Koira puri

[Jaana Hiltunen]

...nyt on nauru kaukana...

Kertokaa mitä mieltä, teillä on enemmän tietoa kuin minulla.

Olen aiemminkin täällä kertoillut koirastani joka on arka ja arvaamaton, läheltä piti tilanteita on päässyt käymään. Tällöin se on ärähdellyt lapsille ja yhtä tokkasikin, naapurin päälle yritti kerran hyökätä, Kerran tokkaisi melkein ohikulkijaa...jne.

Tänään sattui sitten jotain aivan kamalaa...

Oltiin ystävän kans koiria uittamassa ja ystäväni meni uimaan sitten koirani kanssa ja sukelsi, vedestä noustessa oli naama veressä, hampaat huulesta läpi ja ylähuulessa järkyttävät hampaan jäljet(tuloksena sairaala reissu ja 5 tikkiä).
Kaikki tapahtu niin äkkiä etten tiedä mitä siinä oikein kävi mutta kävi kuitenkin jotain.

Ystäväni sanoi että "se oli vahinko", mutta mitäpä jos vahinko olisi sattunut silloin kun uimassa on myös lapsia?
Entäpä jos se olisi purrut lasta?

Nyt olo on sellainen etten tiedä mitä tehdä...

Ei tuon koiran kanssa kohta uskalla liikkua yhtään missään, silmät saa olla selässäkin ja aina saa olla varuillaan.

Onko tämä ihan normaalia?
Meillä eikä meidän tuttava piirissä ole koskaan ollut vastaavaa sakemannia?En tiedä yhtään samanlaista tapausta.
Ollaan käyty koulutuksissa ja totuteltu uusiin tilantessiin ja ihmisiin, minä jo luulin et nyt äksyilyt ja tokkailut on taakse jäänyttä elämää kun koulutus alkoi tulosta tuottamaan, mut ei. Ja taas kaikki sattui kuin salama kirkkaalta taivaalta, yht´t äkkiä niinkuin aina.

Meillä ei ole koskaan ollut koiraa joka olisi purrut ihmistä edes leikillään tai "vahingossa".

Onko tällätavalla käyttäytyvän koiran kanssa mitään mahdollisuutta pystyä elämään suht normaalia elämää?

Tai mitä hittoa te tekisitte jos olisitte minun tilalla?

Kun alkaa pelottaa et milloin ja missä tapahtuu se seuraava vahinko.

[Eila Auvinen]

Kyllä taidan olla sen verran "julma" täti, että viimeinen palvelus taitaisi koiralle tulla, jos ei mikään koulutus olisi tuottanut toivottua tulosta, enkä enää kykenisi luottamaan koiraan ollenkaan .

Sinunhan se päätös on tehtävä eikä koiralle ole syytä olla milläänlailla asiasta enää vihainen se elää hetkessä eikä muistele menneitä, mutta mieti minkä takia olet koiran aikoinaan laittanut ja vastaako se niitä alkuperäisiä toiveita.

Moni nyt varmaan on ihan eri mieltä ja se sallittakoon jokaiselle, koira on kuitenkin vaan koira ja sillä on tod.näk. ollut "syynsä" toimia, siten kuin nyt onkin toiminut.

[Jaana Hiltunen]

Järki minullakin sanoo että onko tässä enää mitään järkeä, mutta sydän sanoo et periksi ei vielläkään anneta.

tilanne kävi niin äkkiä, koiraa en tajunnut edes rankaista millään lailla, hätäännyin niin ja sitten kun tilanne oli ohi niin mitä sitä sitten enää rankaisemaan...siis sitten kun oma paniikki helpotti ensiavussa.

Jotenkin vain ajattelen koko ajan syytä miksi se puri, oisinko voinut sen estää ja miten.
Ja mietin miten jatkossa pystyisin vastaavat tilanteet estämään, vai pystyisinkö mitenkään...

Tuo piski tuossa lattialla kun on mulle niin paljon enemmänkin kuin vain koira.

Toisaalta voisin (voitaisiin isännän kans) olla koiran kanssa aina vaan ja kaikkialla kahdestaan ilman muita ihmisiä(meihin kun ei hampaitaan ole kokeillut, edes leikillään), mutta siinä kärsisi kovasti se idea miksi koiran aikoinani otin...

Toisaalta haluaisin unohtaa koko jutun ja jatkaa siitä mihin jäätiin...mutta luulempa että muut eivät unohda, vähiten ystäväni joka sai koirastani ikuisen muiston naamaansa.

[Kirsi Aalto]

Jos vain mahista niin käväse pertti vilanderin luona Järvenpäässä hän pitää teille neuvolatunnin missä katsotaan koiran ja sinun välinen suhde,ja siinä nähdään missä vika oikeasti on.ja saat ohjeet miten toimia jatkossa.Ei sun koira ole eka koira joka on purrut lapsia tai omistajaansa,ja kaikki ollaan saatu koulattua kun saadaan järjestys perheessä kuntoon:)En minä sinuna vielä koiraa monttuun laittaisi.
Monta kertaa epävarma koira toimii kuin arka koira ja sen vuoksi antaa omistalleen aivan vääriä singaaleja.http://www.koiraneuvola.fi/keskustelu/index.php
tuossa on palsta mistä löydät myös peetsan tiedot

[Susanna Tiilikainen]

Mulla oli koira joka hätääntyi jos ihmiset ui. Yritti sitten pelastaa näitä reppanoita milloin mistäkin. Useimmiten kuitenki kauhoi etusillaan niin että saattoi jäädä jäljetkin. Loppujen lopuksi koira piti sitoa puuhun muiden uidessa. Mietin että jos koiralle on tullut hätä ystäväsi sukeltaessa ja tarrannut vaan kiinni johonkin.

Naamaan pureminen ei tosin hyvää lupaa ja jos koiralla on vielä tuollaista taipumusta muutenkin.

Varmasti hankala tilanne ja kuluttaa koiraa niin kuin myös omistajaa ajan saatossa, jos vielä päätätte yrittää. Ongelmia koiran pääkopassa tuntuu kuitenkin olevan muutenkin.

[Sirpa Rautiainen]

Samaa mieltä kuin Kirsi, käy Vilanderin luona, viksu mies joka osaa taatusti neuvoa, jos koiran suhteen vielä jotain tehtävissä.

Meillä aikoinaan sakemanni, joka vahti uijia ja kävi mm. pienen veljeni vetämässä uimahousuista rantaan jos meni liian kauas. Oletko aivan varma, ettei uintireissun purema ollut vahinko? Jospa koirasi pelkäsi ystäväsi hukkuvan... Vaikka koiralla ongelmia aikaisemmin ihmisten kanssa tämä kerta saattoi olla puhdas vahinko.

Ymmärrän kyllä, jos päätät koirastasi luopua, koko ajan jännittäminen mitä seuraavaksi tapahtuu ei varmasti ole mukavaa. Koirasta luopuminen on kuitenkin niin kamalaa ( oli syy sitten mikä tahansa), että kehotan ottamaan ensin yhteyttä Vilanderiin, joka toivottavasti pytyy auttamaan.

T sirpa

[Lea Ojala]

Mulle ei tulis mieleenikään sukeltaa koirani ollessa vedessä mukana. Meillä ainakin tarraa kiinni, kun ilmeisesti haluaa pelastaa

[Jaana Hiltunen]

Kyllä nytten kun selkoa tilanteeseen olen saanut niin vahinko se oli...
Kaverini leikki koirani kanssa "rajusti" ja sitten sukelsi ja pomppasi vauhdikkaasti suoraan koiran naaman edestä sukelluksista ylös.
Eli leiiki on tainnut jäädä päälle...vai mitä luulette?
Nyt on vain huolehdittava ettei vahinko satu uudelleen. Ja varmuuden vuoksi leikkiä koiran kanssa ihan vain itse tai jos kouluttaja leikittää...tuo on kuitenkin huima ja leikkiessä innostuu niin et kerrankin tarras kiinni pötköön niin kovasti et isäntä pyöritti koiraa ilmassa ja ei laskenut irti...laski vasta kun sen rauhoitti...hauskalta näytti kun 45kg retkula pyöri ilmassa...kerran loikkasi puun oksaan kiinni samalla tavalla ja jäi sinne roikkumaan

Ihan kun tässä nyt mietittiin ja sumplittiin niin kaiken kaikkiaan mielestäni koulutus on tuottanut huisia tulosta....
Siis tämä ihmisille örähtely...ja koulutuksissakin voi jättää koiran kouluttajalle, ja ohikulkijatkin ovat saaneet rauhassa ohitsemme kulkea niin eestä kuin takaakin...samoin lenkkeilijät, pyöräilijät, yms.
Ja naapurit pääsevät jo samaan hissiin kanssamme jne...meitä kohti voi kävellä ja plää plää..

niin uskoisin ettei eilisellä ollut mitään tekemistä tämän örähtelyn kanssa...

Mutta kylläpä taas oppi jotain itsekin kantapään kautta..Ja tästälähin laittaa koiran kiinni kun muut on uimassa...sekun muutenkin siellä vedessä on semmoinen "pelastaja" hukuttaja(yrittää uida päälle ja nakata kiinni käsistä/jaloista)...tästä ystävälleni kyllä sanoin ja luulin et hän muistaa varoa koiraa järvessä...

[Suvi Alanko]

Meillä ei voinut uimista ajatellakaan jos koirat oli irti rannassa.Kolmen kopla oli heti niskassa ja juuri toi sukelluksista nouseminen oli meilläkin vähän vaarallista kun oli kolme isoa kitaa yrittämässä pärskeitä kiinni.Uskoisin kanssa että kyse on juuri leikkimisestä.Meilläkin koirat hätääntyi siinä vaiheessa kun joku sukelsi...oli sitten kyse omasta väestä tai ihan oudoista uimareista.Kyllähän se hukuttamiselta lähinnä näyttää kun sakemanni yrittää "pelastaa"...kiivetään selkään ja räpelletään syliin .Näin ainakin meillä.Nykyisen koirani kanssa en ole vielä itse uskaltautunut veteen...on sen verran takertuvaa sorttia että siitä tuskin hengissä meikäläinen selviäis.

[Mervi Tervo]

Eilan kanssa samoilla linjoilla olen. Julma täti.
Kun tietää millainen parhaimmillaan saksanpaimenkoira on, niin itse en suostuisi epävarman koiran kanssa elämään. En ottaisi riskiä, että tapahtuisi vahinko, jota ei ehkä saada enää korjattua.
Vaikka koira on omistajalleen kuinka rakas, on se vain koira. Jos koiraa kohdellaan muuna kuin koirana, voi se jo olla syy siihen, että koira ei ole yhteiskuntakelpoinen. Valitettavasti näitäkin on nähty ihan lähipiirissä.
Jokainen tekee omat päätöksensä ja elää niiden päätösten kanssa, mutta itse mietiskelen sitä, kuinka ihana on elää kahden ihana saksanpaimenkoiran kanssa, ilman, että pelko kaivaa takaraivoa ja täytyy koko ajan varoa mitä voi tehdä, missä ja milloin.
Ehkä saksanpaimenkoirien valitettavan huono maine on juuri suurimmaksi osaksi kiinni niiden omistajista, jotka eivät ole osanneet luovuttaa ajoissa?

[Auli Impola]

Jaana, soita minulle. Löydät mun numeron ainakin koularilistalta ja hallituksen tiedoista.

Terveisin

Auli

[Veijo Kinnunen]

Valitettavasti olen samaa mieltä niiden kanssa, jotka suhtautuvat negatiivisesti koirasi tulevaisuuteen.
En niinkään siksi, että koiralla ei ehkä kaikki kotona, vaan siksi, ettet vieläkään tiedosta, mikä pommi tuollainen epävarma seefferi on.
Kellojen olisi pitänyt kilkattaa siinä vaiheessa kun jo ajatus uimisesta tuli meileen.
Ehkä olisin ymmärtänyt, jos itse menisit koiran kanssa rauhallisesti uimaan, mutta kaveri, ja alkaa vielä "rajuja vesileikkejä" nyt en enää ymmärrä.
Jos haluat pitää koiran, iso kokovartalo peili, katsele sitä ja mieti, kannattaako?

[Jaana Hiltunen]

...kyllä minä tiedän millainen on "sakemanni parhaimmillaan"...tytöntyllerö kun tälläinen lupsaus on, nyt vain alkaa vanhuus painamaan ja terveyskin reistailemaan.
Niin napinhan sekin ohtaansa kaipaisi teidän mielestä, mitä sitä vanhalla koiralla tekee, eikun monttuun vaan ja uusi tilalle, vai mitä?

sama juttu tämänkin kanssa, arka kun on niin mitä sitä hengissä pitämään...
jos ei synny pennut täysin rotumääritelmän mukaisina niin eikun hautaan!

Hyvä jumala!
Kyllä ihan totta Veijo, minä seisoin peilin edessä...
siellä se syyllinen on! Tässä asiassa olen aivan samaa mieltä!Harmittavaa sinänsä että niin moni on valmis arvostelemaan ja pätemään, mutta niin harvat auttamaan.

Se mitä rantsussa sattu sitä ei olisi saanut tapahtua, en olisi saanut laskea koiraa uimaan!!!
Mutta tällä uinti tapauksella ja näillä ärhentelyillä ei ole mitään tekemistä keskenään!

Tämä koira täällä on ihan hyvä koira ja sen jälkeen kun koulutuksissa käynti alotettiin kunnolla ja säännöllisesti niin nää ärhentelyt on jäänyt pois. Kyllähän minä olen näihin kouluttajiinkin törmännyt et ollaan tyylilä"vie se piskis muualle", mutta olen törmännyt näihinkin et "pikkasen varmuutta lisää niin koiralle kuin omistajallekkin niin hyvä tulee"
Ja koira kun saa uutta ihmistä haistella ja tajuaa et ihminen on ok...niin seuraavaksi seuraa naaman pesu ja syliin änkeeminen...ja sit ollaan niin kaveria niin kaveria että..

narttu oli aikoinaan kanssa hyvin arka...hyvin hyvin paljon arempi kuin tämä...se vietti ensimmäisen vuotensa sängyn alla näytellen hampaitaan jos joku yritti lähelle...nyt tytteli on kaikkien kaveli..eikä tekis kärpäsellekkään mitään...on niin kaveli et olis kyllä jokaisen ihmisen mukaan häntäheiluen lähossä.

Pyydän anteeksi, mutta minä olen valmis kuulemaan haukkusateita viellä paljon, olen valmis tekemään tuon koiran kanssa töitä.
siitä ei tarvitse tulla samanlaista kuin mamma on mutta sinne päin...Yksikään kouluttaja tai koira ihminen kun ei ole meille viellä sanonut että koira olisi mahdoton tapaus...siis yksikään joka meidät on livenä nähnyt.

teidän ohjeiden mukaan "arat koirat monttuun", joutuisi ysk jos toinenkin tuttava piiristäni koiransa lopettamaan...

Olishan se tottakai helponpaa kun olisi helppo koira...

en mahda itselleni mitään, mutta kyllä kuulun juuri näihin ihmisiin jotka pilaavat sakemannien maineen...en osaa luovuttaa ajoissa...enkö olekkin paska ihminen?!?

Nyt hyvää päivän jatkoa vaan kaikille ja kiitos teille jotka neuvvoitte tuon
vilanderin...

[Veijo Kinnunen]

Jos pahoitat mielesi vastauksista, jotka eivät ole mieleesi, älä kysele.
On asioita joita ei voi, ei saa silotella.
Ja iso saksanpaimenkoira on juuri sellainen asia.
Kun luin alkukirjoituksesi oli se mielsestäni hätähuuto.
Ja ettei tapahtuma toistuisi, annoin neuvon, "katso peiliin, se joka vastaan katsoo on hän, jolla on ratkaisun avaimet" . Koiraasi en ole kehoittanut monttuun laittamaan.
Mutta jos koiralla on ollut ongelmia, tai Sinulla koiran kanssa, on Sinun oltava vielä tarkempi, ajateltava, ennakoitava, ja varottava ettei tällaista pääsisi tapantumaan. Tämä ensiapuna. Koulutus on sitten se "ongelman" lopullinen postamis ratkaisu.
Hyvä jos Wilander auttaa, kuitenkin hänen apu on kuin pisara meressä verrattuna siihen mika Sinun roolisi on.

[Jaana Hiltunen]

tiedän,
Sitä vain tulistuu kun kyse on omasta koirasta.
Me nyt kuitenkin on päätety viellä yrittää.
Ja alkuun todellakin viestini oli hätä huuto, en ollut varma mitä siinä tapahtui...
nyt tiedän paremmin ja uskon et koira saadaan yhteiskuntakelpoiseksi(ja omistaja myös)

Ja niin monta kuukautta kun on mennyt hienosti, suurin ongelmani nyt pidemmän aikaa on ollut lähinnä räyhäys toisille koirille, mut siihenkin nyt on saatu tulosta.

Mutta kun tämä tapaus sattui luulin ensiksi että koira puri vihaisesti...eikä niin et naukkas kun luuli et leikki on viellä kesken.

kyllähän sitä kun neuvoa pyytää pitäisi se neuvo olipahan se sitten mieleinen tai ei ottaa asiallisesti vastaan, anteeksi.