Koira puri

SPL:n Koulutukseen ja kokeisiin liittyvät aiheet
Auli Impola

Viesti Kirjoittaja Auli Impola »

Harmi Jaana, että et soittanut. Olisin ehkä voinut auttaa positiivisella tavalla. Me ollaan täällä monta kertaa autettu vastaavassa tilantessa olevia ihmisiä. Useasti on ollut ongelma siitä, että ohjaaja on tulkinnut koiraansa väärin, ja pikku neuvo on auttanut.

Kaikki koirat eivät ole kilttejä, mutta pitääkö niiden olla? Jos tiedostat ongelman, pidät koirasi sellaisissa olosuhteissa, että vahinkoa ei pääse sattumaan. Koiran, sen eleet ja ilmeet pitää opetella tuntemaan, jotta ehtii puuttua jo ennenkuin mitään tapahtuu. Jos koira pääsee useaan kertaan ohjaajan taitamattomuudesta johtuen "toteuttamaan itseään", sen kynnys "käydä läskille" madaltuu. Tuo kynnys pitäisi saada korkeammalle.

Tsemppiä ja hyviä treenejä.

Terveisin

Auli
Jaana Hiltunen

Viesti Kirjoittaja Jaana Hiltunen »

Hei Auli,

En edes huomannut että olit pyytänyt soittamaan :wink:
Toivotaan et me päästään nyt näillä eväillä eteen päin.

Mutta kyllä seuraava koira on narttu!
Tyttösen kanssa oli oikein mukava harrastaa ja olla, tää uros tuntuu vain haistattelevan mulle...Isäntä sanokin et jos yhteistyö minun ja koiran välillä ei ala sujumaan siirtyy hän puikkoihin, sen kanssa koira ei temppuile, kulma :evil:
Auli Impola

Viesti Kirjoittaja Auli Impola »

Toivotaan, että kaikki sujuu. Nartuissa ja uroksissa on joskus aikamoisia eroja, vaikka kyllä mun elämäni kovin koira oli saksanpaimenkoiranarttu. Max tulee vasta toisena kovimmasta päästä.

Kyllä te varmaan saatte asiat sujumaan, koska suhtauduit asiaan noin vakavissaan. Kyllä niitä on vaikeitakin eläimiä laitettu ruotuun. Voi olla jopa, että kyse ei ole mistään kovuudesta tai pomottamisesta, vaan ihan silkasta signaalien sekoittamisesta.

Tsemppiä!

Auli
Marja Lindgren

Viesti Kirjoittaja Marja Lindgren »

Omasta kokemuksesta suosittelen harkitsemaan kunnolla mitä teet. Ystävälläni oli rotikka joka oli mielettömän ihana tapaus. aktiivinen, ei arka ja muutenkin viihty ihmisten seurassa. Sitten tapahtu kummia kun koira oli n.1,5v. se kävi yks kaks käteen kiinni ja upotti hampaat niin syvälle että jäljet ovat ikuisia niin kädessä kun sydämmessäkin.

Pitkään seurailtiin tilannetta ja kaikki tuntu olevan taas normaalisti, aikaa kulu ja mitään ei tapahtunu kun vasta puolen vuoden päästä koira hyökkäsi ilman mitään syytä lapsen kimppuun josta se säntäs suoraan koiranulkoiuttajan kimppuun ja tappo hänen koiran.

Luojan kiitos läpsi selvisi pelkillä naarmuilla ja säikähdyksellä mutta tuon kokemuksen jälkeen en uskaltaisi enään ikinä katsoa että toistuuko jos koira kerran käy kunnolla kiinni.

mutta tämä on omani ja ystäväni kokemus eikä tarkota että kaikki on samanlaisia. Toivottavasti sinulla käy paremmin ja jaksamisia teille.
Vastaa Viestiin