Entäs sitten jos haluatte koiranne seuraavan lenkillä ollesaan esim. toista koiraa ohittaessa? Eli itse kuvittelisin ihannetilanteeksi, että koira lönkyttelisi rauhassa sivulla. Haluan oman koirani käyttäytyvän näin myös esim. kaupungilla kuljettaessa yms vastaavissa tilanteissa. En kuitenkaan näe mitään syytä "kontaktiseuraamiseen" näissä tilanteissa.
Kolmas tilannehan on sitten lenkillä "vapaa huitelu"
En tosin itse näe sitä mitenkään remmistä repimisenä, annetaan koiralle vain hihnaa reilusti jotta on tilaa römytä ojan pohjia.Onko teillä näille kaikille tavoille eri käskysana? Miten muuten erottelette nämä seuraamiset?
Toinen mieltäni askarruttava aihe on sitten koiran ns. varmuus. Eli edellinen saksanpaimen narttuni oli erittäin luotettava koira vapaana ollessaan. Uskoi kaiken eikä lähteny minkään (melkein...) perään. Ongelmana oli kuitenkin kissat ja jänikset. Semmoisen jos näki jossain niin se oli menoa se. Saattoi myös joskus yllättää kiinni ollessaan. Onpa tainnut minultakin kerran lähteä olkapää sijoiltaan kun rauhassa juttelin tuttuni kanssa jalkakäytävällä seisten. Koira istu rauhassa vieressäni. Sekunnin sadasosassa löysin itseni ojasta. Koira oli huomannu kissan metikössä ja päätti että nyt mennään. Tilanne oli niin nopea, etten ehtinyt oikein mitään.
Miten tämmöisen saa kitkettyä pois? Olisiko vain pitänyt kehittää siedätyshoitoja? Eli järjestää tilanteita joissa koira on kiinni ja näkee houkuttelevan saaliseläimen. Sitten vain tehdään selväksi että sinne EI mennä? Mites tämän saa sitten siirrettyä vapaanaolo harjoitukseen?
Minkään sortin valtataisteluita ei ollut, oman kokemukseni mukaan johtajuus yms oli kunnossa, eli en tiedä mistä syy löytyisi. Koira vain muuttui kuuroksi ja anto palaa. Palasi sitten takaisin kun ei otusta kiinni saanut.
)