"Paperiton" koirani (2v spu)

[Daria Nyman]

:box: Ehdotuksia?
Olen onnellisesti "kadottanut" yhteydet koiran minulle luovuttaneeseen kasvattajaan (?). Internetin kautta pääsin koiran haltijaksi, mutta kun aloin selvittelemään koirani taustoja ja pääsin alkuperäisen kasvattajan kautta yhteyteen kasvatuskennelin jälkeiseen omistajaan, alkoivat takkuilut :jadi:
Pentuvaiheen kasvattaja eli eka koti OK
Ensimmäinen varsinainen koti about 1,5v asti
Toinen "koti" n. 2kk
Kolmas "koti" n. 1kk ajan
Neljäs ja taatusti viimeinen koti on luonani. Ellei MINULLE käy jotenkin hullusti...
Yritykseni saada tolkkua tuohon 1,5 ikävuoteen asti tapahtuneista kuvioista kilpistyi lopulta siihen, että tuo ensimmäinen omistaja antoi ymmärtää, jotta "palaillaan". Toinen omistaja oli kuulemma romanikulttuuriin kuuluva pariskunta, jotka ottivat ja lähtivät Ruotsiin, myyden koiran edelleen. Sen osti kennelinpitäjä, joka luovutti koiran minulle. Tämä välivaihe piti olla ihan ok, minulla on paperi, jolla koira on luovutettu haltuuni siten, että "jalostusoikeus" jäi tälle vimoselle kennelille (??). Alkuperäinen kasvattaja totesi keskusteltuamme, että sekä hän että minä haluaisimme estää jatkojalostuskäytön johtuen C/D -lonkkatuloksesta, koiran pitkäkarvaisuudesta sekä ylipituudesta & ylikorkeudesta. Hän, joka luovutti koiran minulle, lupasi toimittaa rekisterikirjan (josta käy ilmi kaikki rokotukset ja lonkkakuvaustulokset etc), mutta tuota kirjaa minulla ei edelleenkään siis ole. en minä sitä rekisterikirjaa oikeastaan mihinkään taida tarvita, paitsi jos haluaisin huvikseni käydä vaikkapa jonkinsortin hupi-pk-kokeessa (jälki vois olla meidän juttu / agility) tai onnistuisin peräti saamaan tolkkua koiran aivoituksiin suorastaan BH-koetta tavoitellen. Mihinkään noista ei taida olla asiaa, ilman tuota rekisterikirjaa - vai onko? Eikös nykyisin jopa sekarotuisella ole oikeus BH-kokeeseen?
Olen käynyt tämän 2v ötökkäni kanssa parit kerrat koulutuskentällä, saadeen ehdottomasti hyviä ohjeita ja paras ohje tuli vimosesta Sakemannilehdestä (Kuinka saada koirani kiinnostumaan itsestäni). Kovasti harjoittelemme - suht' epämääräisellä menestyksellä, mutta silti positiivisella temmolla :voitto2: ...kyllä me vielä joskus näytetään.
Ongelmani siis tuo kontaktin katkeaminen koiran minulle luovuttaneeseen kennelinpitäjään. Hän lakkasi vastaamasta email-viesteihini, ei vastaa tekstareihin eikä puheluihini. Muutti paikkakuntaa samoihin aikoihin, kun luovutti koiran minulle. Ei sen puoleen, olen jälkikäteen huomannut että on pistänyt kaikki muutkin kasvattinsa eri puolille Eurooppaa sekä myyden että sijoittaen. Mahtoiko jäädä yhtäkään koiraa kotihengen pitimeksi.
Olen ehdottanut sähköpostitse, että olisin valmis lunastamaan koiran sopimallamme hinnalla. Ei kannanottoa siihenkään. En ihan viitsisi poliisiasiaksi tämmöistä viritellä, en vain keksi kuinka saada yhteyden, kun ei ole uusia osoitetietoja hallussani. Liekö ollut liattuja jauhoja pussissaan, kun katosi kuin akana tuuleen.
Koira on kuitenkin minulla ja meillä menee kivasti, joten se ei ole ongelma.
Vinkkejä vastaanotetaan, kuinka "löytää" tuollainen kennelinpitäjä, että saisi joskus paperitkin... t. Dee

[Daria Nyman]

:kiukku: ihan oikeasti! Eikö yhtäkään mielipidettä - kaikkiko vain kohauttelevat olkapäitään? Ei oo mun juttuni? Väärä palsta... vai mikäkö vikana? EHDOTUKSIA? En oikein tiedä mistä päästä purkaa tätä asiaani. Ottaako yhteyttä Kennelliittoon vai mihin. Koirani on siis puhdasrotuinen sakemanni, mutta en voi yrittääkään mihinkään viralliseen roskaan ilman rekisteriotetta - niinkö? Tiedän, että voin vapaasti kouluttaa sitä yleissivistävästi omin nokkineni, mutta en voi osallistua mihinkään ilman virallisia papereita. Ei haittaa. Se on niin pellolla kasvanut nassu, ettei sillä enää ole mitään asiaakaan mihinkään viralliseen. Yli kaksvee. Ei PK-kokeita eikä näyttelyitä. Eivät ne ole sinänsä tavoitteenakaan. Mutta ihan mieluusti omistaisin koirani kokonaan ja unohtaisin tykkänään välikädet. Näillä näkymin se ei ilmeisesti ole niin yksoikonen juttu.
Panostan edelleen sosiaalistamiseen omin päin ja oman pk-yhdistykseni tuella, mutta kunhan ihmettelin - lukijoita on ollut, mutta kukaan ei halua ottaa kantaa? Miksi... :tuki:

[Marko Kurkinen]

Olisko nini ettei kenelläkään ole antaa ratkaisua tälläisiin kysymyksiin. Maailma kun on täynnä epärehellisiä koiranmyyjiä ja kasvattajia, ja jos jollakin olisi ratkaisu tämän epäkohdan poistamiseen, niin ...
Tuosta kirjoituksestakaan ei oikein päässyt kärryille että mitä oli tarkalleen tapahtunut.
"Internetin kautta pääsin koiran haltijaksi" ? Miten koiran haltijaksi pääsee netin kautta, kuulostaa aika hämärältä.
Näkyykö koirasi tiedot Koiranetissä lonkkakuvaustuloksineen? Jos ei niin silloin sillä ei ole papereita.

Kuitenkin summasummarum. Jos sinulle on myyjä luvannut paperit ja koira on myyty paperillisenä, niin on tapahtunut petos ja ota yhteyttä poliisin ja kennelliitton. Jos taas myyntihetkellä ei ole puhuttu papereista mitään ja koira on myyty "sekarotuisena", niin sittenhän mitään väärääkään ei ole tapahtunut.

[Daria Nyman]

Otsikossa on paperiton lainausmerkeissä, se on minulta se paperi hävöksissä.
Lueskelin tuon viestini ja olen samaa mieltä. ITSE ONGELMA jäi vähän taustoille.
Ehdotuksia kyselin siihen, onko mahdollista saada esimerkiksi Kennelliitolta uusi rekisterikirja, jos jatkossa haluaisin käydä koirani kanssa jossain esiintymässä, joko ns match show -näyttelyssä tai onnistuessani saamaan sitä järkeä koiran käyttäytymiseen, haluasin lähteä kilpakentille. Eikös niihin tarvita se rekisterikirja. Muistaakseni koiralla pitäisi olla virallinen pk-tulos, voidakseen osallistua viralliseen näyttelyyn, koska on yli kaksi vuotias. Näihin emme siis voi edes yrittää, kun se ei täytä kriteereitä, paperein tai ilman.
...
Koira on virallisesti kuvattu ja lonkkakuvat lausuttu (C/D), löytyy koiranetin jalostuslistalta sukutauluineen kaikkineen kuluvan vuoden tammikuulta.
...
Rekkari oli tuolloin tammikuussa, koiran hakiessani, Kennelliitossa juuri tuon lonkkakuvaustuloksen kirjaamista varten. Se luvattiin toimittaa minulle, kun on saapunut takaisin ko henkilölle, mutta eip oo näkynyt.
...
Kuten mainitsin, en saa yhteyttä siihen henkilöön, joka koiran minulle luovutti. En saa siis vastauksia eikä rahakaan näy kelpaavan, kun olisin ostanut koiran omakseni. Luovutussopimus on tehty ja allekirjoitettu, kaksin kappalein. Joten koira on minulla. Rekisteröity, tatuoitu ja eläinlääkärin mielestä täysin puhdasverinen sakemannipoju, joskin "vääränmallinen" jolloin ns. hyötykäyttö on estynyt jalostusmääritelmän mukaisesti.
...
Tuota siis mietin: miten saada paperit, jos haluaisin osallistua virallisiin juttuihin.
KIITOS SINULLE, MARKO kun viitsit vastata. Koska koiralla tosiaan on puhtaan paperit ja luovutustilaisuudessa oli kaksi muuta aikuista mukana, minulta löytyy myös todistajat siihen, että rekisterikirja on luvattu toimittaa. Eli antamasi ohjeen mukaan voin yrittää Kennelliiton kautta saada asiaani eteenpäin - tässä vaiheessa jätän tuon poliisin viimeiseksi vaihtoehdoksi.
Terkuin, D :sopimus: , eiköhän se tästä kirkastu :voitto2:

[Suvi Alanko]

Kyllähän sinä ja sessesi voitte osallistua näyttelyyn ilman pk-tulostakin, mutta silloin et ole oikeutettu saamaan koirallesi korkeinta,tässä tapauksessa V, arvosanaa...toivottavasti saat paperit takaisin ja pääset koirasi kanssa eteenpäin.

[Birgitta Vesa-Lehtinen]

Itse hävitin edellisen koiran rekkarin ja sain Kennelliitosta uuden maksua vastaan.

[Minna Saarimaa]

Suomen Kennelliiton sivulta:

Kadonnut rekisteritodistus
Kadonneen tai tuhoutuneen tilalle saa uuden rekisteritodistuksen omistajan allekirjoittamalla kirjallisella pyynnöllä. Mahdollinen mikrosirunumero ja Kennelliitossa annetut lausunnot merkitään jäljennökseen. Jäljennöksen hinta on 31,50 € plus toimituskulut 8 €.

Mukaan kannattaa liittää kopio luovutussopimuksesta.

[Daria Nyman]

:voitto: UPEETA! Kiitos tiedoista, nyt pistänkin sitten tuulemaan. Sitten en tarvitse enää ihmetellä, missä koirani luovuttaja luuraa. Kiitti!
---
Juu, en minä varsin mitään prenikoita metsästele, lähinnä vain haluan saada omat asiat ojennukseen ja jos päivänpaiste osuu meidän risupehkoon, niin huumorimielellä voitais käydä kuuntelemassa "asiantuntijan tuomio" noin niin kuin virallisesti.
---
Ensisijainen tavoitteeni on saada jonkinsortin käyttispuoli plakkariin, jos siinä sivussa tulis joku rakennelausuntokin, mikäs siinä. Haluaisin osallistua luonnetestiin, mutt se ei taida enää onnistua. Eikös siinä ole jokin "ikäraja" siinäkin. Kiinnostaisi testata, ennen kuin koulin liikaa.
---
Aloitan nyt kuitenkin tuon asiakirjan hankinnalla. Jatkamaan siis harjoituksia

[Suvi Alanko]

Luonnetestiin osallistuvan koiran tulee olla vähintään kaksi vuotias,eli koirasi saa osallistua luonnetestiin. Max.osallistumisikä 6 vuotta.

[Daria Nyman]

Oikein paljon kiitoksia teille kaikille - etenkin "häntäpään" neuvoista. Olin yhteydessä Kennelliittoon ja sain erittäin hyvää ohjausta myös sieltä käsin. Tästä kehittyykin pienoinen soppa ajan myötä, mutta aikahan ei maailmasta lopu, vaikka se meiltä voi aikanaan lopahtaa :box:

Nuo "väliomistajat" eivät ole edes viitsineet rekisteröidä koiraa"ni" omiin nimiinsä, vaan on edelleen alkuperäisen omistajan nimissä. Asiakirja, jolla koiran otin vastaan, ei olekaan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan tehty, ja minulla ei olekaan muita oikeuksia kuin "pese ja pidä" hyvää huolta tai muuten saan satikutia - jos sitäkään. Kennelliiton vinkkien mukaan on mahdollista saada koira lopulta omiin nimiini / juristin avustuksella / kohtuuttomuusperiaatteeseen vedoten ym.

Tällä hetkellä toivumme toisesta vatsataudista reilun kuukauden sisään. Ensi viikolla saamme "kädestäpitäen" ohjausta katukasvatukseen eli liikkumisessa muiden koirien joukossa. Pääsimme kuukausi sitten hyvään alkuun, mutta nuo vatsatautiepisodit sotki hyvän ajatuksen (liha/kalapullatarjoilu houkuttimena).

Kyllä tämä elämä tästä jotenkin kirkastuu. KIITOS VIELÄ KERRAN KAIKILLE NEUVOISTANNE! Hyvää kesää...

[Daria Nyman]

Ihan ajattelin hieman vinkata, että tilanne jotakuinkin ennallaan omistusasioiden suhteen. Kokeilin tuossa viikko pari siten email-viestiä ja tekstaria, soittamiseen sain "luurin korvaan" eli muutaman soittoäänen jälkeen tuuttasi varattua. Vesiperä siis edelleen siihen suuntaan. Käytännössä ilmeisesti luki emailviestini, mutta kuittasi sen sitten ikään kuin "mikäli et tavoita minua... jne, saat minut kiinni soittamalla..."

Omin päin toimimista
Olen nyt omin päin hankkinut päivityksen rokotuksiin, eläinlääkäri oli yhtämieltä kanssani siitä, että parempi näin kuin ei lainkaan. Keskustelin sen verran hänen kanssaa, että hän ehdotti odottamaan sen vuoden täyttymistä. Ellen sittenkään saa yhteyttä "myyjään", aloitan sen prosessini Kennelliiton kanssa. Eihän meillä mikään hätä täällä ole, koiralla ja minulla. Hyvähän meillä on ollessa.

Elo ja olo ihan kivaa
Kokonaiset 2,5 kg on tullut pojalle painoa lisää, mutta ulkonäön perusteella kuvittelin olleen enemmänkin. Luut ei kuitenkaan enää paista kuten vielä helmikuun alussa. Turkki kiiltää ja kaikin puolin tuntuisi olevan mieliala kohdallaan. Joskin vannomaan en ihan vielä rupea. Tassujen nakerruksen kanssa on edetty nyt kauluriasteelle ja testauksessa hypoallergiset nappulat (menee kuin kuumille kiville).

On harjoiteltu yhdessä ja erikseen liikkumista, ei kuitenkaan koulutuskentille asti. Keväisestä 2,5 tunnin laulukonsertista on päästy sentään äänettömään kulkemiseen muiden joukossa. On käyty koirapuistoissa ja tutustuttu eri kokoisiin ja rotuisiin yksilöihin. Ei mitään ongelmia. Ihan viimeisten viikkojen aikana on jopa kohtaamistilanteetkin jo sujuneet "äänettömästi", toki vielä haluja nokkakontaktiin olisi, mutta suosiolla saan pään käännettyä toisaalle.

On treenattu mm. vieraiden sisääntulotilanteita ja ne alkaa mennä suorastaan hienosti. Eli nuorimies on ruvennut ymmärtämään, ettei jokaista ovesta sisään tulijaa tarvitse kaulasta halata. Keksinyt, että mamman antamat namupalat kelpaa hyvinkin korvikkeeksi (tai niin huijaan itseni uskomaan).

Hieman on tyhmä alue tämä, missä asun - en ole päässyt oikein kenenkään kanssa sillä tavalla juttuun, että olisin saanut yhteisen lenkkikaverin, kovin pelokkaita ovat kohtaamamme lähiyksilöt olleet ja ne pari joiden kanssa kesällä tuli sovittua treffeistä, heitä ei ole sitten sen jälkeen näkynyt ei mailla eikä halmeilla. Liekö muuttaneet pois tai koiransa nukkunut ikiuneen.

Ilo irti vapaudesta
Pari hämärähetken irrottelua olen koirani kanssa testannut ja iloisena havainnut sen luokseni palaavan eli jonkin sortin kaverisopimus meille on kehittynyt tämän ensimmäisen yhteisen kesäkauden tuotteena. Viime lauantaina pääsimme oiken metsään ja siitäkös riemu syntyi. Sen verran iso metsäalue eikä ketään muita häiritsemässä (metsänelävistä en tiedä), että sain kunnon tuntuman siitä mitä ötökkä tykkäsi VAPAUDESTA. Sitä riemua ja kirmailua! :voitto2: Oikein näki, että sitä se on kaivannut koko tämän vuoden - päästä juoksemaan sydämensä kyllyydestä, ilman että kukaan komentaa mihinkään suuntaan. Tuota lystiä kesti melkein kaksi tuntia, ilta ja pimeys ajoi meidät pois.

Eli lyhyesti:
On opittu auttavasti tottelemaan käskystä paikallaoloa, istumista, seuraamista ja se oleellisin taajama-alueella - kulkea sävyisästi muiden joukossa (pyörät, vaunut ja juoksevat mukulat saavat olla rauhassa) eli ryntäilyt on jääneet pois. On tehty tuttavuutta hevosienkin kanssa, nou ropleem. Ja kissakin vain sähisi, kun toinen yritti komentaa sitä leikkimään.

Ja tähän lopuksi malliesimerkki pitkäpinnaisuudesta. Tämä koira on todellakin kiltti ja sitä en ole minä sille opettanut, sen on tehnyt joku muu tai sitten se on sen luonteessa.
Lähdin aamulla huolimattomasti eli kiireellä töihin (06:25) ja palasin poikkeuksellisesti vasta iltakuudelta kotiin. Ja mitä kertoi koirani minulle. Istui nätisti keittiön apupöydän ääressä ja osoitti katseellaan, mitä on vahtinut kiltisti koko päivän. Ei ollut koskenut lainkaan: PAKETTI YLIKYPSÄÄ KORPPUKINKKUA JA PÖTKÖ HERKKUMAKSAMAKKARAA. Siinä ovat olleet kaiken päivää... Olis luullut toisen tukehtuneen jo omaan sylkeensä. Pakkohan laps oli palkita hyvästä vartioinnista - annoin sille omaa herkkua jääkaapista, hyvin kelpas :harhar: En ehkä kokeile toista kertaa, mutta kiltti on tuo koira, joka mulla on kaverina!

Terkuin Dee

[Sanna Varpula]

Hyvä vahti sulla :harhar:
Tsemppiä jatkoon :tsemp:

[Sanna Attola]

Komppaan kaimaa : tsemppiä teille jatkoon.