Nuorukainen murisee

SPL:n Koulutukseen ja kokeisiin liittyvät aiheet
Harri Tuominen

Nuorukainen murisee

Viesti Kirjoittaja Harri Tuominen » 09 Kesä 2005 07:33

Hei!

Ensinnäkin, tervehdys kaikille täältä Etelä-Pohjanmaalta! Olen viimeisen pari vuotta jo lueskellut tätä palstaa ja saanut paljon hyviä vinkkejä ja ohjeita, joista kiitos kaikille kirjoittaneille.

Nyt oli sitten jo pakko itsekin rekisteröityä ja uskaltautua kysymään, kun en ainakaan huomannut, että ongelmaani olisi joskus käsitelty.
Meillä on 11 kk vanha spk-uros, energinen, vilkas nopea oppimaan (eikös ne kaikki?). Merkkaamaan junori oppi n. kuukausi sitten ja kuolauksesta päätellen tyttöjenkin päälle ymmärtää. Tähän asti ei mitään suurempia ongelmia ole ollut, mitä nyt sitä normaalia elämisen opettelua.
Nyt kuitenkin viime päivinä on alkanut esiintyä omistajille murisemista ja jopa näykkäyksen yrityksiä. Kun tätä on esiintynyt, olen kellistänyt meidän pienen pennun (n. 40 kg) ja pitänyt sen maassa liikkumatta samalla seikkaperäisesti kertoen, että meille ei murista! Homma on kuitenkin jatkunut ja nyt kysymys kuuluukin, että onko juniorilla murrosikä, uhmaikä, hyrrääkö hormonit tai muuta vastaavaa? Naapurustossa on narttu juoksulla ja olimme havaitsevinamme, että aina kun on oltu nuuskimassa tyttöhajuja, on tuota murinaa esiintynyt myöhemmin iltasella. Mitähän tuolle voisi/pitäisi tehdä?

Uteleepi:
Harri

Veera Taimela

Viesti Kirjoittaja Veera Taimela » 09 Kesä 2005 12:02

No hei,

Toden näköisesti kaikki noi eli murkkuikä,uhmaikä, hormoonit hyrrää ymv.
Mulle on joskus sanottu et ei kannata selättää koiraa, et siitä ei se opi tavoille. Ennemmin jotain nenulle läppäsyä ja tiukkaa kieltämistä eli per***eet ym mukaan ja vihaisesti.
Eli et kuitenkaan alista koiraa liikaa, kun se selättäminen voi olla liian alistavaa tai jotain..
Nenulle läppäsykin voi olla liian laimeeta.. Eli sit jotain vähän rajumpaa?
Meillä on toiminut karjuminen ja kiroilu ja kyljestä nyppääminen, se kyljestä nyppääminen ei hänen mielestä oo ollenkaan kivaa.
Meinaa oli syy mikä tahansa (uhma, murkku, nartut..) ei ohjaajalle/omistajalle murista.
Nii ja oon ymmärtäny et kielto pitäis olla sen verran tiukka et siitä opittaisiin sitten kerralla tai toisella, eli ei oo tarpeeksi tehokasta torumista jos sama toistuu liian useesti.

Toisaalta en oo kouluttaja et voipi löytyä viellä parempia ehdotuksiakin =)

Teemu Määttä

Viesti Kirjoittaja Teemu Määttä » 09 Kesä 2005 12:16

bacteroidesin teoria-sivut http://www.kolumbus.fi/kennelbacteroides/teoria/

Ja erityisesti tähän ongelmaan "laumakäyttäytyminen"- osio http://www.kolumbus.fi/kennelbacteroide ... yminen.htm

Kaikille lukemisen arvoisia linkkejä kummatkin.

milko naumanen

Viesti Kirjoittaja milko naumanen » 09 Kesä 2005 18:40

Omat koirani eivät ole koskaan murisseet minulle,olen alusta alkaen katsonut,että minulla on "valta" kaikkeen= ruokakupin pois ottamiseen kesken ruokailun,lelun pois ottamiseen yms.

Itse en ole varma tuosta painimisen hyödystä,pokemmin poskista kiinni ja tuijottelua,ja hihnassa ollessa tarvittaessa "pyörittelyä".

Tosin omistajana tiedät mikä on koiralle riittävä pakote.

Ja johtamisen vahvistamista kannattaa harjoitella.Esim. ruoan saa kun tekee mitä käsketään yms.

Veijo Kinnunen

Viesti Kirjoittaja Veijo Kinnunen » 10 Kesä 2005 00:21

Mielestäni koiran kanssa ei tarvitse painia koskaan, jos sille antaa sellaisen peruskoulutuksen, että koira tietää ketä pitää totella.
Toistakymmetä susikoiraa on käsien läpi mennyt, eikä koskaan ole murinaa kuulunut siinä mielessä, kun nyt on kysymys.
Katsoisin tavallisen kasvatuksen / koulutuksen riittävän.
Edellyttää tietenkin, että koira on ollut pennusta asti talossa.
Käytetty koira vaatii joskus "totuttamista".
En tiedä miten koirat oisivat käyttäytyneet, jos en olisi antanut niille kohtuu hyvää perustaa totella?
Enkä usko poppa konsteihin.
En siihen, että pennusta asti talossa olleen koiran kanssa pitäisi painia, muuten kuin huvikseen.
Aivan selvät pk-tottis liikkeet koirulille, eikä ikä ole niin tärkeä, jos koira on kehittyvää sorttia.
Olen pitänyt haitarina, puolesta vuodesta vuoteen, aloittaa joskus tiiviskin koulutus.
Tiedä häntä, ovatko koirulit olleet jotenkin nössöjä kun ei sitä murinaa ole löytynyt.

Anne Linjala

Viesti Kirjoittaja Anne Linjala » 10 Kesä 2005 05:19

Tyhjennetty
Viimeksi muokannut Anne Linjala, 04 Heinä 2006 13:34. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Harri Tuominen

Viesti Kirjoittaja Harri Tuominen » 10 Kesä 2005 07:44

milko naumanen kirjoitti:Omat koirani eivät ole koskaan murisseet minulle,olen alusta alkaen katsonut,että minulla on "valta" kaikkeen= ruokakupin pois ottamiseen kesken ruokailun,lelun pois ottamiseen yms.
Mihinkäs se mun tarinani katos? No, uusi yritys:
Eli oli sanomassa, että saan kyllä ottaa lelut, ruoan jne. pois, eikä siinä tilanteessa kuulu murinaa. Ei myöskään koskaan koulutustilanteissa, jolloin juniori on innolla mukana ja oppimassa.
Ja ei meillä painita, tyyppi on kyljellään alta aikayksikön ja sitten nuhdellaan, joskus kovaäänisestikin. Tähän asti se on riittänyt.

Anneli Ylimartimo

Viesti Kirjoittaja Anneli Ylimartimo » 10 Kesä 2005 12:54

Hei!

Tarkentavia kysymyksiä Harrille:

Oletko varma, että koira murisee juuri omistajalle/ omistajille/ laumanjohtajalle? Jos kyllä, johtuuko murina laumanjohtajan uhmaamisesta (niinkuin yleensä ensimmäiseksi oletetaan) ? Jos ja kun johtajuusasiat ovat kunnossa, voisiko murinan syy olla jokin muu kuin uhmaaminen? Onko terveydelliset syyt poissuljettu - esim. selkäranka-, lonkka- tms. vaivojen aiheuttama kipu? Näykkäisyt (tosin kyllä kaiketi yleensä ilman murinaa :wink: ) voisivat viitata leikkiinkin. Entä jonkun laumanjäsenen suojelu? Epävarmuus - mörköikä? (lienee jo ohi teillä).

Ei-toivottavan käytöksen kitkemisessä meillä auttoi parhaiten positiivinen vahvistaminen, ts. kiellon tai rankaisun lisäksi tarjotaan samalla ei-toivotun käytöksen tilalle parempi vaihtoehto ja kehutaan kauheasti/ palkitaan heti kun koira tarttuu siihen. Toivottua käytöstä myös vahvistettiin (vahvistetaan edellenkin) aina silloin tällöin palkitsemalla.

t. Anneli

Harri Tuominen

Viesti Kirjoittaja Harri Tuominen » 10 Kesä 2005 13:23

Anneli Ylimartimo kirjoitti:Hei!

Tarkentavia kysymyksiä Harrille:

Jos ja kun johtajuusasiat ovat kunnossa, voisiko murinan syy olla jokin muu kuin uhmaaminen? Onko terveydelliset syyt poissuljettu - esim. selkäranka-, lonkka- tms. vaivojen aiheuttama kipu? Näykkäisyt (tosin kyllä kaiketi yleensä ilman murinaa :wink: ) voisivat viitata leikkiinkin. Entä jonkun laumanjäsenen suojelu? Epävarmuus - mörköikä? (lienee jo ohi teillä).
Tuota kipujuttua myös ensimmäisenä epäilimme, mistä johtuen tavallista tarkemmin seurattiin juniorin riehumista ja ei ainakaan näkyvää aristamista ole huomattu tapahtuvan. Ensimmäisen kerran tuo murina tuli vastaan ihan koiraa rapsutellessa, rapsutuskohteella ei ollut mitään eroa. Tulkitsimme tuo murinan "Älä p****le koske muhun!" Kellistyksen ja keskustelun jälkeen kyllä sai sitten taas rapsutella!

Veijo Kinnunen

Viesti Kirjoittaja Veijo Kinnunen » 10 Kesä 2005 13:55

Kuka on koiran boss? Onko koiralla monta bossia?
Sitten taas paha kysymys, pelkääkö jo tuota koiraa?
Käytännössä tuollaista ei pitäis tapahtua!
Jossain on jokin lipsahtanut.
Kysymyksiä vielä:
Onko koiran ohjaaja / "hallitsija" ollut koko ajan sama?
Onko Sinulla ollut ennen koiria, ja minkä laisia?
Tiedän ettei tästä ole mitään apua, koska voit vastata kaikkiin myönteisesti. Tai tarpeen mukaan kielteisesti.
Tällainen käytöksen muutos tapahtuu kai "mikro tasolla" pienillä asian muuttumisilla jonka petoeläin tulkitsee toisen heikkoudeksi, omaksi peloksi, omaksi vahvuudeksi jne.... Höh,, jatkakaa viisaammat.

Harri Tuominen

Viesti Kirjoittaja Harri Tuominen » 10 Kesä 2005 14:34

Veijo Kinnunen kirjoitti:Kuka on koiran boss? Onko koiralla monta bossia?
Sitten taas paha kysymys, pelkääkö jo tuota koiraa?
Käytännössä tuollaista ei pitäis tapahtua!
Jossain on jokin lipsahtanut.
Kysymyksiä vielä:
Onko koiran ohjaaja / "hallitsija" ollut koko ajan sama?
Onko Sinulla ollut ennen koiria, ja minkä laisia?
Minä olen koiran "boss" ja se kyllä tietää sen.
Koiraa ei pelätä.
Ohjaaja on ollut aina sama, hoidan itse koulutuksen ja mulla on enemmän aikaa viettää koirien kanssa, kuin vaimolla.
Ei ole ensimmäinen koira, meillä on vieläkin belgianpaimenkoira, 11v.

Veijo Kinnunen

Viesti Kirjoittaja Veijo Kinnunen » 10 Kesä 2005 16:04

Sepä se.
Eipäs tässä kummempia ossoa sanoa.
Kouluta koira bh-kokeeseen ja sitten kva tavoitteena, eipä murise enää, veikkaan.

maiju savolainen

Viesti Kirjoittaja maiju savolainen » 10 Kesä 2005 18:16

Tämä on juuri se aihe, josta virittelin keskustelua n. vuosi sitten, kun oma koirani oli pentuiässä.

Jo 7 viikkoinen pentu tsekkaa muutamassa päivässä uudessa kodissaan, mikä on lauman arvojärjestys.
Pentuaika on äärettömän tärkeä. Silloin koiralle opetetaan , kuka määrää ja missä on koiran paikka laumassa. Vuoden ikäisen kanssa tuo aika on jo menetetty. Jotain on päässyt lipsahtamaan väärään suuntaan.

Minun mielestäni koiraa ei tarvi missään nimessä selättää, tai tuijotella poskikarvoissa roikkumalla. Oma ylempi arvoasema ansaitaan muilla tavoin, ihan tavallisessa arkielämässä.

Koiraa ei tarvi rapsutella. Ei varsinkaan silloin, jos se tulee itse hakemaan rapsutuksia ja huomiota. Rapsutuksia ja taputuksia saa kun ne ansaitsee.
Koiralla pitää olla oma rauha.

Monella kokeneella kouluttajalla on erinomaista, erittäin voimakasviettistä koiramateriaalia. Heillä ei ole yleensä näitä ongelmia, joihin me tavalliset sukankuluttajat koirinemme helposti törmäämme.
Käsitykseni mukaan kaikki perustuu onnistuneeseen pentukoulutukseen.

Anne Linjala

Viesti Kirjoittaja Anne Linjala » 10 Kesä 2005 18:29

Tyhjennetty
Viimeksi muokannut Anne Linjala, 04 Heinä 2006 13:33. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hanna-Kaisa Hiltunen

Viesti Kirjoittaja Hanna-Kaisa Hiltunen » 10 Kesä 2005 19:08

Pentuaika on äärettömän tärkeä. Silloin koiralle opetetaan , kuka määrää ja missä on koiran paikka laumassa. Vuoden ikäisen kanssa tuo aika on jo menetetty. Jotain on päässyt lipsahtamaan väärään suuntaan.

Tarkoittaako tämä nyt sitä, että jo vuoden ikäisen, tai hieman vanhemman kohdalla tilanne on menetetty? Että mitään ei ole tehtävissä? Kyllä kai johtajan paikan voi ottaa myöhemmässäkin vaiheessa, se vain ei ole enää sitten niin helppoa. Vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.
Viimeksi muokannut Hanna-Kaisa Hiltunen, 10 Kesä 2005 19:11. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Vastaa Viestiin