Uusi perhe

SPL:n Koulutukseen ja kokeisiin liittyvät aiheet
Lotta Heikkilä

Uusi perhe

Viesti Kirjoittaja Lotta Heikkilä »

Hei!

Meidän perheeseen tuli uusi perheenjäsen vajaa kuukausi sitten, 1,5-vuotias spu. Edellinen omistaja on kouluttanut koiraa hyvin ja perustottelevaisuus on hallussa jotakuinkin.

Meillä, etenkin minun komennuksessa koira saattaa totella, mutta välillä on kyllä erittäin pitkät piuhat. Ajattelin alkuun, että se johtuu vain uudesta kouluttajasta. Nyt kuitenkin alkaa tuntua, että otetaan vaan takapakkia. Ulkona en uskalla päästää enää edes vapaaksi, kun en ole enää varma, saanko koiran takaisin kiinni. Viimeksi kun yritin ottaa kiinni, niin seurauksena oli murinaa.

Murinaa esiintyy muutenkin. Esim. jos kiellän koiraa tekemästä jotain (ei kuonoa pöydälle) tai ihan vaikka vaan katson kun se tekee jotain, mitä sen ei pitäisi (viimeksi söi paperinenäliinan, enkä edes jaksanut sanoa vastaan, omapa on vikansa). Tuhojakaan ei ennen ollut mitään, mutta tänään kun tulin töistä, oli sandaalista syöty kantapää (toinen sandaali on kiltisti laatikossa odottamassa kesää, toinen oli vain unohtunut eteiseen). Koira saattaa myös murista pelokkaasti, jos tulen kotiin/haen sitä hoidosta vanhemmiltani. Murina menee ohi, kun ehdotan ulos menoa tai leikkiä.

Mitään varsinaista ongelmaa ei ole, mutta mietin, että onko muilla kokemuksia koirista, jotka ovat joutuneet vaihtamaan kotia aikuisiällä? Tai miten suhtautua koiran mielialoihin, murinoihin ja ei-tottelevaisuuteen? Meillä on selvästi vielä vähän johtajuusasema hakusessa, mutta koira kyllä pitää selvästi minusta ja hakee myös turvan minun luota, jos jokin pelottaa (kuten yksi päivä laskettelumonot, jotka kaatuivat, kun koira juoksi eteisessä). Edellinen omistaja harrasti mm. tokoa koiran kanssa; me ei olla vielä ehditty koulutuksiin, kun on mennyt niin pahasti ristiin kaiken kanssa, mutta menossa ollaan. Voisiko sieltä löytyä ratkaisut ongelmiin vai onko mielestänne ongelma syvempikin?

-Lotta
Terhi Puumalainen

Viesti Kirjoittaja Terhi Puumalainen »

Kannattaa lukea Jan Fennel: Kuuntelen koiraani. Oli mielestäni todella hyvin kuvattu laumakäyttäytymisasioita käytännössä. :)
Minulla ei ole itselläni kokemusta aikuisena otetusta koirasta. Mutta varmastikin koirasi on vielä hämillään ja epävarma kodinvaihdoksesta johtuen. Ehkä paikkansa laumassa ei ole vielä ihan selvä, itse epäilisin käytöksen johtuvan siitä. :?
Toni Uljas

Viesti Kirjoittaja Toni Uljas »

Meillä spu siiri tuli noin 2vuotiaana ja alussa haettiin johtajan paikkaa aikakin kovaa. Nyt noin vuoden ollut ja saatu tämä asia selville minä johtaja ja rimpsessani vasta kakkonen! kun olimme katsomassa koiraa niin ed omistaja kouluttanut hyvin totteli käveli nätisti sivulla ja ymym mutta meillä vieläkin noin vuoden jälkeen todella pitkät piuhat välillä!! :lol: Joko rimpsessa ei kuule tai sitten vaan valikoivakuulo ja asenne että minähän en ny halua totella/kuunnella!
Susanna Tiilikainen

Viesti Kirjoittaja Susanna Tiilikainen »

^Taitas ehkä sittenkin teillä olla spn :lol:

Sen verta kokemusta etten taida enää ikinä uppovierasta aikuista kodinvaihtajaa ottaa. Vuoden katsoin sen ärinää ja purinaa ja yritin parhaani, mutta kylmä totuus vaan oli se ettei minulla riittäny fyysinen voima eikä taitokaan sellaista koulimaan ruotuun.

Nyt ehkä jo hieman viisaampi, aikaakin kulunut jo 10 vuotta tuosta. Ainahan ne koirat jonkin asian takia eteenpäin laitetaan. Se syy kannattaa selvittää tarkkaan.

Nykyistä kun mietin niin ei kyllä kunnioita tippaakaan vieraita, mutta eipä ärvästele mulle. Sen kun on saanut koulittua pienestä pitäen mieleisekseen.
Lotta Heikkilä

Viesti Kirjoittaja Lotta Heikkilä »

Hyvä kuulla, että muuallakin on pitkät piuhat. Juuri sain viikolla kuulla, kun olin koiran kanssa koirapuistossa ja yritin huudella koiraa luokseni, että ei se noin hentoa ääntä tottele (ihan normaaliääninen olen, mutta en siis karjunut). Ilmeisesti isoille koirille pitää käyttää isoa ääntä ja pikkukoirilla on pienet aivot - tai ainakin niiden omistajilla. Yritin kovasti selittää, että tällä hetkellä koira ei kuuntele minua, kyse ei ole äänenkäytöstä, koska ollut meillä vasta kuukauden. Siihen sain sitten luennon, kuinka koira pitää kouluttaa jne jne. Joo... niinpä, mutta kun ei se yön yli tapahdu.

Nyt ollut taas parempia päiviä ja koiran kanssa ei ole tarvinnut "riidellä" ties mistä, kuten saako häntä silittää vai ei. Välillä olen jo vaipunut melkein epätoivoon ja ollut Susannan kanssa samoilla linjoilla, ettei hommasta mitään tule, mutta sitten taas kun on kaikki menee hyvin, niin sitten on oikeastikin kivaa. Koiran luonteessa tai käyttäytymisessä kun ei ole mitään vikaa, korkeintaan se on hieman liian lauhkea saksanpaimenkoiraksi. Vieraiden koirien kanssa ei ole mitään ongelmia, ei yleensä edes urosten (paria poikkeusta lukuun ottamatta) ja vieraista ihmisistä tuo ei ole edes niin kiinnostunut.

Katsellaan päivä kerrallaan :)
Susanna Tiilikainen

Viesti Kirjoittaja Susanna Tiilikainen »

Juu Lotta älä luovuta.

Tuo mun tapauksen koira oli täysin sosiaalistamaton ja tempastiin vähän niin ku tarhasta suoraan kaupunkiin. Jollain muulla olis voinu toimiakkin, mut kun oli vielä pallipuolikaskin ja jo kaukaa näki mimmonen se oli niin ei ois ees kelvannu muille.
Lotta Heikkilä

Viesti Kirjoittaja Lotta Heikkilä »

Kiitos, Susanna!

Ehkä mä palailen taas tänne, kun vaivun epätoivoon. Nyt on viikon ajan mennyt taas loistavasti. Saa nähdä, miten käy, kun koira joutuu ens viikonloppuna taas päivähoitoon mun vanhempien luokse. Sitten taas varmaan mökötetään.
Lotta Heikkilä

Viesti Kirjoittaja Lotta Heikkilä »

Semmoista vielä kyselisin, jos joku ymmärtäisi vaavini mielen laatua paremmin kuin me.

Jos olen ollut piidempään poissa kotoa, eli vaikka normaalin/vähän pidemmän työpäivän, eikä koira ole ollut koko aikaa yksin (ollut joko kotona poikaystävän kanssa tai mun vanhemmilla), niin koira pelokkaasti (?) murisee, kun tulen kotiin. Sama saattaa tapahtua välillä, vaikka olisin ollut vain suihkussa, silloin murina ei ole kuitenkaan niin pelokasta (?) ja saan silittääkin rauhassa koiraa. Jos olen ollut esim. 10h pois, niin koira ei edes tule luokseni. Murina ei ole missään nimessä vihaista! Mutta silti ihmetyttää, että miksi minä en saa olla poissa kotoa edes päivää, kun poikaystäväni viikon poissaolon jälkeen saa vaan riemukkaan vastaanoton.
Toni Uljas

Viesti Kirjoittaja Toni Uljas »

Meillä spn siiri oli hyvinkin loukkantunut kun tultiin kotiin viikon ruotsin reissulta ja meillä oli läheinen tuttu vahtimassa koiraa meidän kotona! haukumme oli kuin ei olisi meitä nähnytkään/tuntenutkaan ja mökötti :lol:
Anne Halmela

Viesti Kirjoittaja Anne Halmela »

Heippa!

Älä missään nimessä ainakaan luovuta sen ihanan haukun kans;) Mä mietin tota murinaa "kun kotiin tulee..." Tiedätkö onko koira saanu vaikka köniinsä joskus moisessa tilanteessa ed. kodissa? Se ikäänkuin varoittaa ja kuin myös pelkää.....mä tekisin sillai et jäisin paikoilleni, menisin kyykkyyn ja puhelisin koiralle...tekisin maailman ihaninta siitä asiasta et MINÄ tulen kotiin :lol: Hurjana makupaloja jne.....mut tää on vaan mun versio. Tsemppiä teille!
Lotta Heikkilä

Viesti Kirjoittaja Lotta Heikkilä »

Koiraa on kyllä kohdeltu edellisessä kodissa hyvin, joten siitä ei liene kyse. Onneksi tunnutaan menevän koko ajan parempaan suuntaan ja jopa käskyt menevät paremmin perille.

Silloin kun koira eniten murisee, niin silloin makupalojakaan on turha tarjoilla, kun se ei huoli niitä tai ainakaan minun kädestä. Silloin kun murina on vähäistä, niin paijailu ja rapsuttelu kyllä auttaa. Muuten koira ennemmin lähtee minua karkuun.

No, nyt on kuitenkin mennyt hyvin ja molemmilla on hauskaa toisen seurassa.
Nina Kallio

Viesti Kirjoittaja Nina Kallio »

Kuulostaa siltä, että joko se on hyvin epävarma koira tai sitten olet menettämässä paikkasi johtajana perheessä... :?

Kyllä mua huolestuttais, että koira murisee, kun tulisin kotiin. :shock: Lauman yhdistyminenhän pitäis olla aina iloinen tapahtuma! Jos se myös murisee, kun katsot sitä sen tehdessä jotain kiellettyä, niin mieleen tulee, että se "ajattelee": "Sä et muuten tasan estä mua..."

Ja jotenkin mulle kuulostaa nurinkuriselta, että koiraa yritetään paijata tai syöttää makupaloja silloin kun se murisee...? Ikään kuin hyvittelisit sitä (niin kuin arvoasteikossa alemmat tekee ylemmilleen)... :?
Lotta Heikkilä

Viesti Kirjoittaja Lotta Heikkilä »

En mä ole varmaan menettämässä paikkaa johtajana... olen korkeintaa hiljalleen ansaitsemassa sitä, kun koirahan on ollut meillä nyt reilun kuukauden.

Joo, sitä olen itsekin miettinyt namien kanssa, että ei ehkä ole fiksuinta, jos se murisee. Alussa tein niin, kun oikein säihkähdin, että mikäs nyt on. Nyt olen lähinnä huomioimatta, koska se kuitenkin loppuu aina jossain vaiheessa.

Oudointa tossa kotiintulomurinassa on se, että murinaa ei esiinnyt oikeastaan ikinä, jos koira on ollut yksin. Jos taas poikaystäväni on ollut kotona tai koira on ollut mun vanhemmilta (jotka leikkii ja viihdyttää sitä koko ajan), niin silloin se saattaa ensin tulla iloisesti ovelle ja sitten vähän ajan kuluttua alkaa murina. Aivan kuin se ajattelis, että ai niin, mun piti olla vihainen ja loukkaantunut.

Mutta kuten jo sanoin, aletaan mennä koko ajan parempaan suuntaan.
Mervi Tervo

Viesti Kirjoittaja Mervi Tervo »

Kannattaisiko ottaa yhteyttä ongelmakoirakouluttajaan? Kuulostaa siltä, että nyt kannattaisi kuunnella ammatti-ihmistä, eikä välttämättä kysyä neuvoja "meiltä maalaisilta". Koirasi käyttäytyy kuitenkin nyt sillä tavalla, miten sen ei pitäisi käyttäytyä missään nimessä. Itse olisin todella huolestunut jos oma koirani käyttäytyisi noin.
Tsemppiä koirasi kanssa ja kirjoittelehan palstalle miten edistytte :wink:
Lotta Heikkilä

Viesti Kirjoittaja Lotta Heikkilä »

Tarvii miettiä varmaan sitä ammattiapua, jos tuo ei tuosta parane. Nyt kyllä on selvää edistystä ja saan murinan loppumaan heti, jos ehdotan jotain tekemistä (eilen illalla koiralle riitti ehdotus mennä hammaspesulle).

Koira kun on jo kerran joutunut vaihtamaan kotia, niin en haluaisi, että se uudestaan joutuisi muuttamaan. Ensi viikolla onkin todellinen koetus, kun olen itse tiistaista sunnuntaihin poissa kotoa ja koira on ensin kotona kaksistaan poikaystäväni kanssa ja viikonlopun poikaystäväni menojen vuoksi mun vanhemmilla, jotka onneksi ovat hulluna koiraan ja koirakin viihtyy niiden kanssa, kun sen kanssa leikitään siellä enemmän kuin kotona. Saa nähdä, lähteekö koira sunnuntaina enää mun mukaan :)

Kiitos kuitenkin neuvoista. Nyt muuten saan koiran tottelemaan jo koirapuistossakin mua :lol: :lol: :lol:
Vastaa Viestiin