hyvä pelastuskoira?

SPL:n Koulutukseen ja kokeisiin liittyvät aiheet
Vastaa Viestiin
Irene Routio

hyvä pelastuskoira?

Viesti Kirjoittaja Irene Routio »

Oma koira alkaa olla jo kypsässä iässä, joten kiinnostaisi, millaisia ominaisuuksia vaaditaan toimivalta harrastuskoiralta, erityisesti pelastuspuolella. On hieno ja vaativa harrastus, mahdollisesti voi vielä jännityksen lisäksi auttaa muita!

Muutamat kouluttajat ovat kritisoineet palveluskoirakokeissa menestyneitä otuksia. Niiden toiminta kuulemma perustuu lyhytkestoiseen nopeaan suoritukseen. Olin sattumalta eräässä noutajille suunnatussa raunioradan esittelytilaisuudessa ja kuulemma paras pelastuskoira rentoutuu välillä, kieriskelee maassa ja ottaa rauhallisesti, niin päästään parhaaseen työtulokseen.

Eli työkoirana pelastushaku/jälki ei kannata etsiä kilpailuissa menestyneitä liian nopeita koiria? Eli voi huokaista helpotuksesta ja valita helpon ja rauhallisen yhdistelmän, kotioloissakin vähempää aktivointia vaativan yksilön?
raija tuomisto

Viesti Kirjoittaja raija tuomisto »

Hyvältä pelastuskoiralta vaaditaan ihan samoja ominaisuuksia kuin hyvältä kilpailukoiralta; hyviä hermoja, toimintakykyä, viettejä, kestävyyttä ja terveyttä.
Koulutuksissa sitten on eroa.
On helpompi opettaa yksipuolisesti hyvin toimiva, kuumana käyvä kilpailukoira, tarhakoira, joka autossa rähjää ohikulkeville, kuin jokapaikassa hienosti esiintyvä, mutta silti sitkeään työskentelyyn kykenevä pelastuskoira.
Siinä kun kilpailukoiraa hetsataan kiihkeäksi ennen kentälle menoa, pelastuskoiralle opetetaan että ohjaajan kanssa voidaan olla ja odotella rauhassa tuntikausia omaa vuoroa, matkustetaan samalla autolla muiden koirien kanssa (ilman häkkejä), ajetaan kilometrien pituista jälkeä, tai etsitään monen hehtaarin alueelta eksynyttä, niin että alueella voi olla muita kulkijoita ja koiria. Hyvä olisi myös että vieras henkilö pystyy ottamaan omasi autosta tai vaikkapa kantamaan sitä ym.
Mutta silti luulisin että esim 4-vuotiaasta kiihkeästä kilpailukoirasta voidaan tehdä helpommin pelastuskoira, kuin 4-vuotiaasta ylirauhallisesta sohvakoirasta, joka ei ole kiinnostunut oikein mistään ja joka ei ole ohjaajan kanssa oppinut tekemäänkään mitään.
Nää nyt oli ääriesimerkkejä, varmasti saat rauhallisemmastakin ja "kiltistä" kotikoirasta ihan käypän pelastuskoiran.
minna knuuttila

Viesti Kirjoittaja minna knuuttila »

Pelastuskoira"guru" Pekka Malmista lainaten, hyvältä pelastuskoiralta vaaditaan hyvää hermorakennetta, kovuutta, saalisviettiä, sitkeyttä, toimintakykyä, taistelutahtoa.

Sen tulee kyetä työskentelemään samanaikaisesti muiden koirien ollessa lähettyvillä, sen tulee suhtautua avoimesti kaikenkokoisiin, -värisiin ja -ikäisiin ihmisiin. Se ei saa pelätä kovia ja yhtäkkisiä ääniä, rämiseviä alustoja, pimeää, savua, tulta, korkeita paikkoja jne. Sen täytyy kestää myös vieraiden ihmisten käsittelyä, kantamista jne. Se ei saa häiriintyä esim. yläpuolella pörräävästä lämpökamerahelikopterista.
Hyvä pelastuskoira kestää sen, ettei etsittävältä alueelta löydykkään mitään tai että jo nostettu jälki todetaankin vääräksi ja jäljestäminen keskeytyy mahdollisesti useammankin kerran peräkkäin, ennenkuin oikea jälki löytyy, jos löytyy..

Sen tulee olla rakenteeltaan sellainen, että se pystyy hyppäämään ja kiipeilemään huterillakin alustoilla, ei siis liian pieni eikä liian suuri ja raskas. Karvapeitteen tulee kestää huonoakin säätä tai kylmää/kuumaa.

Itse en oikein ymmärrä tuota vertausta "nopeisiin kisakoiriin", tietty jos koiran viettirakenne on sellainen, että se on rakennettu kestämään juuri ja juuri sen 10 minuutin koesuorituksen? Mutta kyllä nämä nopeasti syttyvät koirat YLEENSÄ (ainakin sakemannit) omaavat myös taistelutahtoa. Omasta mielestäni juuri taistelutahto, toimintakyky ja voimakkaan viettirakenteen (tietty myös oikeanlaisen koulutuksen) ansiosta korkea motivaatio, ovat niitä moottoreita, joiden avulla koulutetaan hyvästä koirasta hyvä työ- tai harrastuskoira mihin tahansa tehtävään. Riittävä kovuus ja em. ominaisuudet antavat anteeksi paljon sellaista, mikä saa heikommilla ominaisuuksilla varustetun yksilön jättämään homman kesken, sitten kun häiriötekijät tai aika alkavat tekemään kiusaa...

Aika paljon vaaditaan, mutta mikään koirahan ei ole täydellinen, joten eiköhän sitä ihan kelpo pelastuskoiran saa tehtyä, vaikkei ihan kaikki ominaisuudet huipputasoa olisikaan :)
Irene Routio

kiitos kommenteista!

Viesti Kirjoittaja Irene Routio »

Kiitokset kommenteista! Itselläni on sikäli harmillinen tilanne, että olen päätynyt seikkailemaan sekä pelastuskoira- ja palveluskoiraliiton säännöillä. Omalla paikkakunnalla vaikuttavat molemmat yhdistykset ja molemmista on paljon hyvää sanottavaa. Ekan koiran kanssa tilanne on ollut erittäin hämmentävä.

Ihan yksittäisten ihmisten kommentit "palveluskoiralaisista" ärsyttävät, varsinkin kun tottisoppeja käydään hakemassa sakemannikentältä ja omissa porukoissa kerrotaan oudoista vaikutelmista "kiroilevista ja koirille huutavista akoista" ja muista oudoista ilmiöistä. Varsinkin kun on sattunut treeneissä olemaan samaisen henkilön vieressä, oma koira toimii täysin oikein, naapuri pitää kaksin käsin tempoilevaa näyttelykaunotarta paikallaan...

Samoin. että koulutuksessa koiran pitäisi käskeä pudottaman lelu, putoamisen odottaminen kuulemma viittaa suojelukoulutukseen...

Eli enemmän huumoria koulutukseen.
Irene Routio

maastoon ilman BH:ta

Viesti Kirjoittaja Irene Routio »

Eli jos tavoitteena on päästä koiran kanssa oikeisiin etsintöihin, koiran voi opettaa toimimaan ja ilmaisemaan luotettavasti, vaikkei koiran/ohjaajan taidot vielä ole BH-tasoa tottelevaisuuden osalta. Eräässä hukkuneen etsinnässä sakemannit hoitivat ihan mieleenpainuvasti pelastuskoiratöitä ilman virallista koulutusta.

Monelle harrastajalle on todella kannustavaa puolen vuoden harjoitusrupeaman jälkeen saada hieno todistus ja koiraverosäästö (meillä 34e).

Rotu- ja koulutusvertailuissa kotiinpäinvedon voi kuitata yhteishenkeä ja omanarvontuntoa nostattavana sisäpiirihuumorina.

Ikävä piirre on koulutusalueiden omiminen periaatteella "tervetuloa, kunhan noudatata meidän yhdistyksen säännöstöä ja etenet meidän ohjeiden mukaan." Vaikka kyllä oman koirani esineilmaisu on mukavan värikästä ja heijastaa kaikkien oppi-isien neuvoja. Haukkumista, esineen tuomista (ohjeitten no 1 mukaan!) ja istumistakin.

Koiran kanssa voi kyllä puuhailla monenlaista ilman koetavoitteitakin, saksanpaimenkoiran työilo ja tekemisenriemu on ihan itseisarvo!
raija tuomisto

Viesti Kirjoittaja raija tuomisto »

Kun noihin tosietsintöihin ei saisi osallistua ilman niitä tuloksia (myös pelastuskoiraliitolla on kokeensa).
Kokeet ovat varsin vaativia pelastuskoirakokeet maastoltaa vastaavat VOI-luokan pk-kokeita.
Jos koira ja ohjaaja eivät vastaa edes BHtasoa, aika heikoilla ollaan.
Koiran on oltava hyvin hallinnassa joka tilanteessa, kun etsitään esim kaupunkialueella tai valtatien vieressä.
Itse en uskaltaisi lähteä alkavalla koirallani etsimään (tai ryhmänjohtajana lähettämään vastaavaa) esim kadonnutta viisi vuotiasta, vaikka koirani on nyt jo alle 2 vuotiaana (omasta mielestä) hyvä jälkikoira. Kauhea vastuu toisen hengestä ja tuloksettomalla koiralla ei ole mitään turvaa takana.
Omiin nimiin ollaa käyty kyllä harjoittelemassa maastoissa missä etsinnät on lopetettu tuloksettomina ja tästä ollaan ilmoitettu poliisille, silloin ollaan voitu käyttää nuoria tuloksettomia koiria.
Verovapaaksi koiran tietääkseni saa vaan virallisilla tuloksilla, ei sillä että kuuluu pekoryhmään. Oma koirani on verovapaa vaan siksi kun sillä on pk-tuloksia kuudelta vuodelta.
Hyvän pelastuskoiran kouluttamiseen menee useita vuosia.
Taidan kuulua siihen ryhmään että "meidän säännöillä on pelattava".
Tosin itse emme sääntöjä rustaa, ne tulee pk-liitolta ja se saa ne sisäasiainministeriöltä.
minna knuuttila

Viesti Kirjoittaja minna knuuttila »

Näiden "virallisten" (spkl:n) kokeiden lisäksi ollaan rakentamassa lisäksi käytännön etsintää vastaavaa tasotarkastusta, joka (ainakin meillä, ellei koko Suomessa) tullaan vaatimaan näiden pelastus- tai pk-kokeiden suorittamisen lisäksi.

Saimme koirani kanssa kunnian olla toisena koirakkona viikonloppuna järjestetyssä pilottikokeessa Hämeenlinnassa, jossa kartalta osoitettiin noin 1 km * 200 m alue, johon koiranohjaaja tekee olosuhteet huomioonottaen etsintäsuunnitelman. Alueella on 1 henkilö, koiran tulee tämä henkilö löytää ohjaajan laatiman etsintäsuunnitelman puitteissa. Sillä löytyykö henkilö ilmavainulla vai jäljestämällä, ei ole merkitystä. Oma koirani nosti alueelta kuusi tuntia aiemmin tehdyn jäljen, joka kulki pääosin kuivalla hakkuuaukealla, osin metsässä, ylitti hiekkatien jatkuen taas hakkuulla ja johdatti siis jäljestämällä maalihenkilön luo.
Koejärjestelyitämme oli seuraamassa poliisikoiralaitoksen edustaja ja vastaanotto ja suhtautuminen oli varsin myönteistä.

Eli pelkkä vähimmäiskokeiden suorittaminen ei todellakaan vastaa sitä tasoa, mitä hyvältä pelastuskoiralta vaaditaan, saati se, ettei koiran koulutustaso yllä edes BH-kokeen suorittamista vaativalle tasolle.
Helene Pekkinen

Viesti Kirjoittaja Helene Pekkinen »

Minna: Mielenkiintoista! Kerro lisää viikonlopun testistä? Onko aikarajoitusta? Käytetäänkö kartturia? Päivä/pimee? Kerro kaikki....
minna knuuttila

Viesti Kirjoittaja minna knuuttila »

Tämä oli tosiaan vasta ensimmäinen testi ja se todennäköisesti tulee vielä elämään ja muuttumaan kokemusten mukaan. Mukana oli karttureina kokeen arvostelijat, joten itse ei tarvinnut pitää itseään kartalla, vaan pystyi keskittymään koiran lukemiseen. Aikaraja oli 45 minuuttia, mutta siitä ilmeisesti luovutaan, koska eihän oikeassa etsinnässäkään mitään aikarajaa ole. Meillä muunmuassa meni lähdöstä maalihenkilön löytymiseen aikaa 40 minuuttia. Lähtöpaikan siis määräsivät arvostelijat (aluevastaavat), mutta muu suunnitelma piti tehdä itse.

Alueen on kuitenkin tarkoitus olla ns. puhdas alue, riistalle yms. ei luonnollisesti mitään voida, meidänkin alueet oli täynnä peuran- ja hirvenjälkiä ja jätöksiä. Alueella on aina "tyhjää", joten esimerkiksi suoraan jäljelle ei ole pohjatietojen perusteella mahdollista koiraa laittaa. Meillä tuota tyhjää aluetta oli muutamia satoja metrejä, ennenkuin koira ilmaisi että alueella on kävellyt ihminen ja kiinnitin sen jälkikaapeliin.

Alueella siis kulkee kuitenkin aina jälki, joka on minimissään 3 h vanha, mutta voi olla tosiaan vanhempikin, niinkuin meidän kohdalle sattui, ja jäljen varrelle on jätetty yksi esine. Keskustelimme siitä, pitäisikö esineitä olla enemmän, mutta ehkä se on vain hyvä, ettei koira/ohjaaja pääse vahvistumaan useista esineistä.

Omat kokemukseni testistä ovat positiiviset. Koiranlukutaidon merkitys korostui huomattavasti, kun ei koiraa voinut väsyttää pistottamalla niinkuin esim. pelastushakukokeessa alueen laajuuden vuoksi vaan joutui koko ajan tarkkailemaan sen reaktioita tuulen mukanaan tuomista hajuista sekä maassa olevista hajuista. Meillä testi oli valoisalla, iltakuuden aikaan, joten tarkkailu oli helpompaa kuin pimeässä.

Tosiaan tämä on Pirkanmaan Pelastuskoirien sekä viranomaistahon yhteistyössä kehittelemä tasotarkastus, jonka läpäiseminen tullaan vaatimaan etsintöihin osallistuvilta koirakoilta ainakin meidän hälytysryhmämme koirakoilta. Aluevastaavamme tosin istuu peko-toimikunnassa ja varmasti tulee ajamaan asiaa eteenpäin sielläkin. Joten eiköhän siitä saada tarkempaa tietoa jahka koe hioutuu lopulliseen muotoonsa :)
Helene Pekkinen

Viesti Kirjoittaja Helene Pekkinen »

Tosiaan tämä on Pirkanmaan Pelastuskoirien sekä viranomaistahon yhteistyössä kehittelemä tasotarkastus
Ilmankos kuulosti ihan "malmiselta" :lol:

Kannatettava ajatus että testi otettaisiin "hälykoirien" käyttöön :tsemp:
Irene Routio

tasotarkastus lisää uskottavuutta

Viesti Kirjoittaja Irene Routio »

Tasotarkastus on todella kehitystä eteen päin. Esim viime kesänä juttelin Maarianhaminan poliisikoirakisojen yleisöosuuden yhteydessä erään virkakoira-asiantuntijan kanssa. Kyselin tietysti, että kummat säännöt on parempia. On kuulemma alueellinen kysymys ja joka tapauksessa hyvä harrastus.

No useimmalla pelastuskoiraharrastajalla lienee tavoitteena todellisiin etsintöihin osallistuminen. Täällä kuulemma joskus etsinnöissä koirat käsketään jättää autoihin ja vain ohjaajat lähetetään maastoon. Ihmettelin kyllä aikalailla erään paikallisen hälyryhmäläisen tuskailua - maalimies oli kosketellut harjoituksissa hänen koiraansa ja hän pelkäsi, että jatkossa koira saattaa jättää etsittävän ilmaisematta. Yksikin epävarma koira saattaa pilata koko pelastuskoiratoiminnan uskottavuutta vuosikausiksi. Siis ihmettelen todella, jos hyviä koiria ei ole riittävästi, ei pitäisi todellakaan lähteä laskemaan kriteerejä. Mutta koska tasotarkastus on kehotetty, tällaiset jutut on onneksi historiaa..

Ja vielä BH-kokeesta: tunnen useita hyvin BH-kokeen läpäisseen koiran, joka ei ole jatkanut missään lajissa mm koska ei halunnut lähteä jäljelle. Moni energisen ja hyvän koiran omistaja tuskastuu BH-kokeeseen ja kyllästyy koko koiraharrastukseen. Tuomarien työtavat ja tavoitteet vaihtelevat, ei ole täysin yhdenmukaista toimintaa. Tietty kun on riittävän hyvä koirakko, kaikki onnistuu...ö
minna knuuttila

Viesti Kirjoittaja minna knuuttila »

Jos se BH-koe on kynnyskysymys, niin silloin oikea osoite on pelastuskoiraliiton toiminta. Siellä kun ei BH-koetta vaadita.

Pelastuskoiraliiton koesäännöt ole kyllä joskus lukenut läpi, mutta vaikka alueellamme (pirkanmaa siis) toimii sekä pelastuskoiraliiton alainen Tampereen Seudun Etsintäkoirat sekä spkl:n alainen Pirkanmaan Pelastuskoirat, niin itselleni on ollut ilman muuta selvää treenata PPK ry:n porukassa ja suorittaa spkl ry:n pelastuskoirakaavion mukaiset kokeet ja kurssit, elikäs hälytystasolle minimissään 2 vaaditusta kokeesta, etsintä- ja eakurssit. Tänä kesänä on tarkoitus tehdä kolmaskin laji, eli jälki. Lisäksi ohjelmassa on viikon valmiusryhmäkurssi Pelastusopistolla Kuopiossa.

Tämä em. tasokoe (joka siis tulee läpäistä vuosittain sen lisäksi että kolmen vuoden välein suorittaa nuo vaaditut kaksi lajia (haku, jälki tai raunio)) ei siis liity pelastuskoiraliiton alaiseen toimintaan mitenkään, vaan on nimenomaan PPK ry:n oma LISÄkriteeri hälytyksiin osallistuville koirakoille, mahdollisesti myöhemmin myös muille spkl:n alaisille pelastuskoirayhdistysten hälytysryhmille.

Joka tapauksessa oikotietä ei etsintöihin ole, ja koirien kutsuminen etsintöihin liittyy suoraan viranomaistahon luottamukseen koiraryhmien osaamisesta. PPK ry:llä etsintäkutsuja on ollut vuositasolla noin 15-20, ja välillä etsintöihin ei ole kutsuttu muiden vapaaehtoisjärjestöjen edustajia ollenkaan. Kertaakaan etsintäkäskyn tultua ja etsinnän todella alettua, ei ole koiria määrätty autoihin jätettäviksi.
Vastaa Viestiin