Pirun itsenäinen pentu!

SPL:n Koulutukseen ja kokeisiin liittyvät aiheet
Vastaa Viestiin
Minna Lehtinen

Pirun itsenäinen pentu!

Viesti Kirjoittaja Minna Lehtinen »

Apua, tunnen olevani ihan pulassa. Pentuni on käsittämättömän itsenäinen, ikää nyt n. 9vkoa. Pentu on tullut minulle tasan 7-viikkoisena. Tuon ikäisen pennun pitäisi olla vielä aika kiinni ihmisessä, eikä uskaltaa tehdä ihan älyttömän laajoja tutkimusretkiä maailmaan?

Pentuni huitelee tuolla ulkona kuin heikkopäinen, sitä ei kiinnosta ollenkaan, kuljenko mukana vai en. Se juoksentelee missä sattuu ja miten sattuu, ei kiinnostu ollenkaan tuleeko joku sen mukana vai ei. Pentu on ihan tyytyväinen, vaikka jäisi ihan yksin. On kokeiltu pidemmälläkin ajalla, suru ei pennulle tule! Kun se löytää maasta jotain kivaa, se lähtee tuhatta ja sataa karkuun suuntaan x. Eikä missään vaiheessa katso taakseen.

Olen tehnyt seuravaa heti luovutuksesta lähtien
- nukkunut nämä pari viikkoa sen kanssa lattialla (leimaantuisi minuun)
- mitään ei saa ilmaiseksi ilman luoksetuloa, esim. purtavaa antaessa menen niin kauas kuin pystyn ja kutsun luokse. Muutenkin luoksetulosta olen pyrkinyt tekemään todella mahtavan jutun
- leikkiessä yritän vaihtaa lelun toiseen lennosta ts. pentu saalistaa yhden rievun, luoksetulolla saa toisen saalisleikin toisella rievulla (joo, eipä kiinnosta pentua, alkaa vain vahtimaan ensimmäiseksi saamaansa. Murinaongelma tulee jossain vaiheessa aivan varmasti... on niin tarkka leluistaan ja ruoastaan)
- olen vienyt pennun vieraaseen metsään lähes päivittäin, jolloin se joutuisi pitämään tarkemmin huolen missä kuljen -> ei tulosta, pärjäähän pentu omasta mielestään yksinkin :roll:

Mitä ihmettä voin vielä tehdä?? En uskalla ajatellakaan, kun pentu tuosta vielä hieman kasvaa ja saa enemmän itsevarmuutta. Pentu on todella rohkea ja reipas, ei tunnu pelkäävän mitään eikä ketään. Mikä ihme saa pennun käyttäytymään em. tavalla? Pieni tai olematon laumavietti?? Olen kovasti yrittänyt ja alan olla epätoivoinen.
Minna Lehtinen

Viesti Kirjoittaja Minna Lehtinen »

No niin, kyykin eilen umpimettässä reilun tunnin. Pentu lähti touhuamaan omiaan eikä kiinnostanut lähteä perääni, joten hipsin takavasempaan. Kyykin tunnin puskissa seuraamassa pennun touhuja. Vasta tunnin kuluttua sille alkoi tulla hätä, että seurakin olis ihan kiva! Tunti!! Täytyy vissiin ottaa eväät metsään mukaan ja rakentaa sille kunnolla hätä lauman perässä pysymiseen.

Kaksi aikaisempaa kertaa menin piiloon vähän lähemmäs, mutta pentu etsi minut ilmavainulla :roll: Hyöty oli siis aika minimaalinen. On kyllä hyvä käyttämään nenäänsä ja ällissäkään ei vissiin mitään vikaa.
Miretta Seppälä

Viesti Kirjoittaja Miretta Seppälä »

Tämä aihe pisti silmään kun itselläni on tällä hetkellä 6kk ikäinen narttu, joka oli pienempänä aivan samanlainen kuin tuo sinun kuvailemasi pentu. Minkälainen tilanteenne mahtaa olla tällä hetkellä?

Itse olin silloin muutama kuukausi sitten aivan pulassa kun tuota mun Nalaa ei olisi voinut vähempää luoksetulot yms. kiinnostaa. Pois juokseminen ei auttanut tippaakaan - Nala vaan jatkoi tutkimusretkiään. Vieraassa paikassa teki ihan samalla tavalla, vaikka menin piiloonkin niin sitä ei haitannut pätkän vertaa. Saattoi vaan jatkaa matkaansa kunnes mun oli lähdettävä perään, etten kadota koko pentua :roll: Mulle sanottiinkin silloin, että Nalalta puuttuisi kokonaan laumavietti.

Leikin sen kanssa sitten paljon ja muutenkin yritin tehdä itsestäni mahdollisimman kivaa. Luoksetuloja otin niin, että avustaja piti koiraa kiinni ja itse juoksin karkuun. Lisäksi kutsuin Nalaa aina kun tiesin, että se tulisi (esim. ruokakupin avulla jne) ja pikkuhiljaa se alkoikin yhä enemmän kiinnostua minusta.

Ajan myötä tilanne kuitenkin helpottui kun tuo alkoi tajuamaan käskyjä ja pysymään siten hallinnassa irti. Itsenäinen se on jonkin verran edelleen: jos vaikka itse tulen sisälle ja jätän Nalan oven taakse ulos (jota en siis ole tehnyt kuin kokeiluluontoisesti vaan) niin ei puhettakaan, että se jäisi siihen odottamaan vaan lähtee tutkimusretkilleen ties minne. Vai tarkoittaako tuo edes, että se on itsenäinen? :lol:

Lenkillä Nala ei kuitenkaan enää nykyisin lähde mun luota kauas jos ollaan kahdestaan, ja muuten tuo on ihan hirveä mun perään. Jos vaikka jätän sen puuhun kiinni/jollekkin ihmiselle ja menen kauemmaksi, alkaa hirveä huuto. Tuota pitäisikin alkaa karsimaan pois... Onneksi kotona yksinolossa ei ole mitään ongelmaa!
Vastaa Viestiin