Yksinolosta...

SPL:n Koulutukseen ja kokeisiin liittyvät aiheet
Vastaa Viestiin
Heidi Eronen

Yksinolosta...

Viesti Kirjoittaja Heidi Eronen »

Miten nopeasti teidän koiranne ovat oppineet olemaan muutamia tunteja yksin? Oletteko aloittaneet yksinoloharjoitukset heti kun pentu on asettunut taloksi? :)
arja valtonen

Viesti Kirjoittaja arja valtonen »

Ei meillä mitään yksinoloharjoituksia tehty jo edesmenneiden koirien kanssa. Elämäntilanne oli sellainen, että koira oli vain jätettävä kotiin yksin, kun isäntäväki lähti töihin.

Ei nykyisenkään koiran kanssa varsinaisesti harjoiteltu. Neljä ensimmäistä viikkoaan meidän perheen jäsenenä se sai olla mun kanssa, koska oli kesäloma. Sen jälkeen se oli vaan jätettävä vanhemman koiran kanssa. Ei ollut ongelmia onneksi, eihän se sudenpentukaan hillu pesässään elämänsä kustannuksella, kun emo lähtee saalisretkelleen. :)
Noora Koivistoinen

Viesti Kirjoittaja Noora Koivistoinen »

Meillä pentu tuli viikonloppuna, silloin "harjoteltiin" sen verran että käytiin kaupassa tai viemässä roskat. Oli sitten heti maanantaista pidempiä aikoja yksin. Kun sille annettiin leluja ja pureskeltavaa niin eipä tuo tainnut hetken poissaoloja edes huomata kun tyytyväisenä köllötteli häkissään. Ei ole koskaan pyrkinyt perään. Edellisen koiran kanssa oli taas toinen ääripää, kun jouduimme siitä luopumaan juuri erittäin pahan eroahdistuksen vuoksi. Vaikka toimimme pennusta asti aika lailla samaan tapaan. Elikä, mun mielestä yksinoloharjotusten tarve riippuu millanen pentu on. Jos pentu sopeutuu yksinoloon, ei erityisiä harjotuksia tarvitse.
Anne Mäkinen

Viesti Kirjoittaja Anne Mäkinen »

Meillä se harjoittelu alkoi heti kun pentu tuli kotiin. Oli ihan pakko tuota toista koiraa lenkittää :D Ja välillä otin vanhemman koiran kauppareissuille tms. mukaan, että penska tottuu olemaan ihan yksikseenkin.
Heidi Eronen

Viesti Kirjoittaja Heidi Eronen »

Noora Koivistoinen kirjoitti:Meillä pentu tuli viikonloppuna, silloin "harjoteltiin" sen verran että käytiin kaupassa tai viemässä roskat. Oli sitten heti maanantaista pidempiä aikoja yksin. Kun sille annettiin leluja ja pureskeltavaa niin eipä tuo tainnut hetken poissaoloja edes huomata kun tyytyväisenä köllötteli häkissään. Ei ole koskaan pyrkinyt perään. Edellisen koiran kanssa oli taas toinen ääripää, kun jouduimme siitä luopumaan juuri erittäin pahan eroahdistuksen vuoksi. Vaikka toimimme pennusta asti aika lailla samaan tapaan. Elikä, mun mielestä yksinoloharjotusten tarve riippuu millanen pentu on. Jos pentu sopeutuu yksinoloon, ei erityisiä harjotuksia tarvitse.
Juu niin miulakin varmaan tulee sellainen tilanne, että pentu tulee taloon viikonloppuna, niin hyvä tietää että teilläkin pentu on oppinut olemaan viikonlopun jälkeen jo yksikseen :) Kiitos vastauksista! :lol:
Jonna Putkonen

pennun yksinolo

Viesti Kirjoittaja Jonna Putkonen »

Minulla sama juttu. Pentu haettiin perjantaina ja jo maanantaina oli lähdettävä töihin. Kahdeksan tuntia töitä, siinä välissä kävin kotona käyttämässä pennun pissillä ja annoin ruuan kun se vielä söi kolmesti päivässä. Kun muutimme kauemmas työpaikastani, pentu oli neli/viisikuinen eli juuri siirtynyt ruokintaan kahdesti päivässä, lopetin päiväkäynnit kotosalla. Siitä lähtien se on ollut itsekseen kokonaisen työpäivän ajan ja silloin se myös oppi sisäsiistiksi kokonaan :lol:
Olin todella ylpeä siitä! Pientä listojen ja ovenkarmien pureskelua esiintyi ja esiintyy vieläkin koiran ollessa vuoden ikäinen tällä hetkellä mutta näköjään vähän testaillaan omistajaa kun murkkuikäkin on päällä. Listoihin laitan tabascoa ja sitruunamehua mutta kyllä niitä vähän välillä siltikin järsitään. Oven karmeihin laitettiin muovilistat, siihen loppui niiden pureskelu. Listat saa uusittua sitten myöhemmin. Kasvattajani sanoi että parempi pennulle että se jää suoraan yksin niin se tottuu paremmin. Taisin silloin ekana viikonloppuna kun pentu tuli taloon, pitää sitä aivan pieniä hetkiä yksinään ettei olisi niin kovin outoa sitten maanantaina kun piti töihin lähteä.
Vastaa Viestiin