Outoa käytöstä ja murinaa

SPL:n Koulutukseen ja kokeisiin liittyvät aiheet
Hanne Muurinen

Viesti Kirjoittaja Hanne Muurinen »

Piia Lehtinen kirjoitti:Meillä on suhde tasapainossa ja olen tyytyväinen että olen sen onnistunut rakentamaan tällaiseksi, koska pentuna koira osoitti kukkoilua esim ruokakipolla yms. En ole koskaan joutunut "näyttämään kaapin paikkaa" vaan tähän on tultu mustavalkoisuudella ja johdonmukaisuudella.
Olen saanut kuulla naljailua siitä, miten tarkka olen monista asioista jotka liittyy koiran kanssa kommunikoimiseen ja se monesti on lähipiiriä ärsyttänyt :) (ja ymmärrän sen täysin) mutta jokaisella tapansa ja omani allekirjoitan toimivaksi! Ainakin viiden ensimmäisen koiran kanssa toiminut.Liekö sitten hyvää tuuria koirien kanssa:)

Mutta mustavalkoisuutta peräänkuulutan!
Mitä tarkoitat mustavalkoisuudella? Ja minkälaisten asioiden suhteen olet tarkka, mitä tulee koiran kanssa kommunukointiin?
Piia Lehtinen

Viesti Kirjoittaja Piia Lehtinen »

Älkää nyt saako vaan mitään yliampuvaa kuvaa musta:) Ihan yksinkertaisia perusasioita tarkoitan.
Eli päättää mitä asioita koiran sallii tehdä ja pysyy niissä. Vaikka esimerkkeinä: Ei saa tulla pöydän viereen kerjään, ei saa kiivetä sohvalle, ei saa hypätä autosta ilman lupaa, ei saa hyppiä vasten, näitä tämmösiä juttuja.Mitä kukin koiraltaan haluaa. Ei välttämättä ole hyvä, että vaikka kun koiralla alkaa olemaan kokoa ja murrosikä kohillaan, niin aletaan vaikka laiskuuttaan(?) lipsumaan päätetyistä asioista. Voihan olla, että joku koira kokee sen arvoasteikossa ylöspäin pääsemisenä..vaikkakin vaan hiukan, mutta vahvistuu kuitenkin ja saa kurittomuutta hitusen lisää?
Yleisesti ottaen on minusta tärkeää, että koiralle on asiat päivän selviä (mustavalkoisia); näin on opetettu ja tähän on tyydyttävä ellei lupaa muuhun saada. Itekseen ei aleta ottaan oikeuksia lisää. Väittäisin, että koiran on helpompi elää ja olla kun se tietää tarkasti paikkansa. Vaikka rajoja olisikin paljon ja joku säälisi koiraa sen takia. Mutta kun asiat on pienestä pitäen opetettu, niin mahtaako koira kyseenlaistaa asioita epäreiluksi?
Puheääni millä koiralle puhun ja millä sitä käsken, on normaali. Haluan ettei normaali elämässä tartte koiralle käskyjä huutaa vaan ne menee perille ihan puheäänellä sanottuina.
pl.jos etäisyys on pitkä... :)
Hanne Muurinen

Viesti Kirjoittaja Hanne Muurinen »

Piia Lehtinen kirjoitti:Älkää nyt saako vaan mitään yliampuvaa kuvaa musta:) Ihan yksinkertaisia perusasioita tarkoitan.
Juu, kato ei. :wink: Minä olen siis niin noviisi vielä näissä saksanpaimenkoira-asioissa, että ihan varmuuden vuoksi kysyin. Tai lähinnä sen takia, että ymmärsinkö oikein. 8)

Meillä on tuo Jade nyt 11 viikkoinen. Ja olen ehdoton! Esim. jos sisälle tullessa (näillä sohjokeleillä) sanon tuulikaapissa siitä eteisen puolelle yrittävällä koiralle "ei", mutta koira menee silti, otan niskasta kiinni, toimitan sen takaisin tuulikaappiin ja samalla sanon "ei". Jade nääs tietää, mitä tuo "ei" tarkoittaa, mutta se inhoaa tassujen ja mahan kuivaamista... :D

Toinen esimerkki tästä meikäläisen ehdottomuudesta on, kun appi syötti jotain (oliskohan ollut makkaraa) Jadelle. Heitteli koiralle pieniä paloja, ihan kun nyt tuon ikäinen koppia osaisi ottaa (eikä välttämättä tarvitse oppiakaan). :roll: Koira siis istui apen edessä. Sanoin, että älä heitä, vaan anna kädestä. Juu, kun kuulemma vie näpit mennessään. No alkoi kuitenkin antaa niitä paloja, mutta joka kerta, kun käsi tuli lähemmäs, nousi Jaden takapuoli lattiasta. Ja taas jouduin puuttumaan peliin "Et anna sille, jos sen perse ei ole maassa ja se ei suhun katso!". 8)

Että niin tässä joutuu olemaan ehdoton niin koiran, kun ihmisenkin kanssa, kun touhuavat koiran kanssa.
Vastaa Viestiin