En tiedä mitä pitäisi tehdä!!

SPL:n Koulutukseen ja kokeisiin liittyvät aiheet
Mia Örnmark

Viesti Kirjoittaja Mia Örnmark » 28 Kesä 2005 10:26

arja valtonen kirjoitti:"Sisällä vapaana koira vaan mesoaa ja riehuu 98% ajasta, jos jää yksikseen ja siinähän niitä vahinkoja sattuu yhdelle jos toiselle." Miksi, voisiko joku asiantunteva selvittää tietämättömälle, miksi nykyään koirat tuhoaa kotia eivätkä osaa rauhoittua yksin jäädessään?
Onhan se koti koirankin koti. Useimmilla ihmisillä kun ei ole varaa ostaa 200 neliöistä omakotitaloa jossa olisi se hehtaari pihaa ja koiratarha. Ei häkki ole meillä koiran huone vaan paikka johon koira tosiaan itse hakeutuu nukkumaan ja puuhastelemaan esimerkiksi puruluun pariin. Kaverini päätti, ettei koirilla ole uudessa kämpässä mitään asiaa isäntäparin makuuhuoneeseen.

Tuo kuinka koira käyttäytyy yksin kotona ollessaan on ihan koirasta itsestä kiinni. Joillain nuorilla koirilla on vaan se kausi, että pistetään paikat silpuksi, kun toisille ei tule tuollaista maniaa lainkaan. Täysin tapauskohtaista siis.

Tuo mainitsemani "mesoaminen ja riehuminen" jota lainasit, on minusta koiran tapa koittaa purkaa turhautumistaan ja keksiä omia virikkeitä. Muu lauma poistuu kotoa ja koira kokee olevansa erotettu laumastaan. Koira haluaa lauman luo, mutta lauma ei tule takaisin vaikka mitä tekee -> koira turhautuu ja "keksii" muuta tekemistä.

Tämän olen oppinut kantapään kautta - koiran ulottuville ei jätetä aktivointi leluja tai mitään mikä koiraa saattaa alkaa kiinnostamaan silloin, kun koira jää yksin. Varmasti se onkin ollut yksi syy, miksi meillä tuota tuhoamista on tullut. Koira on kerran onnistunut palkkaamaan itsensä jollain sellaisella, minkä se haluaa saada. Viriketila nousee ja koira hakee lisää palkkaa. Seuraavalla kerralla, kun koira on yksin on taas sama ruljanssi. Tarviiko edes sanoa mitä tapahtuu, jos koira ei saakaan haluamaansa?

Toisekseen olen miettinyt, että voiko olla mahdollista, että nuori koira hakee rajojaan tuollaisella käytöksellä yksinollessaan? Esimerkki: Sohva/sänky on koiralta ehdottomasti kielletty ja koira toimii käskyn mukaan, kun auktoriteetti on paikalla. Yksin jäädessään koira kuitenkin menee sänkyyn/sohvalle. Kun koiralle tuli ikää, loppui tämä salanukkuminen sängyllä/sohvalla. Pätevämmät henkilöt voisivat antaa mielipiteensä tähän kommenttiin.

Tero Piiroinen

Viesti Kirjoittaja Tero Piiroinen » 28 Kesä 2005 13:16

Meilläpä on mennyt sänkynpääty, palanen tapettia, 2x puhelimen laturi, antenninjohto, television sähköjohto, lampun sähköjohto, kastelukannu, parit kengät, harjanvarsi, sukkia, penaali....

No eiköhän tossa oo jo jotain ja jätkä 15vk :tsemp:

Aurora Martikainen

Viesti Kirjoittaja Aurora Martikainen » 28 Kesä 2005 16:57

Voi ei... unohdinpas taas, että jotkut asiat pitäisi pohjustaa aatamista alkaen, ettei tulisi vaikeuksia ymmärryksessä :doh:

Meillä koirat ovat aina saaneet olla koko kodissa, KUN ihminen on paikalla. Ja silloin ollaan pentunakin oltu niin kilttejä enkeleitä, ettei mitään olla tuhottu. Koira on saanut myös olla koko huushollissa ihan yksikseenkin, kun pentuaikainen pureskelu on loppunut/vähentynyt satunnaisiin "materiaalivahinkoihin".

On täysin mahdotonta irrottaa kaikkialta asunnosta kaikki sähköjohdot, ja varmistaa, ettei koira saa vedettyä/kaadettua mitään koiraa itseään vahingoittavaa päälleen, ei missään tapauksessa saa kaappeja auki ja pääse siten syömään esim. puhdistusaineita jne, jne, jne. Listaa voisi jatkaa loputtomiin tietäen ja tuntien pentujen - ja miksei hieman varttuneempienkin koirien kekseliäisyyden.

MUTTA yksi huone on aina todennäköisemmin tyhjennettävissä koiran käyttöön sen verran totaalisesti, että koiran voi sinne huoletta jättää yksikseen = ihmisen on pakko jättää se yksin töihin lähtiessään. Kun tämän tein, saatoin jättää koiran kotiin ilman huolta, että onko se mahdollisesti syönyt jotakin vaarallista tai satuttanut itseään yksin ollessaan.

Niistäkin kun saa aina välillä lukea lehdistä, kun koira on onnistunut kääntämään lieden nappuloita niin, että jokin keittolevy on mennyt päälle ja syttynyt tulipalo... Tokikaan tuo nyt ei ole se todennäköisin juttu, mitä tapahtuisi, jos nuorelle koiralle annetaan koko koti leikkikentäksi sen jäädessä yksin. Mutta itselleni riittää varotoimiin ryhtymiseksi jo pelkkä tietoisuus ja ymmärrys riskin olemassaolosta, koiran ollessa vielä sen ikäinen, että kotona yksin ollessa koira tekee näitä excurcioita :toktok:

Ja kun koiralla oli yksin jäädessään oma tila olla ja halutessaan "mellastaa", kotiin tultua saattoi myös antaa enemmän aikaansa koiralle, kun ei tarvinut käyttää sitä tihutöiden jälkien siivoamiseen :tsemp:

Meillä huone oli pennulle oma paikka, minne ohjattaessa koira oppi jäävänsä yksikseen. Eikä koiraa suinkaan teljetty oven taakse, vaan oven paikalla oli puinen portti, joka ei estänyt koiraa näkemästä muualle huusholliin. Ja tämä oli vain yksi esimerkki siitä, miten koiran yksinolo on toteutettu - turvallisesti. Jokainen tehkööt siis ratkaisunsa parhaan tietämyksensä, ymmärryksensä ja resurssiensa mukaan! Itselläni vaan on se periaate, että kun koiran on ottanut, pitää muistaa aina asettaa koiran turvallisuus ja hyvinvointi etusijalle. Välillä se vaatii viitseliäisyyttä, kekseliäisyyttä, pitkää pinnaa... ja huumorintajua. Vähän niinkuin on myös laita ihmistenkin kanssa "asioidessa" :wink:

Ps. asuin silloin kerrostalossa, kun toinen koira oli pentu, ja annoin koiralle peräti kaksi makuuhuonetta käyttöön :shock: Kas, jokainen kun tekee ratkaisut omalla tavallaan... :heipat:

Mia Örnmark

Viesti Kirjoittaja Mia Örnmark » 28 Kesä 2005 17:07

Onhan meilläkin tuo elukka oikea pikku enkuli, kun joku on kotona - vaikka välillä rajujen leikkien jälkeen onkin sädekehä vähän soirona. :lol:

Kyl sen pikkusen pirun luonteen huomaa, kun on käynyt pariin otteeseen niin, että toinen lähtee ja koira "unohtaa", että on vielä toinen paikalla. Ensin se huutaa ovella ihan vaan näönvuoksi ja heti kun on varma siitä, että lähtijä ei ole tulossa takaisin, niin menee häntä putkella keittiöön koluamaan. Tässä kohti kotiin jäävä ihminen ilmaisee olemassaolonsa ja koira tulee ihan käsittämättömän hölmistyneenä katsomaan ja voitelemaan. "IKINÄ en ole roskista penkonut tai mitään pahaa aikonut tehdä." :D

mervi veromaa

Viesti Kirjoittaja mervi veromaa » 28 Kesä 2005 17:48

Meillä pahinpana aikana meni: lamppu sähköjohtoineen onnea oli ettei saanut sähköiskuakaan, kenkiä, kukkia tusinoittain joka mieheni mielestä siis oli oikein hyvä asia.. :?
kyniä, takkeja revitty lattialle vieläkin siis nukkuu päivät takkini päällä.
:lol: seinääkin maisteltu raivoissaan kun ei päässyt takkien kimppuun kun olikin este edessä.
lasten vaatteita näykitty, onneksi sekin loppui ihan kivasti komentamalla ja muksutkin ymmärsi että vaihto paras asia. :D
kaukosäädin jonka patterikin oli tuusan nuuskana latas varmaan virtaa itselleen lisää.. :roll:
pahinpana tuhoamis vimma kautena oli kuonokoppa päässä ihan oman turvallisuutensa takia, ei olisi ollut kivaa löytää koiraa lattialta makaamasta.. :oops:
ei kuulema enään huuda perään naapurilta kuulin hyvä niin siis kehittymässä oikein kiltti pikku likka..tosin yläkerran portti viellä kiinni..päivät.
nyt siis typy 1v 2kk ja alkaa olla rauhallinenkin jo. vauvana meni kun viitapiru hietikossa oli sit sisällä tai ulkona,

Anne Linjala

Viesti Kirjoittaja Anne Linjala » 28 Kesä 2005 18:34

Tyhjennetty
Viimeksi muokannut Anne Linjala, 04 Heinä 2006 13:31. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Sirpa Rautiainen

Viesti Kirjoittaja Sirpa Rautiainen » 28 Kesä 2005 19:48

Meillä niitä tuhoja tehtiin, vaikka pentu ei ollut koskaan yksin. Aina oli vanhempi narttu seurana.
Ja lattiat täynnä omia leluja. Niilläkin oli leikitty, kun ne oli aina kaikki kannettu häkkiin "turvaan" kun tulin kotiin. Ilmeisesti meillä huonekalujen pureminen kuului tähän hampaiden vaihdon aikaan, koska heti tämän jälkeen pahimmillaan. Ja loppui kuin seinään kun lopetettiin pitkät aamulenkit.
"pentu" nyt 2-vuotias ja edelleen leikkii omilla leluillaan ja kantaa niitä päivän aikaan turvaan häkkiinsä, mutta tuhoja ei ole tehnyt enää vuoteen. Edelleen on aamulenkit tosi lyhyitä, eikä aamuisin riehuta. Muulloin sitten senkin edestä.

T sirpa

arja valtonen

Viesti Kirjoittaja arja valtonen » 28 Kesä 2005 23:57

Hmm, minua ei tietysti tämä keskustelu pitäisi närkästyttää yhtään, kun omat koirat ei noita tuhoja ole tehneet. Mutta kumminkin, ihmetyttää, että kotia tuhoavat koirat ovat nykypäivää. Tuntuu siltä, että niiden käytös hyväksytään. Sehän on ihan normaalia, että koira laittaa tuhannen p***un päreeksi kodin! Tuntuu myös siltä, ettei koiraa haluta/pystytä auttamaan. Ongelman tullessa mennään häkki-tai kuonokoppakauppaan ja sillä selvitetään ongelma.

Toiseksi viimeisessä lehdessä oli hyvä artikkeli siitä, mitä eroahdistus koiralle tekee. Lisäksi tulee mieleen kasvattajien vastuu. Mielestäni koiran hermorakenteessa täytyy olla vikaa, jos se ei pysty rauhoittumaan omassa kodissaan. Varmaan on kaukaa haettu vertaus, kun nykykoirat on jalostettu pitkälle. Mutta silti, jos sudenpentu hilluu omassa pesässään, se tulee hyvin pian syödyksi. Sen pitää olla ihan hiljaa pesässään, kun emo on saalisreissulla.

Olenkin miettinyt, pitäisikö kiittää (taas) koirieni kasvattajia hyvistä valinnoista niiden vanhemmiksi vai onnitella itseämme, kun meidän koirilla ei eroahdistuksen aiheuttamaa tuhoamista ole ollut? :)

J.K Ja anteeksi aiheen aloittajalle, kysyithän neuvoja asiaan. En oikein osaa niitä antaa, meillä vietetään tavallista maalaiselämää. Koirat käy pissalla aamulla ennen töihinmenoa. Saavat ruuan ja käyvät omille patjoilleen maate, miettivät ehkä:"Toi lähtee taas jonnekin, mä jatkan unia". Kotiin tultuani sitten ollaan aktiivisempia, käydään lenkilla, treeneissä j.n.e. :)
Viimeksi muokannut arja valtonen, 29 Kesä 2005 23:09. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Irina Pulkkinen

Viesti Kirjoittaja Irina Pulkkinen » 29 Kesä 2005 08:10

Heips,

Meillä nyt reilun vuoden ikäinen uros saku ja täytyy sanoa että tällä saralla olemme olleet onnekkaita. Koira ei ole tuhonnut oikeastaan mitään. Ihan pienenä söi vähän maton hapsuja ja keittiönjakkarasta yhtä kulmaa. Laitoin kulmaan sitruunaa ja syöminen jäi siihen. Välillä saattanut nyt isompana ottaa jonkun lehden keittiön pöydältä ja silputa sen, näitäkin tapahtunut vain muutaman kerran.

Meillä on pennusta lähtien ollut samanlaiset "aamutoimet". Pihalla käydään pieni lenkki, että tarpeet tulee tehtyä. Sitten saa hetkeksi jonkun aktivointilelun (saa mamma lukea lehden rauhassa :lol: ). Kun sitten koira jäänyt yksin, on käsketty se pedilleen ja jätetty puruluu siihen. Kun tullaan kotia, luu otetaan pois jos ei ole kokonaan vielä syönyt. En tiedä sitten onko nuo metodit vaikuttanut mitenkään siihen että tuhoja ei ole tullut... :roll:

Tiina Kangas

Viesti Kirjoittaja Tiina Kangas » 02 Heinä 2005 09:58

Heissan täällä 9kk tyty söi aikansa kuluksi eteisen tapettia ja aina erikohdasta ja oven pielet maistuneet kanssa,vähäistä vielä toistaiseksi mepä kokeilimme miten käy kun aina ennen yksin jäämistä ollaan
enempi ulkona ja riehutaan pihalla :lol:
pientä ajatus työskentelyä ja sen sellasta Ava väsyi nukkui kunoli yksin ja kun tullaan koti ei heti huomioida vaan esim tyhjätään kauppa kasiit ja keitetään kahvit kunnes Ava rauhottuu ja sitten kehutaan ja huomiodaan,nyt ollaan oltu kiltisti mitä nyt iskän kenkä maistui vaikka oltiin kotona...

Pia Porko

Viesti Kirjoittaja Pia Porko » 02 Heinä 2005 10:48

Itse olen henkkoht sitä mieltä, että irtaimiston tuhoaminen liittyy arvojärjestykseen. Meillä tuhot tapahtuivat aina niihin aikoihin kun koira muutenkin kokeili rajojaan ja testaili paikkaansa laumassa. Ilmeisesti en ensin tehnyt tarpeeksi hyvin selväksi kuka on pomo. Eihän se koiran mielestä käy päinsä että alempiarvoiset lähtevät ja jättävät johtajan yksin kotiin -->tuhoja. Näin järkeilin. Lisäksi olen ehdottomasti sitä mieltä, että koira EI tarvitse koko huushollia itselleen. Mitä pienemmäksi rajatulla alueella yksin jätettäessä oleilee, sitä turvallisempi olo, pienempi alue vartioitavana kun muu lauma on poissa. Kuvitelkaa koira ravaamassa ympäri sitä 200 neliön kämppää kun joka rapsahdus pitää tutkia mahd uhkien varalta, hirmuisesti vartioitavaa ja mielestäni älyttömän stressaavaa koiralle.

milko naumanen

Viesti Kirjoittaja milko naumanen » 02 Heinä 2005 15:36

Enpä usko,että se liittyy arvojärjestykseen.

Meillä on ollut aina selkeä arvojärjestys,kolmesta koirasta yksi teki tuhoja,tosin nekin oli pientä,kenkiä,tyynyjä yms.

Syksyllä tulee seuraava pentu ja itse olen sitä mieltä,että aamulla lyhyt lenkki ja that´s it.

Ei riekuta eikä reuhata,asiat toimitetaan ja päiväksi nukkumaan.

Koira joutunee heti olemaan"yksin"(toisen koiran kanssa) pidetään ehkä pitkä viikonloppu ja aloitetaan samantien yksinolon harjoittelu.

Irina Pulkkinen

Viesti Kirjoittaja Irina Pulkkinen » 03 Heinä 2005 11:46

Minä epäilen kanssa tuota että tuhoaminen liittyy arvojärjestykseen. Meillä oli johtajuuden kanssa ongelmia, koiralle ei aina ollut selvää kuka on pomo. Tuhoja ei kuitenkaan tullut. Nyt onneksi pomokin on selvitetty :)

Jenni Riikonen

Viesti Kirjoittaja Jenni Riikonen » 03 Heinä 2005 16:45

Nyt en oikein ymmärrä :?: Miten pentuaikainen tuhoaminen liittyy arvojärjestykseen?? Olen kyllä Milkon kanssa samaa mieltä. Miten sitten selitätte, että tuhoaminen loppuu aikanaan? Vaikka kuinka luennoin, että huono homma tuo seinän syöminen niin meininki vaan jatkui. Edellinen koirani oli rauhallisempi jo pennusta eikä tuhonnut kuin pari popoa ja nykyinen koira taas ylivilkas ja tuhoja oli huomattavasti enemmän. En ole kuullut pennusta, joka ei olisi pureskellut mitään... Rajojen kokeili jatkui pureskelujen jälkeenkin, joten mene ja tiedä, mutta ei pureskelu niin iso asia ole... kuuluu elämään! :D

eija oikarainen

koira ja tuhot

Viesti Kirjoittaja eija oikarainen » 03 Heinä 2005 17:14

Meillä jo edesmennyt sakemanninarttumme pani huushollin täysin sekaisin. Tuhoaminen alkoi yht'äkkiä ja loppui hiljalleen. Mutta siinä meni nahkasohva, nojatuolit, seinää, muita huonekaluja ja Salossa olevan hotellin seinätapetit ja runkosänky, muutama muukin mukava paikka joutui peruskorjauksen piiriin. Onneksi se oli aikaa, jolloin vakuutukset vielä maksoivat koiran tekemiä tuhoja. Sillä se koira oli kekseliäs ja aikaansaava.

Homma alkoi näin:

Minä opiskelin ja mieheni kävi töissä. Koirat, silloin kaksi sakemannia, jäivät aamulenkityksen jälkeen kotiin rauhallisina makoilemaan. Kun sitten eräänä päivänä saavuin kotiin, luulin, että meillä oli käynyt murtovarkaita. Olohuoneen huonekalujärjestys oli muuttunut täysin. Nahkasohva revitty muutaman sentin riekaleiksi ja muut huonekalut siirretty pitkin huushollia ja kaadettu ja näky oli kauhea.

Seuraavana päivänä oli ollut vuorossa nojatuoli ja sitten muuta.

Mitä teimme:

Otin yhteyttä tietenkin vakuutusyhtiöön ja sitten koitin koiraneuvolaan. Koira oli toimelias ja älyksä sakemanni ja sainkin ohjeeksi, että kun tulen kotiin, käyn sen kanssa iltapäivällä pitkän ja haastavan lenkin ja haen sille myös älykästä puuhastelua. Aamulla emme saa käydä muuta kuin pissatuslenkit, jotta koira ei aktivoidu yksin jäädessään. Lisäksi saimme neuvon videoida koiran puuhastelut poissaollessamme. Näin on kuulemma helpompaa selvittää, mistä johtuu syy.

Mitä sitten tapahtui:

Pikuhiljaa koira rauhoittui ja tuhot jäivät pois. Kuitenkin jatkoimme samaa toimintamallia eteenkinpäin. Eli aamulenkki vain lyhyt. Sille ei saanut jättää edes niin sanottuja virikkeitä, vaan mahdollisimman tylsää ja rauhallista ja taannuttavaa.

Videosta kävi ilmi, että se jäi pokkana makuulle, kun lähdimme. Mutta kun ulko-ovi painui kiinni, se skarppina hyppäsi aina ensimmäisenä keittiön pöydän pälle ja katsoi kun menimme. Sitten se loikkasi systemaattisesti aina samalla tavalla alas, ryhtyi tarmokkaasti tutkimaan paikkoja ja valitsi aina ison ja kookkaan kohteen. Nakerteli, siirteli ja kalusti noin kiymmenen minuutin ajan. Sitten se ilmeisesti kyllästyi, kävi makuulle ja odotteli lopppupäivän saapumistamme. Toinen koiramme oli koko ajan rauhallinen ja seurasi vaan mitä tämä hässäköijä sai aikaan.

Kouluttaja sanoikin, että yleensä ne puuhastelevat vain muutamia minuutteja ja makoilevat loppuajan ja se kyllä pitää paikkaansa.

Mutta oli se vaan huojentavaa, kun tuhot viimein loppuivat.... Laitan toisessa viestissä vielä toisenlaisen tarinan toisesta eli nykyisestä koirastamme ja sen tuhoista ja niihin saamista ammatti-ihymisen ohjeista.

t. Eija

Vastaa Viestiin