Sekaisin omasta pihasta
Sekaisin omasta pihasta
Olemme juuri muuttaneet omakotitaloon kerrostalosta ja nyt on käytössä ihana iso piha. Meillä on kaksi sakemannia, uros n. 2v. ja narttu 8kk:tta.
Uroksemme on nyt niin ihastunut pihaan että kun sen tahtois sisälle niin Ei!!!
Se ei halua millään tulla sisälle vaikka millä houkuttelis. Tänne tai tule käskyt kaikuvat kuuroille korville :foni: , syömäänkään se ei tahdo tulla ja yritäpä ottaa kiinni, heh siinähän juokset :harhar:
Mutta ei sitä viitsis olla päästämättä sinne pihalle kun niillä on niin kiva leikkiä siellä.
Joten mikä neuvoksi???
Uroksemme on nyt niin ihastunut pihaan että kun sen tahtois sisälle niin Ei!!!
Se ei halua millään tulla sisälle vaikka millä houkuttelis. Tänne tai tule käskyt kaikuvat kuuroille korville :foni: , syömäänkään se ei tahdo tulla ja yritäpä ottaa kiinni, heh siinähän juokset :harhar:
Mutta ei sitä viitsis olla päästämättä sinne pihalle kun niillä on niin kiva leikkiä siellä.
Joten mikä neuvoksi???
Meillä ihan samanlainen ongelma,asutaan maalla ja koira saa olla päivät ulkona vapaana(ollaan itse kokoajan kotona)mutta kun iltaisin ei millään tahtoisi tulla sisälle,kun alkaa hämärtää alkaa pihalla liikuskella kissoja sun muita öttiäisiä ja mikäs sen hauskempaa kun niitä jahdata....
Yleensä kun yritän huudella sisälle lähtee pentele juoksemaan karkuun pari kertaa on ollut yön ulkona kun ei ole tullut vaikka kuinka on huudeltu makupalan kanssa,aamulla on sitten niin väsähtänyt että toipuminen kestää seuraavaan päivään
Yleensä kun yritän huudella sisälle lähtee pentele juoksemaan karkuun pari kertaa on ollut yön ulkona kun ei ole tullut vaikka kuinka on huudeltu makupalan kanssa,aamulla on sitten niin väsähtänyt että toipuminen kestää seuraavaan päivään
En nyt ala ketään syyllistämään mutta myös näille pihakoirille kannattaa se ehdoton luoksetulo opettaa ensimmäiseksi. Miten, siihen on netissäkin paljon ohjeita joten en ala sitä toistamaan. Pitkä liina ja makupalat kehiin, siitä se lähtee. Avustaja on hyvä olla mukana.
Oliskos osalla porukkaa unohtunut se koiran kanssa leikkiminen kun ulkona on kivempi olla kuin ohjaajan kanssa. Varsinkin meillä joilla on useampia koiria, se unohtuu liian helposti että koirilla pitäisi olla hauskaa ohjaajan kanssa eikä vain keskenään.
Sellaselle koiralle joka on ollut yön ulkona kun ei ole tullut kutsusta, tehoaa parhaiten välinpitämättömyys. Kun se viimein tulisi, et otakkaan sitä sisään suoralta kädeltä vaan jätät edelleen ulos. Vähän myöhemmin sitten kutsut ja jos kutsusta tulee niin sitten kehuja, palkkiota ynm. Jos ei tule kutsusta niin ei huolita ilman kutsuakaan.
Siinähän ne ongelmat ja ratkaisut oli pääpiirteissään ja sekavasti.
Oliskos osalla porukkaa unohtunut se koiran kanssa leikkiminen kun ulkona on kivempi olla kuin ohjaajan kanssa. Varsinkin meillä joilla on useampia koiria, se unohtuu liian helposti että koirilla pitäisi olla hauskaa ohjaajan kanssa eikä vain keskenään.
Sellaselle koiralle joka on ollut yön ulkona kun ei ole tullut kutsusta, tehoaa parhaiten välinpitämättömyys. Kun se viimein tulisi, et otakkaan sitä sisään suoralta kädeltä vaan jätät edelleen ulos. Vähän myöhemmin sitten kutsut ja jos kutsusta tulee niin sitten kehuja, palkkiota ynm. Jos ei tule kutsusta niin ei huolita ilman kutsuakaan.
Siinähän ne ongelmat ja ratkaisut oli pääpiirteissään ja sekavasti.
Luoksetulonhan pitää olla koiralle kaikkein kivointa maailmassa. Se täytyy oman koiran kohdalla miettiä, että miten sitä voisi harjoitella. Onko se pallo, vinkulelu, makupala vai tuoreluu? Meillä ehdoton luoksetulo opetetaan heti kun pentu tulee taloon. Ensimmäiset käskyt mitä opetamme ovat tänne, paikka ja ei. Näillä pärjää jo aika pitkälle
Tämähän on niin koirakohtainen kysymys kuin olla ja voi. Se mitä pennun kanssa on tehty pienestä pitäen, on varmasti suurin kysymys eikä kukaan voi antaa tyhjentävää vastausta. Ehdoton luoksetulo pitää opettaa ennen 4kk ikää, jonka jälkeen koira pääsee helposti omistajaltaan karkuun. Sen jälkeen ainut konsti lienee liinan kanssa. Itse en käyttäisi makupaloja, koiran pitää tulla OHJAAJAN luokse, eikä makupalan.
En antaisi myöskään koiran touhuta liikaa itsekseen vapaana pentuna ollessaan, siis ilman omaa läsnäoloa. Kun se oppii tekemään omiaan ja pitää sitä hauskana, ja ohjaajan läsnäoloa rajoittavana, sehän on selvä, että koira ei halua tulla sisälle. Koiran kanssa pitää sitoutua pennusta asti leikkimään, pitämään hauskaa ja sille pitää antaa mahdollisuus rauhoittua omissa oloissaan. Nämähän on aina makuasioita, joista voi vaan kiistellä. Ja uusi pentu voi olla täysin erilainen kuin vanha koira. Helppoa, eikö totta?
En antaisi myöskään koiran touhuta liikaa itsekseen vapaana pentuna ollessaan, siis ilman omaa läsnäoloa. Kun se oppii tekemään omiaan ja pitää sitä hauskana, ja ohjaajan läsnäoloa rajoittavana, sehän on selvä, että koira ei halua tulla sisälle. Koiran kanssa pitää sitoutua pennusta asti leikkimään, pitämään hauskaa ja sille pitää antaa mahdollisuus rauhoittua omissa oloissaan. Nämähän on aina makuasioita, joista voi vaan kiistellä. Ja uusi pentu voi olla täysin erilainen kuin vanha koira. Helppoa, eikö totta?
Tottakai pentu palkitaan makupalalla/lelulla kun on tullut pyynnöstä luokse! Ja silloin, kun se tulee ilman pyyntöäkin. Minkä ihmeen takia se pieni pentu jatkossa sitten tulisi luoksesi jos se ei ole saanut siitä mitään. Ei se sitä ymmärrä että se tuleekin makupalan luokse eikä omistajan.
Meillä myös koira sai ulkoilla vapaana tontilla pienestä pennusta alkaen. Ei ole tullut moista ongelmaa vielä vastaan, että pentu ei olis halunnut tulla sisään - pikemminkin päinvastoin: pentu halusi olla siellä missä laumanjohtajakin (ihminen).
Samoin aikuisena paimenkoirana viihtyy parhaiten kanssani. Toki jää urputtamatta koiratarhaansa ulos tai aidatulle tontillemme, mutta jos on tarjolla vaihtoehto, että pääsee sisälle kanssani niin viimeisen vaihtoehdon se moppe valistsee.
Tulisi mieleeni ekana tapauksessa, että "koira ei halua tulla luokse pihalta", että kyseessä on poikkeuksellisen itsenäinen paimenkoira tai , että koiran ja omistajan suhteeseessa on joku särö, joka aiheuttaa sen, että koira ei viihdy ohjaajansa läheisyydessä.
Samoin aikuisena paimenkoirana viihtyy parhaiten kanssani. Toki jää urputtamatta koiratarhaansa ulos tai aidatulle tontillemme, mutta jos on tarjolla vaihtoehto, että pääsee sisälle kanssani niin viimeisen vaihtoehdon se moppe valistsee.
Tulisi mieleeni ekana tapauksessa, että "koira ei halua tulla luokse pihalta", että kyseessä on poikkeuksellisen itsenäinen paimenkoira tai , että koiran ja omistajan suhteeseessa on joku särö, joka aiheuttaa sen, että koira ei viihdy ohjaajansa läheisyydessä.
Kuten sanoin, makuasioista ei voi kuin kiistellä. Oma koirani on tullut alusta asti ihan vapaaehtoisesti sisälle ja minun luokseni. Sille on kuitenkin siunattu laumaviettiä tarpeeksi, kaikillahan se ei niin voimakas ole. Harvemmin täällä kukaan osaa muuta sanoa kuin omista kokemuksistaan.Janina Vesala kirjoitti:Tottakai pentu palkitaan makupalalla/lelulla kun on tullut pyynnöstä luokse! Ja silloin, kun se tulee ilman pyyntöäkin. Minkä ihmeen takia se pieni pentu jatkossa sitten tulisi luoksesi jos se ei ole saanut siitä mitään. Ei se sitä ymmärrä että se tuleekin makupalan luokse eikä omistajan.