Tuo paha maalimies?

SPL:n Koulutukseen ja kokeisiin liittyvät aiheet
Riitta Vainiontaus
Viestit: 236
Liittynyt: 02 Tammi 2008 20:39

Tuo paha maalimies?

Viesti Kirjoittaja Riitta Vainiontaus » 21 Huhti 2010 13:45

Otsikko on provosoiva. Ajatus tästäkin kirjoituksesta on kypsynyt jo muutaman vuoden ja alaosastokirjoituksissa sivuttiin tätä aihetta hieman.

Olen itse aikoinaan arvostellut maalimiehiä siitä, ettei ryhmiin pääse ja jopa aloittelevat maalimiesharjoittelijat tuumaavat vain ottavansa huipulle tähtääviä. Seuraavasta kirjoituksesta huolimatta olen sitämieltä, että varsinkin alkavien maalimiehsten olisi hyvä ottaa mahdollisimman palöjon erilaisia koiria ja erilaisten ohjaajien koiria. Jokainen koira ja ohjaaja opettavat tulevaa maalimiehstä.

Vähän kaikkialla Suomessa kentillä arvostellaan, ettei ryhmiin pääse ja maalimiehet eivät ota tosissaan. Itse tiedän ja tunnen varsinaisesti vain tätä vanhempaa maalimiesporukkaa ja rupesin ihmettelemään, mikä on heissä on muuttunut ajan saatossa. Aikoinan he paloivat intoa auttaa kaikkia harrastajia. Mikä on muutanut heidät? Vai ovatko he sittenkään muuttuneet niinkään paljon.

Olemmeko me harrastajat sittenkin muuttuneet eniten aikojen saatossa? Ennen tehtiin paljon itse ja apua pyydettiin silloin, kun sitä tarvittiin. Perusasiat tehtiin kotona ja kentällä hiottiin ongelmia osaavalla opastuksella. Nykyisin vähän tuntuu, että kaikkeen tarvitaan maalimiehen valvova silmä. Oikeastaan mitään ei uskalleta tai osata ilman tätä. Eihän se näin voi olla.

Olen herättänyt jo vuosia hilpeyttä joissakin harrastajissa sanomalla, ettei suojelu hyväviettisellä koiralla ole muuta, kuin tottista. Mutta näinhän se on. Jos tämän ajatuksen ihmiset kiteyttäisivät, niin varmasti riittäisi maalimiehiä huomattavasti useammalle harrastajalle. Mitä tuo ajatus sitten pitää sisällään niin ihmeellistä, joka toisi helpostusta?
Sen, että nuorilla koirilla kilpailtaisiin AB1 ja AB2 koe ennen varsinaista suojeluharjoittelemista. Kun uusi harrasta ja miksei hieman vanhenpikin, näyttäisi omalla toiminnallaa olevansa itse valmis hoitamaan sen oman osuutensa koiran kouluttamisesta, niin varmasti maalimieskin ottaa tosissaan tällaisen ryhmään pyrkivän. Tällaista koirakkoa on helppo viedä motivoituneesti eteenpäin kenenkä tahansa. Parivuotias koira jonka kanssa on tehty jo paljon muuta, kuin suojelua, mm. hallinta ja suhde ohjaajaan on kunnossa, suoriutuu suojelukokeesta leikiten, jos vain luonne riittää.
Meillä jo tuo sana maalimies on hieman harhaanjohtava hänhän on vain avustaja joka opastaa ohjaajaa kouluttamaan koiraansa. Siis maalimies ei kouluta kenenkään muun koiraa kuin omaansa.
Totuushan on, että monesti arvokisoissakin ratkaistaan edustuspaikat nimenomaan jäljen ja tottiksen onnistumisella.

Nyt siis jokainen joka kokee, ettei maalimies tai porukka kentällä ota tosissaan, pyrstö pystyyn vain pellolle ja istuttamaan makkaroita jokapäivä 120 päivän ajan, satoi tai paistoi, tottis samalla kuntoon. mikäli sen jaksaa tehdä ei mestaruuskisat varasti suojelunkaan osalta jää maalimiehen saamisesta kiinni.

Näin maalimiesten selät ja olkapäät säästyvät pelkiltä sunnuntai purettajilta tai niilta jotka ottavat purut kyllä suht tosissaan, mutta se tottis ja jälki jää tekemättä.

Heitän siis itsetekemisen :voitto2: haasteen meille harrastajille. Todistakaa joku että olen väärässä :rikki:

Riitta Vainiontaus

Ville Salmia
Viestit: 399
Liittynyt: 04 Joulu 2007 15:11

Re: Tuo paha maalimies?

Viesti Kirjoittaja Ville Salmia » 21 Huhti 2010 15:35

Tämähän alkaa muuttumaan mielenkiintoiseksi.Maalimieskoulutuksessa on jokunen vuosi myös ollut ohjaajakouluttajia. Hyvä näin.
Kokeneet ja asiansa osaavat veskarit jakavat tieto/taitoa viikon ajan ohjaajille.Mutta siellä on vain murto-osa niistä ohjaajista jotka sitä oppia todella tarvitsevat. Paljon pitää muuttua osaamisen jotta ohjaajan ei tarvitsisi koskaan kysyä maalimieheltä ennen treeniään "mitäs tehtäis"?! Vastauksena vois mun mielestä olla et " mietippä sitä ja tuu takas ku tiiät".

Ohjaajille pitäisi rakentaa oppisuunntelma , jota liitto voisi sponsoroida toimitettavaksi vaikka talvisaikaan. Siinä tulisi opettaa yksinkertaisimmat etenemismallit eri lajien koulutuksen ja koiran ohjaamisen suhteen. Kukaan ei opi kaikkea, eikä kukaan osaa kaikkea,mutta peruslähtökohdat suojelun harrastamisessa pitäisi olla kunnossa ,myös ohjaajan taholla.Ohjaajalla pitää olla selkeä näkemys siitä mitä vaatimuksia häneen kohdistuu kun suojelukoiran koulutus alkaa.
Näin siis jos halutaan motivoida maalimiehiä ja helpottaa heidän tekemisiään ao:ssa. Mutta jos treenien sosiaallinen merkitys on pääasia ,niin tämänkin paatoksellisuutta hipovan ajatuksen voi lempata samoin tein.

Henkilökohtainen mielipiteeni on että maalimiehet ovat aivan liian kilttejä. Ohjaajilta pitäisi vaatia 300% enemmän. Mutta kuten koirankin suhteen; ensin pitää opettaa, ja vasta sitten vaatia. Maalimieheltä ei mielestäni pidä vaatia kaikkien pikkujuttujen opettamista,sen voi tehdä ennen ku edes aloittaa ,ja muualla.

Maria Arfman
Viestit: 52
Liittynyt: 04 Joulu 2007 10:14

Re: Tuo paha maalimies?

Viesti Kirjoittaja Maria Arfman » 21 Huhti 2010 18:15

Niinpä. Veskareiden pitäisi vaan uskaltaa antaa ohjaajalle enemmän vastuuta treenien suunnittelulla ja vastuunotolla myös sen c-osan suhteen. Näin loppuu se pelkän sosiaalisen elämän haku treeneistä kun on pakko olla aktiivinen ja keskittymään myös muiden treeneihin - niistähän voi myös oppia :kauhistus: , niin ja monia asioita voi tehdä ihan itse - ilman veskaria. :)

Päivi Ahola

Re: Tuo paha maalimies?

Viesti Kirjoittaja Päivi Ahola » 21 Huhti 2010 22:35

aktiivinen, keskittynyt ja nöyrä..

Asiaa opettelevana ymmärrän yllä olevan juonen; vaippa- ajan on jossain kohtaa vaan jäätävä taakse – ja vastuuta otettava. Muistuttaa pitää kuitenkin pitkään tahkonneita joilla muistikuva ja tunne siitä miltä se tuntuu alkaa itsenäiseksi.., se on melkoinen hyppy tuntemattomaan.. ja halavatun peloittavaa ..

Kuitenkin totta niin totta, oppimiseen kuuluu harjoituksissa kehittyä myös juuri sen oman vastuunottamisen kautta johon kuuluu myös rohkeus tehdä virheitä ja jopa oikeita asioita ja sitä päin on mentävä.. . vaikka liinat solomussa..

Kuitenkin jos tietotaitoa on lähellä niin onneksi pakko ei ole asioiden mennä sieltä joka notkelman ja ryteikön kautta .. ja koiraakin kohtaankin joku kohtuullisuus kädettömän sietämisessä oltava….itse asiassa tässä kohtaa saattaisi meikäläiseltä tässä iässä loppua elämä (kilometrit tulisi täyteen..ennen oppimista) jos kädettömänä vikavaiheessa innostuu oikein toheltamaan itsenäisesti .. mutta pikkuhiljaa.. pikkuhiljaa niitä ratkaisuja varmaan oppimisen kautta alkaa tekemään..

tässäkin itsenäistymisen kohdassa kiitos kuuluu osaaville tukijoukoille ilman heitä se on toooooooosi vaikeaa :kauhistus: ..

päxä

Päivi Ollikka
Viestit: 274
Liittynyt: 25 Joulu 2007 19:46

Re: Tuo paha maalimies?

Viesti Kirjoittaja Päivi Ollikka » 22 Huhti 2010 08:49

itse asiassa tässä kohtaa saattaisi meikäläiseltä tässä iässä loppua elämä (kilometrit tulisi täyteen..ennen oppimista) jos kädettömänä vikavaiheessa innostuu oikein toheltamaan itsenäisesti ...
:harhar: Mä olen jo luovuttanut. Ehdin kuolla ennen kuin opin ohjaamaan koiraa niin, että kilpailuissa menestyttäis.
Joten teen kuin huonot ratsastajat, kun ei osaa ratsastaa .... aina voi kasvattaa :voitto2:

Riitta Vainiontaus
Viestit: 236
Liittynyt: 02 Tammi 2008 20:39

Re: Tuo paha maalimies?

Viesti Kirjoittaja Riitta Vainiontaus » 22 Huhti 2010 09:46

Tuo aloituskirjoitus ei tarkoittanut sitä, etteikö apua tarvittaisi tai sitä saisi pyytää. Näitä varten ovat koulutukset ja leirit. Silti ei kaikki saamattomuus voi olla kiinni siitä ohjaako nimenomaan maalimies kaikkea toimintaa. Tarkoitus oli herättää harrastajat myös tarkastelemaan sitä omaa itsenäistä motivoitunutta tekemistä.
Itselleni kentälläolo on aina ollut myös koulutuksen lisäksi sosiaalinen tapahtuma kivassa porukassa. Ilman omaa viitseliäisyyttä tehdä omaa osuutta koirankoulutuksesta on maalimieskin voimaton ja ymmärrän miksi innostus sunnuntaipurettajiin hiipuu hyvinkin nopeasti.
Kirjoittaja itse selvitti aikoinaan ihan peilinedessä miksi koirat eivät yltäneet SM-tasolle. Yksinkertainen vstaus katsoi peilistä, laiska ohjaaja. :doh: Ei siis kouluttajat tai maalimiehet olleet menestyksen esteenä.

Aina silti on apua tullut, kun on ollut tarvis saavuttamaan ne piennemmätkin tavoitteet, kunhan olen itse tehnyt sitten sen mihinkä neuvot sain.

Riitta Vainiontaus

Auli Impola

Re: Tuo paha maalimies?

Viesti Kirjoittaja Auli Impola » 22 Huhti 2010 11:10

Riitta Vainiontaus kirjoitti:Itselleni kentälläolo on aina ollut myös koulutuksen lisäksi sosiaalinen tapahtuma kivassa porukassa. Ilman omaa viitseliäisyyttä tehdä omaa osuutta koirankoulutuksesta on maalimieskin voimaton ja ymmärrän miksi innostus sunnuntaipurettajiin hiipuu hyvinkin nopeasti.
Juuri näin. Olen niin samaa mieltä.

Meidän kentälle tuli maanantaina vähemmistörodun edustajia tarkoituksenaan kai vain purettaa ilman mitään tavoitteita kokeeseen tai mihinkään. Tässä kohtaa liiton säännöstöistä löytyi oiva apu. Kerroin heille siitä, miten suojelukoulutus joskus haluttiin kieltää laissa. Siksi liiton säännöissä ohjaajan pitää suorittaa BH -koe, ja anoa suojelulisenssiä liitolta. Aloittelijoille tehtiin selväksi, että suojelu on pitkälti koiran hallintaa, ja säännöt lisenssistä on kaikille samat. Perille meni. Apua tulee, mikäli koiranohjaaja on tosissaan, ja tähtää suojelu- tai vaikka rohkeuskokeeseen. Huvikseen purettajille ei ole aikaa.

Jussi Planting
Viestit: 116
Liittynyt: 21 Maalis 2008 22:27

Re: Tuo paha maalimies?

Viesti Kirjoittaja Jussi Planting » 23 Huhti 2010 21:04

Riitan kanssa samoilla linjoilla.

Kyllä se A osan ja varsinkin B osan työstäminen vie suurimman osan omien koirien koulutuksesta. Tietyissä ikävaiheessa niit puruloisia kyl pitää enemmän ottaakkin, mutta koiralle kun sitä ikää ja kokemusta tulee enemmän, niin niitten purujen määrä taas vähenee.

Toisaalta taas itseä ainakin "hävettää" epäonnistuminen A tai B osassa. Niissä kumminkin sen ohjaajan oma panos ja koulutustaito näyttelevät erittäin suurta osaa saavutetuissa tuloksissa. Siloin ei voi kuin katsoa itseään peiliin.

Jussi P.

Johanna Sipiläinen
Viestit: 16
Liittynyt: 24 Tammi 2009 20:51

Re: Tuo paha maalimies?

Viesti Kirjoittaja Johanna Sipiläinen » 25 Huhti 2010 11:31

Riitalla äärimmäisen hyvä aiheen aloitus. Antoipa ajattelun aihetta aloittelevalle ohjaajalle :)

Minä kuulun siihen onnellisten sakkiin joilla on maalimies. Monet kerrat kuitenkin meidän porukan kanssa mennään kentälle jo hyvissä ajoin, jotta keretään ottamaan tottista ennen kun alotetaan purut. Nyt kun taittuu kesälle ja päästään pelloille niin uskoisin meidän tekevän jälkiäkin porukassa. Meillä on siinä mielessä hieno tilanne.

Ville Salmia
Viestit: 399
Liittynyt: 04 Joulu 2007 15:11

Re: Tuo paha maalimies?

Viesti Kirjoittaja Ville Salmia » 25 Huhti 2010 22:21

Tässäkin jutussa on useita näkökantoja. Harrastaa pitää voida monella eri tasolla ja eri tavoitteilla,pelkästään jo muuttuvien elmäntilanteiden takia. Mutta onko suojelu sellainen laji jota pitää voida harrastaa ns. vain huvin vuoksi? Käydä siis vaikka treeneissä ku huvittaa ja jättää jäljet ja tottis sovinnolla tekemättä kun syystä tai toisesta ei kykene. Ensinnäkin jo pelkästään yhteiskunnallisesta näkövinkkelistä sellainen toiminta on järjetöntä. Suojelulisenssiä ei pidä edes puoltaa jollei ohjaaja ole valmis kantamaan vastuuta koirastaan ,ja kouluttamaan sitä muuhunkin kuin vain puremaan hihaa. Jossain tilanteessa sellainen tekeminen on riskialtista.Koiran tottelevaisuus ja siviilihallinta on aina oltava riittävää. Mielestäni maalimiehellä on paitsi oikeus niin myös velvoite, vaatia näyttöä siitä että koiran kanssa tehdään muutakin ku "sunnuntaipuruja". Tällöin syntyy veteen piirretty raja siitä ,miten hyvin koira tulisi olla hanskassa jotta treenejä saa jatkaa. Tämä on varmaan yksi luonnollinen syy siihen miksi suojelua tulee harrastaa tähtäimenä kokeet. Silloin sellaiset ohjaajat jotka eivät työskentele ahkerasti saadakseen tottelevaisuuden ja jäljen koekuntoon ei pitäisi viihtyä puruissakaan. Maalimieshän luo itse ryhmäänsä työmoraalin. Voihan se olla ettei koiramateriaali ja ohjaajien taidot aina riitä koetuloksiin,mutta kumpikaan ei parane itsestään. Lajin suosio kasvaa ja resurssit ovat rajalliset. Maalimiehille syntyy ennemmin tai myöhemmin valinnan paikka. Ketä treenaan ,ketä en? Siinä vaiheessa valinta on selvä.Treenataan niitä jotka ottavat oman koulutusvastuunsa vakavasti, pysyvät yritteliäinä ja ahkerina.
Kauan sitten (20 vuotta) meillä nuorilla maalimiehillä oli tapana tehdä tasotarkastuksia jäljellä ja tottiksessa. Jos ei kulkenut niin ohjaajalle annettiin neuvoja ja passitettiin esim. kuukaudeksi tekemään rästihommia. Ei puruja ennenkuin hommat toimi. Motivoituneet ohjaajat palasivat treeneihin entistä taidokkaampina. Sinä vuonna tehtiin muistaakseni 17 tulosta. Pointtini on että muita lajeja voi treenata sunnuntaipuuhastelu meiningillä ,mutta ei puruja. Ryhmän yhteisvastuulla on kaikkien ajan käyttö,varsinkin maalimiehen. Vaikka jalostuksellisia ominaisuuksia mittaillaankin suojelussa, niin kansallisilla lajeilla on selkeä tilaus. Hyvä että koiraa koulutetaan. Siellä on monelle oma harrastusmaailma ja koirat sekä ohjaajat voivat paremmin. Itseasiassa erittäin suositeltava reitti aloittaa harrastaminen. Kansallisista lajeista suurin osa nykyisistä suojelun harrastajistakin on tullut mukaan.
Maalimiesten vastuu on kaikki huomioiden aikamoinen. Todettakoon vielä että maalimiehiä tuskin koskaan voi olla liikaa. Toivottavasti jatkossakin uusia innokkaita nuoria ilmaantuu koulutukseen.

Päivi Ollikka
Viestit: 274
Liittynyt: 25 Joulu 2007 19:46

Re: Tuo paha maalimies?

Viesti Kirjoittaja Päivi Ollikka » 26 Huhti 2010 00:08

^komps
Minusta myöskin olisi hienoa, jos kansallisten lajien pariin saataisiin taas enemmän tekemisen meininkiä. Rotumestikset järkättyä jne.

Olemme tekemässä koulutusohjaajatoimikunnassa kyselyn jäsenistölle ja alaosastoille kansallisista lajeista.

Missä harrastaa, mitä harrastaa, mitä on saavuttanut ja mitkä tulevaisuuden suunnitelmat - ainakin nämä kartoitetaan.

Meillä on iso rotu ja paljon harrastajia kansallisten puolelta. Silti KVA arvoja tulee vähän ja kolmosessa kilpailee vähän koiria. Sakemannit eivät hätyyttele pakkontopalleja SM kilpailuissa. Jokin ontuu.. mikä? Miksi näin? En usko, että bordercollie tai tervueren olisi yhtään sen parempi palveluskoiralajeissa.
Jokin tulppa on koirien edistymisessä.

Ville Salmia
Viestit: 399
Liittynyt: 04 Joulu 2007 15:11

Re: Tuo paha maalimies?

Viesti Kirjoittaja Ville Salmia » 02 Touko 2010 08:50

Hyvä! :tsemp:

Avatar
Miia Heikkinen
Viestit: 148
Liittynyt: 07 Tammi 2009 12:10
Viesti:

Re: Tuo paha maalimies?

Viesti Kirjoittaja Miia Heikkinen » 02 Touko 2010 12:05

Päivi Ollikka kirjoitti:^komps
Minusta myöskin olisi hienoa, jos kansallisten lajien pariin saataisiin taas enemmän tekemisen meininkiä. Rotumestikset järkättyä jne.

Olemme tekemässä koulutusohjaajatoimikunnassa kyselyn jäsenistölle ja alaosastoille kansallisista lajeista.

Missä harrastaa, mitä harrastaa, mitä on saavuttanut ja mitkä tulevaisuuden suunnitelmat - ainakin nämä kartoitetaan.

Meillä on iso rotu ja paljon harrastajia kansallisten puolelta. Silti KVA arvoja tulee vähän ja kolmosessa kilpailee vähän koiria. Sakemannit eivät hätyyttele pakkontopalleja SM kilpailuissa. Jokin ontuu.. mikä? Miksi näin? En usko, että bordercollie tai tervueren olisi yhtään sen parempi palveluskoiralajeissa.
Jokin tulppa on koirien edistymisessä.
Hieno juttu :!:
spn Oligotrofic´s Amaryllis
R.I.P. spn FI KVA FI TVA RM1-11 JK3 EK3 FH2 TK4 SchH1 HK1 Wolfrock´s Blitz
R.I.P. spu HK2 JK2 (TOKO VOI2) Anesin Babar
+ muutama muun rotuinen harrastuskaveri matkan varrella

Seppo Hursti
Viestit: 3
Liittynyt: 29 Marras 2008 14:07

Re: Tuo paha maalimies?

Viesti Kirjoittaja Seppo Hursti » 03 Touko 2010 12:35

Käyttövalioiden tilastollinen vähyys ei johdu koirien huonoista tuloksista tai tuloksettomuudesta. Palveluskoiralehden tilasto kertoo että kyllä III luokan tuloksia on mutta käyttökokeiden harrastajat eivät enää arvosta moista KVA titteliä. Lähes poikkeuksetta esim. suojelukokeen tilastossa olevilla koirilla olisi koetulokset ko titteliin mutta se näyttelytulos puuttuu. Eikä sen puutos johdu siitä etteikö niillä olisi ulkonäöllisesti G arvosanaan mahdollista. Näyttelyiden vastenmielisyys harrastajien keskuudessa vaan kertoo siitä ettei ko asia suuremmin kiinnosta.

Terv. S"C"H

Päivi Ollikka
Viestit: 274
Liittynyt: 25 Joulu 2007 19:46

Re: Tuo paha maalimies?

Viesti Kirjoittaja Päivi Ollikka » 03 Touko 2010 14:01

^Jep suojelukoirilla kyllä olen tuon huomannut, mutta myös kansallisten puolella?
No, eihän KVA ole kuin titteli, mutta minusta ihan hieno titteli.
Voishan sen koiran sinne näytelmiin kerran elämässä raahata, jos on kolme koettakin tehny yli 270 tuloksella. Vaik päivä on pitkä ja tylsä, ja se typerä juokseminen ei lopu ikinä, niin yleensä kanttiinit kuitenkin on ihan toimivia noissa tilaisuuksissa - ja ottaa vaikka kirjan mukaan :)

Vastaa Viestiin