoehtoista purtavaa pojalle tarjolle, opeta sille miten saa leikkiä ja mitä purra, niin voit myöhemmin hyödyntää leikkimistä palkkiona koulutuksessa!
-
Nina Kallio
-
Heidi Juhola
Tuo leikkipureminenkin on aika ärsyttävää ja siitä voi jäädä tapa, jos sitä ei kitke mahdollisimman aikaisessa vaiheessa pois.
Meillä kun ei tuo koiruus alkanut uskomaan, että käsistä ja varpaista ei purra, purin sitä korvasta joka kerta, kun se puri minua. Ei tarvinut kovinkaan montaa kertaa tehdä, kun viesti meni perille. Joskus jos sattui unohtumaan, ei tarvinut kuin sanoa, että "puren korvasta" ja koira laski irti välittömästi pyytäen katseella anteeksi. Nykyään ei tarvitse enää edes muistuttaa (no ehkä joskus, kun oikein innostuu keppileikeistä ja meinaa viedä sormet kepin sijasta... )
Korva kun on koiralle herkkä kohta, niin todellakaan mistään puremalla puremisesta ei ole kysymys (ei tarvitse purra palaa irti), pelkkä näykkäisy riittää, jotta koira huomaa, että ihminen voi purra takaisin... Kannattaa kokeilla!
Meillä kun ei tuo koiruus alkanut uskomaan, että käsistä ja varpaista ei purra, purin sitä korvasta joka kerta, kun se puri minua. Ei tarvinut kovinkaan montaa kertaa tehdä, kun viesti meni perille. Joskus jos sattui unohtumaan, ei tarvinut kuin sanoa, että "puren korvasta" ja koira laski irti välittömästi pyytäen katseella anteeksi. Nykyään ei tarvitse enää edes muistuttaa (no ehkä joskus, kun oikein innostuu keppileikeistä ja meinaa viedä sormet kepin sijasta...
)Korva kun on koiralle herkkä kohta, niin todellakaan mistään puremalla puremisesta ei ole kysymys (ei tarvitse purra palaa irti
), pelkkä näykkäisy riittää, jotta koira huomaa, että ihminen voi purra takaisin... Kannattaa kokeilla!-
Tiia Pyykkö
jep meijän uroksen kanssa sama juttu ollut, nyt poika 1,1v. Aika kullannut hankalimmat ajat kylläkin jo, mutta kun oikein syvennyn muistelemaan, välillä vähän puistattaakin 
toi leikkiin haastaminen/näykkiminen/pureminen on jäänyt nyt onneksi jo taaemmaksi. ulkoillessa tästä nousi ihan karsea riesa ja riitaa tuppasi hurjimpina aikoina olemaan keskimäärin joka toisella lenkillä. olin tosiaankin uupunut ja mietin monesti mielesssäni, että oliko tällä koiralla palautusoikeutta vai ei...
Mutta niin se vain menee näköjään, että näille tiukkaluontoisimmille karvisille ei mene hommat jakeluun tosta noin vaan. kaikki pitää kyseenalaistaa ja moneen otteeseen. meilläkin koulutuksen alkaessa näpsimiset jäivät vähemmälle, mutta sitten esim. seuraa-käskyä opeteltaessa oli mun persuksissa jatkuvasti kiinni.
Asiat ovat siis nyt jo huomattavasti paremmalla tolalla, enkä osaa sanoa muuta kuin että sitkeyttä ja voimia sinne. uskoa unohtamatta. Minua ei enää herra näpsi, mutta vieraammat ihmiset toivottaa tervetulleeksi ympärillä hyörien ja hampailla kevyesti joko käsiin tai lapasiin kiinni käyden ja hyppien. lapset kun tulevat lenkillä kysymään, että saako silittää niin on selittämistä, että kyllä se on ihan kiltti, mutta ehkä parempi, ettei silitellä
eli kyl-lä se sii-tä!!
.Tiia.
toi leikkiin haastaminen/näykkiminen/pureminen on jäänyt nyt onneksi jo taaemmaksi. ulkoillessa tästä nousi ihan karsea riesa ja riitaa tuppasi hurjimpina aikoina olemaan keskimäärin joka toisella lenkillä. olin tosiaankin uupunut ja mietin monesti mielesssäni, että oliko tällä koiralla palautusoikeutta vai ei...
Mutta niin se vain menee näköjään, että näille tiukkaluontoisimmille karvisille ei mene hommat jakeluun tosta noin vaan. kaikki pitää kyseenalaistaa ja moneen otteeseen. meilläkin koulutuksen alkaessa näpsimiset jäivät vähemmälle, mutta sitten esim. seuraa-käskyä opeteltaessa oli mun persuksissa jatkuvasti kiinni.
Asiat ovat siis nyt jo huomattavasti paremmalla tolalla, enkä osaa sanoa muuta kuin että sitkeyttä ja voimia sinne. uskoa unohtamatta. Minua ei enää herra näpsi, mutta vieraammat ihmiset toivottaa tervetulleeksi ympärillä hyörien ja hampailla kevyesti joko käsiin tai lapasiin kiinni käyden ja hyppien. lapset kun tulevat lenkillä kysymään, että saako silittää niin on selittämistä, että kyllä se on ihan kiltti, mutta ehkä parempi, ettei silitellä
eli kyl-lä se sii-tä!!
.Tiia.
-
Katariina Pekkola
hyvä homma
Toi korvasta pureminen hei tepsii! Loppuu jäytäminen hyvin äkkiä. Täytyykin pysyä sillä linjalla. Kiitokset vinkistä! =)
-
Katja Heinonen
-
johanna valjakka
Meillä olen huomannut että ongelma on suurempi jos pentua silittää niskasta tai selästä. Kun silittää kaulasta, niin pureminen vähenee tai siis pentu ei ota hihasta / kädestä niin helposti kiinni...itse käytän tiukkaa ei sanaa ja otetta niskasta tai suupielestä. Meillä ei ole vielä tarvinnut mennä tuohon koiran puremiseen
-
Katja Heinonen
-
Annikka Poussu-Pyykkönen
Heippa kaikille, ollaan uusia näillä sivuilla ja "uusi" on koirammekin, 8-viikkoinen Sani.
Mielenkiintoista lukea kokemuksianne puremisesta. KIITOS kaikille meidänkin puolesta hyvistä kommenteista!
Käsille ja jalkoihin tahtoo meidänkin vilkas tyttö välillä tulla, mutta ollaan alusta asti selkeästi alettu kitkeä puremista pois eri tavoin. Joskus riittää lelu, joskus pitää puuttua muilla keinoin. Uutena koiranomistajana olemme toki paljon perehtyneet kaikkeen kasvatukseen ja puhuneet kasvattajan kanssa. Mutta on kaiken keskellä tosi hyvä tällaisella foorumilla nähdä muiden kokemuksia ja katsoa, mikä voisi itsellä tepsiä missäkin koulutustilanteessa.
Olen itse yllättynyt siitä, kuinka lyhyessä ajassa pentumme on jo oppinet istumaan, tekee jätöksensä pihalle ja tuo lelua luo! (ehkä vain toinen koiranomistaja ymmärtää nämä ilonaiheet...)))
Eli täällä siis yksi tuore onnellinen pennun omistaja!
Mielenkiintoista lukea kokemuksianne puremisesta. KIITOS kaikille meidänkin puolesta hyvistä kommenteista!
Käsille ja jalkoihin tahtoo meidänkin vilkas tyttö välillä tulla, mutta ollaan alusta asti selkeästi alettu kitkeä puremista pois eri tavoin. Joskus riittää lelu, joskus pitää puuttua muilla keinoin. Uutena koiranomistajana olemme toki paljon perehtyneet kaikkeen kasvatukseen ja puhuneet kasvattajan kanssa. Mutta on kaiken keskellä tosi hyvä tällaisella foorumilla nähdä muiden kokemuksia ja katsoa, mikä voisi itsellä tepsiä missäkin koulutustilanteessa.
Olen itse yllättynyt siitä, kuinka lyhyessä ajassa pentumme on jo oppinet istumaan, tekee jätöksensä pihalle ja tuo lelua luo! (ehkä vain toinen koiranomistaja ymmärtää nämä ilonaiheet...)))
Eli täällä siis yksi tuore onnellinen pennun omistaja!
-
Kangasmaa, Laura
-
milko naumanen
-
arja valtonen
Itse pyrin tekemään niin kuin "lehmän hermot" omaava vanhempi koirani. Aikansa se antaa pennun purra, mutta sitten kun tekee kipeää, se näykkäsee takaisin. Pentu kiljuu vaikka ei mitään muuta, kuin henkinen vahinko tapahtuu. En ole purrut koiriani, vaihdan mun puremisen johonkin leluun, sukkaan, luuhun. tjtkn. Ja hyvin on pennulle mennyt perille kielto :EI!!! 
-
Marianne Aalto
Kun meille tuli aikuinen koira, se puri kaikkien käsiä. Ihmiset alkoi yleensä repiä sitä niskasta, puristamaan sen kuonoa ja ties mitä ja siitä se pureminen vaan yltyi. Se on hyvin taistelunhaluinen saksanpaimenkoira.
En tiedä pennun kanssa jos se auttaa kun rankaisee sitä (minulla ollut aina kilttejä petuja), mutta tuon aikuisen koiran kanssa toimin sillai, että kerroin sille koiran kielellä, että sattuu.
"Koiran kielellä?" -no koirathan vinkuu toisilleenkin jos kaveri ottaa liian kovaa kiinni. Minä vinguin Samille aina kun se alkoi purra. Se tajusi että minun sattuu kun se puree, eikä se enää sen jälkeen purrut - ei minua, mutta muita kyllä
En tiedä pennun kanssa jos se auttaa kun rankaisee sitä (minulla ollut aina kilttejä petuja), mutta tuon aikuisen koiran kanssa toimin sillai, että kerroin sille koiran kielellä, että sattuu.
"Koiran kielellä?" -no koirathan vinkuu toisilleenkin jos kaveri ottaa liian kovaa kiinni. Minä vinguin Samille aina kun se alkoi purra. Se tajusi että minun sattuu kun se puree, eikä se enää sen jälkeen purrut - ei minua, mutta muita kyllä