Osaisko joku auttaa koiraa???

SPL:n Koulutukseen ja kokeisiin liittyvät aiheet
Minna Koltes

Viesti Kirjoittaja Minna Koltes »

ooops :oops: sana oli tietenkin KIUSATA, ... eikä kuisata....

(se vasta eka kahvi kupillinen menossa tänä aamuna...)
Krista Alm

Viesti Kirjoittaja Krista Alm »

Hoh hoh! Kyllä tuli tätä ketjua lukiessa mieleen, että onko se maailma oikeasti näin mustavalkoinen :lol:

Lapsia on todellakin erilaisia. Jos vertaan kahta omaani; toinen on kiltti ja tottelevainen, jota ei juuri tarvi kiellellä kun se ei edes keksi tehdä pahaa. Toinen taas on juuri tuollainen kuriton ylivilkas viikari, joka on saanut tuhat tukkapöllyä ja omaan huoneeseen eristämistä koiran kiusaamisesta. Vaan ei auta. Sanallinen viestintäkään ei vielä pelaa niin hyvin, että puhumalla uhkailua ymmärtäisi.

Meillä asia on ratkaistu niin, että koirat nukkuvat makuuhuoneessa koiraportin takana. Niillä on koko ajan suora näköyhteys olohuoneeseen ja keittiöön, joten ne eivät ole mitenkään eristettyinä. Ja ne saavat halutessaan hypätä portin yli molempiin suuntiin.

Todellakin, sympatiani tämän aiheen aloittajalle. Yritä antaa koiralla "pakopaikka" ja kyllä se lapsi määrätietoisen kieltämisen ja lopulta iän myötä siitä rauhoittuu - toivottavasti :D
Satu Helasranta

Viesti Kirjoittaja Satu Helasranta »

Mielenkiintoisia kommentteja matkanvarrella oli :)

Todella ikävää jos lapsi kiusaa koiraa vetämällä hännästä, kiskomalla korvasta, hyppimällä koiran päälle??? :|

Sehän on ihan luonnollista että koiran omistava lapseton ihminen on moisesta käytöksestä pöyristynyt.
Koiran hankinut ihminen rakastaa koiraansa niin paljon, ettei omalle koiralleen soisi jokapäiväistä kidutusta (ei ole joutunut katsomaan sivusta koiran rääkkäystä)! Minä lukeudun tähän kastiin ja tietysti haluaisin sanoa: Lapsi kuriin ja sassiin!! mutta siitähän ei ollut tässä tapauksessa kyse, vaan siitä että oppi ei kertakaikkiaan mene perille, mutta toivottavasti siihen ei mene enää kovin kauan aikaa.

Pidän erittäin paljon eläimistä ja olen koko ikäni ollut eläinten kanssa tekemisissä. Koskaan en ole törmännyt tälläiseen tilanteeseen, en omassa enkä vieraassa perheessä, mutta kyllä tällaisista tapauksista olen kuullut, valitettavasti!

Tuossa muutama ihminen kysyi, että meneekö lapsi koiran edelle??
Minun tapauksessani täytyy myöntää, että tuolla tavalla käyttäytyvän lapsen edelle kyllä menee!

Elävä, kipua tunteva yksilö se koirakin on ja erittäin fiksusti joku tuossa sanoikin, että jos koiran ottaa sille on suotava elinkelpoinen elämä siinä missä muillekkin haalimilleen yksilöille.

Ei se ole mitään koiran elämää, että kotona saa olla rauhassa vaan jossain kopissa :|
Sallitteko te riiviöitten omistajat tuollaisen?

Minä suosittelen lämpimästi, anna koirasi vaikka sukulaisillenne siksi aikaa kunnes lapsenne on järjistynyt.
Tiina Jakola

Viesti Kirjoittaja Tiina Jakola »

Puuh, tulee jotenkin mieleen yks tyllerö lapsuudesta. Kun olivat meillä käymässä, niin kissoja piti väkisin 'paijata'. Se paijaaminen ei vaan ollut oikein laitalaista, retuuttamista se oli ja kissat pakoili pitkin nurkkia karkuun. Vanhempani kielsivät moneen kertaan, minä kielsin ja perille ei mennyt. Kerran sitten taas, selkeän uhmakkaasti, tyttö retuutti kissaa ja minulla kärähti. Tempasin kunnon korvatillikan ja totesin että sana ei tarkoittaa myös ei. Kissat sai olla rauhassa sen jälkeen. Tyttö oli 7v ja minä 12v.
Tuija Kuisma

Pieni lapsi ja iso koira ei aina ole hyvä yhdistelmä

Viesti Kirjoittaja Tuija Kuisma »

Miten vanhoja viestejä on sivutolkulla keskustelupalstalla, kuten Heidi Miettisen käynnistämä keskustelu.
Nyt Heidi Miettisen poika lienee jo 5-vuotias. Alkuperäiseen viestiin (vuodelta 2003) viitaten toivon, ettei mitään pahaa ole Heidin perheessä tapahtunut.
Mitä tulee yleensä perheisiin, joissa on pieniä lapsia, en itse pidä hyvänä, että perheessä on koira, erityisesti iso sellainen.
Jos näin -usein elämäntilanteista riippuen- kuitenkin käytännössä on, se vaatii ja velvoittaa vanhemmilta paljon.
Ensin on tietysti taattava lapsen hyvinvointi, ja siihen ei auta "kupin kaataminen" tai "nirhaisun toivominen". Vanhempien hyvä esimerkki, asioiden selittäminen ja perustelu lapsen ymmärrys huomioiden yleensä riittävät siihen, että sekä koira että lapsi voivat hyvin. Vanhempien tehtävä on taata turvallisuus molemmille tai jos siihen ei pysty, koirasta on syytä luopua. Iso koira tekee pahaa jälkeä, eikä kukaan toivo lasta sen hampaisiin.
Aikoinaan koirien kasvattajat olivat erityisen tarkkoja siitä, ettei pentuja annettu perheisiin, joissa oli pieni tai pieniä lapsia. Se voisi olla hyvä tapa nykyisinkin, kun elämä on kiireistä ja pikkulasten vanhemmat ovat jo muutoinkin aika paineissa ja stressattuja.
Kun koira jatkuvasti kiusattuna sitten puree, syy ei enää ole sen - eikä lapsen. Mutta silloin on liian myöhäistä korjata enää asiaa.
Mari Horppu

Viesti Kirjoittaja Mari Horppu »

Meillä kaksi lasta (2,5v ja 10kk.) ja kaksi koiraa.Mitään ongelmia ei ole ollut.Tulevat hyvin toimeen keskenään kaikki...Lapset eivät kiusaa koiria eivätkä koirat lapsia... :lol:
Sellainen mielikuva vielä olisi, että hermorakenteeltaan terve koira kyllä pystyy lapsiperheessä elämään...ilman suurempia ongelmia! :wink:
Tuija Kuisma

Viesti Kirjoittaja Tuija Kuisma »

Mari Horppu kirjoitti:Meillä kaksi lasta (2,5v ja 10kk.) ja kaksi koiraa.Mitään ongelmia ei ole ollut.Tulevat hyvin toimeen keskenään kaikki...Lapset eivät kiusaa koiria eivätkä koirat lapsia... :lol:
Sellainen mielikuva vielä olisi, että hermorakenteeltaan terve koira kyllä pystyy lapsiperheessä elämään...ilman suurempia ongelmia! :wink:
Kiva kuulla, Mari, että teidän perheessä on osattu hoitaa lapset ja koirat. Kunpa kaikissa perheissä olisikin näin. Minulla on ollut koiria lapsesta lähtien, enkä ole koskaan itse saanut niistä huonoja kokemuksia. Silti en luota 100-prosenttisesti koiraan.
Hyvää jatkoa lasten ja koiruuksien kanssa. Yst.terv. Tuija K
sanna auvinen

Viesti Kirjoittaja sanna auvinen »

meillä kävi "hyvä"juttu kun poika oli konttausiässä.hän konttasi reippaasti koiramme ruokakupin päälle istumaan ja koira puraisi poikaa ennen kun kerkesin mitään tekemään.siitä asti meidän koirilla on ollut täydellinen ruokarauha.ja aina jos kiusasi koiraa tuli tukkapölly.nyt on sopuisaa elämää ollu 10 vuotta.mutta samalla tavalla meillä koulutetaa koirat ja kakarat...rauha mlemmille... :P
Suvi Alanko

Viesti Kirjoittaja Suvi Alanko »

Itselläni on pian 4-vuotta täyttävä tyttö ja hänelle on opetettu heti konttausikäisestä asti mitä "ei" tarkoittaa.Tyttöä on kielletty koskemasta koiraan kun se nukkuu ja syö ja muutenkin ovat tarkassa valvonnassa.Meillä on sakemannin lisäksi tipsu ja 2 kissaa.Joskus olen joutunut ottamaan niskavilloista tyttöä kiinni kun on ollut jästipää tuulella mutta sekin on tehty parin kiellon ja uhkauksen jälkeen.Olen isännällekin sanonut että jos koira nappaa siksi että sitä kiusataan,niin napatkoon...kuulostaa kovalta mutta näin se meillä on.Meillä on elukoilla ja kakaroilla säännöt(koskee myös sukulaisten ja naapureiden kersoja) ja minä pidän huolen että niitä noudatetaan.Näin vältetään konfliktit koirien ja lasten kanssa.Noudattamatta jättämisestä seuraa rangaistus...
Vastaa Viestiin