Auttakkee hyvät immeiset akkoo mäessä! :)

[Sanna Varpula]

Moi!

Kokeneesta konkarista en tiedä, mutta tässä omakohtainen kokemus samanlaisesta ongelmasta:

Koiran seuraaminen oli nk. matkalaukku-mallia, kontaktinpito huonoa. Ohjeeksi saatiin palata taaksepäin eli tosi lyhyitä pätkiä seuraamista ja pienestäkin katsekontaktista mielettömät bileet. Pikku hiljaa lisättiin seuraamispätkien pituutta, nyt menee jo kivasti tai ainaski emäntä on tyytyväinen

Eka sakemanni on nyt 5v. ja nyt mä taidan ruveta ymmärtämään, mitä nää ystävälliset koulutusohjaajat on tarkottanu sillä, että koiran koulutuksen tulee olla musta-valkoista, kun koira ei osaa, sille opetetaan ja kun se tekee oikein, sitä kehutaan.

Tsemppiä treeneihin!

Ps. Se hermostuminen vähenee kokemuksen myötä ja kun voit alkaa luottamaan koiraasi ja sen osaamiseen :tsemp:

Ps2. Käy treenaamassa eri kentillä, puistoissa tai jopa teollisuushallien takapihalla, ei ollut muuta valaistua paikkaa talvella (luvan kysyin )

[Anu Kuusenoksa]

Konkaria ei täältäkään löydy, mutta mielestäni se oma hermostuminen pitää saada kuriin, ennenkuin koiralta voi juuri enempää vaatia.

Jos koirasi on ohjaajaherkkä ja aistii sinun mielentilasi, et voi odottaa kovin mahtavia seuraamissuorituksia. Koirahan alkaa omilla eleillään ja tekemisillään rauhoittelemaan hermostunutta omistajaa esim. haistelemalla maata ja välttämällä katsekontaktia. Jos ajattelee itsensä koiran paikalle ei kenenkään tee mieli ottaa kontaktia ihmiseen joka "haluaa tehdä rukkaset" sinusta. Hyvä juttu, että olet tiedostanut omat ongelmasi koska yleensähän ne ongelmat löytyvät sieltä hihnan toisesta päästä.

Jos neuvoja haluat niin minä sanoisin, että kannattaa miettiä miksi koiran kanssa kilpailee ja harrastaa. Sen takia, että teillä on molemmilla kivaa ja Pk on hauska harrastus ja saatte tuloksia vai siksi, että koiran pitää aina onnistua täydellisesti vaikkei hauskaa olisikaan ja saatte tuloksia aikaiseksi

[Minna Kärkkäinen]

Eli kiitos paljon vinkeistä, enää en itse kouluta omin päin koiraa vaan lähden ihan kunnon koulutukseen kouluttamaan kontaktia! ja äsken kokeilin patukalla nostaa viettiä (joka on korkea) niin tulihan se katsekontaktikin sieltä kun ymmärti mistä on kyse, eli ei enää makkarakoulutusta tälle haukulle! Kiitos vielä paljon!

[Irene Routio]

Yli 1v kanssa pitäisi valmentautua BH:hon. Näin äskettäin painajaista - kahden koiran kanssa BH-kokeessa yhtaikaa. Treenailen junioria ja vanhusta. Mukavinta on vain puuhailla yhdessä koiran kanssa.
Niken kanssa olemme kehittäneet uuden urheikulajin, shutopallon.
BH-kokeissa vanhan koiran kanssa (2 yritystä, kiitos järjestäjien, kaupunkiosuus suoritettu) huomasin, että BH koe oli aloitteleville vilkkaiden ja potentiaalisesti oikein hyvien harrastuskoirien haltijoille todella henkisesti raskas ja haastava kokemus. Jäi käsitys, että moni ns helpon koiran kanssa läpäisi kyllä BH:n, mutta ei sittenkään syystä tai toisesta jatkanut palveluskoirakokeissa.
Shutopalloilu on kivaa, kokeet kärsimystä

I, Z. N

[Anu Heikkilä]

[quote="Irene Routio"
Niken kanssa olemme kehittäneet uuden urheikulajin, shutopallon.
Shutopalloilu on kivaa, kokeet kärsimystä

I, Z. N[/quote]

Jaa niin mitä se semmonen?? Jos kivaa, kerrothan tarkemmim... ?

ja mie se en sit osaa tota "lainaa"-juttua käyttää.....

[Irene Routio]

No sama näiden hienouksien kanssa.

Tämä on tällainen sisäpiirijuttu, halusin korostaa, että kontaktiharjoitukset voivat olla ihan leikkimielisiä. Nautin kemtällä olosta tämän jässikän kanssa, koska se keskittyy leikkimiseen ja harjoituksiin enemmän kuin kaikkeen ympärillä, tosin kuin tämä muuten mainio 9,5v koirapersoonani. Nuorempi leimautettiin tiiviisti 7vk alkaen, vanhempi kasvoi vapaasti kennelissä puolivuotiaaksi.

Siis jässikkä rakastaa palloleikkejä. Meillä koira juoksee kaivon tms pienen rakennuksen ympäri pallo suussa ja emäntä yrittää iskeä pallon kämmensyrjälyönnillä koiralta Meistä tämä on kiva leikki ja molemmat saa liikuntaa. Onhan sitä kaikkia hienoja oikeita koiraurheilumuotoja kuten flyball, jossa on oikein laite mukana. Liiat palloleikit voi stressata koiraa liikaa, monet käyttää palloa vain palkkiona.

Tänään kokeiltiin pitkää metsäjälkeä. työlästä ja hyödyllistä, suosittelen.

[Sanna Varpula]

Irene:
Mä pitäisin tota "yli 1v. kanssa pitäisi valmentautua BH-kokeeseen" hiukka jyrkkänä.
Koirat kuitenkin kehittyy eri vauhdilla, niin fyysisesti kuin pääkopan sisältä. Varmasti jokainen treenaava saksanpaimenen omistaja tähtää vähintään ko. kokeeseen, minä mukaanluettuna, mutta se koiramateriaali, jolla treenataan, on monen kirjavaa. Esim. nuorempi koirani on totaallisesti erilainen kuin isänsä ja se on laittanut mut pohtimaan asioita aivan eri kantilta kuin ennen.

Tarkotus ei ollu kritisoida , mutta palstaa lukee monen eri tason ja lajin harrastajaa, ja siksi halusin tuoda ajatelmani julki.

Hyviä treenejä kaikille tasapuolisesti :moik:

[Irene Routio]

En tarkoittanut, että 1v on joku koulutusraja. Aika vaan menee nopeasti ja BH-kokeessakin on monta eri osa-aluetta. IOmatkin koirat täysin erilaisia keskenään ja tämä nuorempi on samoin täysin erilainen kuin isänsä, ulkonäöstä alkaen.
Koulutuksessa on tärkeintä löytää oma motivaatio ja koirakolle sopivat treenitavat. Nykyään treenailen näitä perusjuttuja ilman kouluttajn neuvoja. Ekan koiran kanssa tuli nähtyä erilaisia kouluttajia ja tyylejä ihan riittävästi ja saatua runsaasti hyviä ohjeita.

[kaisli-marie hakala]

ensimmäiselle vielä:
oma hermostuminenhan tässä on se ongelma, eihän koira mitään keskity tai yritä jos tietää sinun vain meiskaavan koulutustilaisuuksissa. myös jos odotat vain alati nopeudella kasvavaa suoritusta ilman takapakkeja ja tasanteíta, olet väärällä polulla.

en tarkoita lietsoa riitaa mutta tämä on asia joka tulee oivaltaa,
ettei koira saa osakseen turhaa purmuutusta ja kiittämättömyyttä.

[milko naumanen]

Vaadit koiralta ehdotonta tottelevaisuutta,koiran pitää/pitäisi totella vaikka ohjaaja tanssisi ripaskaa

[Marisa Lundström]

Ja mitäköhän meidänkin BH:sta sitten tulee...

Koe on vasta syyskuun lopulla, mutta mä olen jo nyt hermostunut! Angsti ja tuska alkoivat heti kun maksoin osallistumismaksun - suurella mielenkiinnolla jään odottamaan miten hepuli meikä on sitten h-hetkenä

[Anu Kuusenoksa]

Mutta valitettavasti se on faktaa, että monet koirat reagoivat omistajansa hermostuneisuuteen. Itse olen myös melkoinen hermoilija. Tarkoituksena olisi, että puoliso vetäisi nuo tottikset vähemmän hemroilevana ja minä olisin sitten metsässä koiran kanssa. Mutta suuttua ei todellakaan pidä koiralle jos itse ei ole saanut koulutettua sitä riittävästi.

[Irene Routio]

Tervéisiä kaikille koekammoisille!
Muistaakseni joku agilityhuippuohjaaja oli hirveä hermoilija ja hankki itselleen jonkinmoisen personal trainerin. Tämän uuden alle 2v hauvan kanssa en aio hermoilla, menen kokeeseen koiran kanssa kun olen 97% varma suorituksesta. Tämä on toinen tämmöinen, joten itseä ei haittaa enää kävi miten kävi. Vanhuksen kanssa tähdättiin pelastuskoirien hälytysryhmään, mutta sittemmin huomattiin, että useimmat eksyneet löytyvät omasta vaatekaapistaan (oli tosi tapaus) ja muutenkin hyviä koiria taitaa olla ihan riittävästi.
Itse uskoin aikoinaan budon itsetuntoa kohottavaan voimaan, ikävä kyllä koetuomari meni kalpeaksi (julmannäköinen ihminen), kun syvää vakaumusta uhkuen sanoin opiskelevani ennen seuraavaa koetta pari vuotta jujutsua Erikoissanaston voi ymmärtää niin monin eri tavoin.
Lycka till!
Irene, Zani, Nikke