uroksen uppoamistaipumuksesta
uroksen uppoamistaipumuksesta
Hei!
Pitkäkarvainen urospentumme, 11 kk, on jo kaksi kertaa ollut vähällä hukkua. Keväällä se piti kiskoa vähäisen jäälautan avannosta ylös. Äskettäin se ei päässyt ylös jyrkkä- mutta kiinteäreunaisesta lähteiköstä. 8v narttumme ei ole vastaavissa tilanteissa apua tarvinnut. Mitenkäs muut ovat pärjänneet? Pitäisikö jo harkita riittävän isojen kahvallisten pelastusliivien hankintaa?
Pitkäkarvainen urospentumme, 11 kk, on jo kaksi kertaa ollut vähällä hukkua. Keväällä se piti kiskoa vähäisen jäälautan avannosta ylös. Äskettäin se ei päässyt ylös jyrkkä- mutta kiinteäreunaisesta lähteiköstä. 8v narttumme ei ole vastaavissa tilanteissa apua tarvinnut. Mitenkäs muut ovat pärjänneet? Pitäisikö jo harkita riittävän isojen kahvallisten pelastusliivien hankintaa?
Kertovat, että uroksen on sopivan paksuisen jään pettäessä vaikea tulla sieltä pois, pistooli kun tarttuu kiinni.
Karvojen ei pitäisi haitata, meidän edesmennyt pitkäkarvainen ui kilometri kaupalla, ja tuli kevyesti pois, oli ranta mikä hyvänsä. Tosin vastentahtoisesti useimmiten.
Eihän pennullasi ole sielkä, lonkka vaivoja, jotka haittaisivat ponnistusta?
Karvojen ei pitäisi haitata, meidän edesmennyt pitkäkarvainen ui kilometri kaupalla, ja tuli kevyesti pois, oli ranta mikä hyvänsä. Tosin vastentahtoisesti useimmiten.
Eihän pennullasi ole sielkä, lonkka vaivoja, jotka haittaisivat ponnistusta?
Ensi kuussa pitäisi olla pentueen yhteiskuvaus, joten eiköhän sieltä selviä luustopuolen kunto. Hyppii kuin kenguru, ihan matalia esteitä on harjoiteltu, mutta tasamaalla ponnistusvoimaa riittää. Liukkaita ja jyrkkiäkin portaita kulkee vauhdikkaasti tarvittaessa ylös alas. Nartulla on 3/3 kyynärnivelet ja irtoluupala leikattu pari v sitten, toivottavasti tämä jätti on kunnossa, kun on nii´n kaunis ja mukava luonnekin. Hoikkakin, paljastui pohjavillan alta. Kyllä pitkäkarvaisillakin on pohjavillaa...
Juu ei olekaan. Meidän naapurustossa on 3 pitkäkarvaista; oma narttuni, nuorempi narttu ja uros ja vain tällä mun nartullani on pohjavilla. Kaksi muuta ovat käteen silkkisempiä mutta mun omani on kuin karhu!
Jahka saan ladattua valokuvan kamerasta ulos, niin laitan näytille.
Ja arvatkaa vaan riittääkö karvaa karvanlähdön aikaan Ensin irtoaa pohjavillan höttö ja sen jälkeen alkaa päällyskarvan lähtö.
"Vaihdetaan koirankarvaa kuiviin koivuhalkoihin, puimuriin tai muuhun käypään tavaraan!"
Jahka saan ladattua valokuvan kamerasta ulos, niin laitan näytille.
Ja arvatkaa vaan riittääkö karvaa karvanlähdön aikaan Ensin irtoaa pohjavillan höttö ja sen jälkeen alkaa päällyskarvan lähtö.
"Vaihdetaan koirankarvaa kuiviin koivuhalkoihin, puimuriin tai muuhun käypään tavaraan!"
Tuosta mainitusta naapuruston pohjavillattomasta nartusta on olemassa aika hyviä kuvia, mutta ilman lupaa en niitä voi julkaista.
Täytynee kyttäillä näkiskö koiran omistajaa että voisin joko pyytää luvan tai pyytää että hän itse laittais kuvia näkyville.
Omasta pohjavillaisesta yritän ottaa kuvan, koska siltä leikattiin muutama viikko sitten kyljestä talipatti ja karvankasvu olis vielä siinä vaiheessa että pohjavilla ja päälliskarvat erottuvat selvästi; edellyttäen tietty että kameran kapasiteetti riittää
Täytynee kyttäillä näkiskö koiran omistajaa että voisin joko pyytää luvan tai pyytää että hän itse laittais kuvia näkyville.
Omasta pohjavillaisesta yritän ottaa kuvan, koska siltä leikattiin muutama viikko sitten kyljestä talipatti ja karvankasvu olis vielä siinä vaiheessa että pohjavilla ja päälliskarvat erottuvat selvästi; edellyttäen tietty että kameran kapasiteetti riittää
karvoihin katsomista...
Koska juttu kääntyi turkkiin, onko turkinhoitovinkkejä? "Perusturkkisella" 8,5 v nartullamme ei turkki ole koskaan takkuuntunut. Huovuttuneeseen karvaan ei taida tehota kuin sakset? Pentu nauttii harjaamisesta ja korvan taakse tulleita takkuja olen onnistunut sormeilemaan auki.