Osaisko joku auttaa koiraa???
Ihan vaan ehdotus: anna lapsellesi tärkeitä "tehtäviä" koirasi kanssa esim. ruuan anto´, harjaus,. Vaikka ikää noin vähän lapsella niin hoitaminen kiinnostaa kyllä. Itselläni nuorin jo 6 v. mutta eka koira vasta menossa nuorimman kanssa. Ei muuta ku pitkää pinnaa ja paljon rakkautta sekä lapselle et koiralle. Kyllä se siitä, äläkä ota noita "miten nykyajan kakarat kasvatetaan" juttuja tosissaan.
Me ollaa kaikki äiteet hyvii äiteit vaik toiset toisin sanoo!!
Hommatkoo omii lapsii ennenku haukkuuvat!
Me ollaa kaikki äiteet hyvii äiteit vaik toiset toisin sanoo!!
Hommatkoo omii lapsii ennenku haukkuuvat!
Ihan vaan ehdotus: anna lapsellesi tärkeitä "tehtäviä" koirasi kanssa esim. ruuan anto´, harjaus,. Vaikka ikää noin vähän lapsella niin hoitaminen kiinnostaa kyllä. Itselläni nuorin jo 6 v. mutta eka koira vasta menossa nuorimman kanssa. Ei muuta ku pitkää pinnaa ja paljon rakkautta sekä lapselle et koiralle. Kyllä se siitä, äläkä ota noita "miten nykyajan kakarat kasvatetaan" juttuja tosissaan.
Me ollaa kaikki äiteet hyvii äiteit vaik toiset toisin sanoo!!
Hommatkoo omii lapsii ennenku haukkuuvat!
Me ollaa kaikki äiteet hyvii äiteit vaik toiset toisin sanoo!!
Hommatkoo omii lapsii ennenku haukkuuvat!
Sirpa Hörkäs kirjoitti:Riiviö kuriin!
Onhan se kummallista,ettei nykyään saa kakaroille opettaa,siis todella opettaa,miten pitää käyttäytyä.Kyllä täytyy myöntää,että itse nappaisin kerppaa korvasta,päälle en -ehkä- hyppäis... Mut ei ne lepertelyt näköjään aina johda toivottuun tulokseen.
Ja mitäs sitte,ku koiralta joku päivä meneeki todella hermot sen kiusaavan kakaran kanssa?Purasu ei ehkä olekkaan se "pikku nippaus".
Kyllä vanhempien kuuluu opettaa lapsensa kunnioittamaan koiraa ja muitakin elikoita.Vaatikoon se sitten vaikka ruumillistakin kuritusta.Nyt "sossun tätit" raivostuu!
Olen onnellinen,ettei meillä ole lapsia.Istuisin varmaan linnassa noista opetustuokioista...Meille riittää karvalapset.
Toivon todella,että palautatte lapsen ruotuun.
No jopas jotain! Lasten hyvinvointi on kuitenkin ennen koiria :viha:
Jännä juttu, miten lapsettomat eivät muka tiedä lasten kasvatuksesta mitään. Tätäkään ketjua ei olisi aloitettu, jos pelkkä vanhemmuus tekisi mestarin. Vanhempien täytyy pystyä takaamaan kaikille haalimilleen luontokappaleille turvallinen elämä. Koskee niin ihmisiä kuin eläimiäkin.
Pia kirjoittaa asiaa.
Niin lasten kuin myös koirien turvalliseen elämään kuuluu olennaisena asiana kuri.
-kuka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee-
on vanha ja paikkansa pitävä sanonta.
Kumpikaan ei tiedä oikean ja väärän eroa, ellei sitä opeteta.
Hörkäksen Sirpan kommenttiin;
Nimenomaan lapsen hyvinvoinnista noissa kuri-kommenteissa on mielestäni ollutkin kysymys, kun lapselle opetetaan ettei koiraa saa kiusata vähenee huomattavasti riski siitä että kohta ollaan lööpeissä tyyliin: Saksanpaimenkoira puri lasta, koira lopetettiin.
Vanhemmat kommentoivat "Emme ymmärrä mikä koiralle tuli, se on antanut aina lapsen tehdä itselleen mitä tahansa, koskaan se ei ole edes murissut."
Niin lasten kuin myös koirien turvalliseen elämään kuuluu olennaisena asiana kuri.
-kuka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee-
on vanha ja paikkansa pitävä sanonta.
Kumpikaan ei tiedä oikean ja väärän eroa, ellei sitä opeteta.
Hörkäksen Sirpan kommenttiin;
Nimenomaan lapsen hyvinvoinnista noissa kuri-kommenteissa on mielestäni ollutkin kysymys, kun lapselle opetetaan ettei koiraa saa kiusata vähenee huomattavasti riski siitä että kohta ollaan lööpeissä tyyliin: Saksanpaimenkoira puri lasta, koira lopetettiin.
Vanhemmat kommentoivat "Emme ymmärrä mikä koiralle tuli, se on antanut aina lapsen tehdä itselleen mitä tahansa, koskaan se ei ole edes murissut."
Satu Nyström-Kouvo:niinkuin jo tossa aikaisemmin kirjoitin,tässä ei nyt asetella lasta ja koiraa arvojärjesetykseen.Vaan olen sitä mieltä,että vanhempien on tehtävä lapselle selväksi,ettei koiraa satuteta ja kiusata!Kärsiikö nykyään lapsen hyvinvointi jotenkin tästä?Minäkään en halua lukea noita Tuulan mainitsemia otsikoita.
Kielenkäyttöni ei ehkä ole sieltä sivistyneimmästä päästä,mutta mitäpä sitä teeskentelemään...
Olen samaa mieltä myös siitä,että aikuisten on taattava se hyvinvointi niin lapsilleen kuin hankkimilleen lemmikeille.
Ja samaa mieltä siitäkin,että välttämättä ei tarvi olla sitä "ihan ikiomaa lapsosta",että niitten käytöstä ymmärtää paremmin.Ei ne mitään mystisiä otuksia ole,joiden salat aukeaa vasta biologisen vanhemmuuden myötä.Ja tällä en nyt halunnut mitenkään väheksyä vanhemmuutta.
Kielenkäyttöni ei ehkä ole sieltä sivistyneimmästä päästä,mutta mitäpä sitä teeskentelemään...
Olen samaa mieltä myös siitä,että aikuisten on taattava se hyvinvointi niin lapsilleen kuin hankkimilleen lemmikeille.
Ja samaa mieltä siitäkin,että välttämättä ei tarvi olla sitä "ihan ikiomaa lapsosta",että niitten käytöstä ymmärtää paremmin.Ei ne mitään mystisiä otuksia ole,joiden salat aukeaa vasta biologisen vanhemmuuden myötä.Ja tällä en nyt halunnut mitenkään väheksyä vanhemmuutta.
Juu toki meilläkin lapsia opastetaan kunnioittamaan koiraa ja kielletään kiusaamasta ja häiritsemästä esim:nukkuvaa koiraa (myös lasten oman turvallisuuden takia)
Joillakin ihmisillä vaan menee koirat ja ihmislapset sekaisin, että koirasta pidetään parempi huoli, kun omista lapsista No mutta toivottavasti kaikki huolehtii niin lapsistaan kuin koiristaankin rakkaudella...... ja niin lasten ja koiran välistä ystävyyttä on mukava seurata
Joillakin ihmisillä vaan menee koirat ja ihmislapset sekaisin, että koirasta pidetään parempi huoli, kun omista lapsista No mutta toivottavasti kaikki huolehtii niin lapsistaan kuin koiristaankin rakkaudella...... ja niin lasten ja koiran välistä ystävyyttä on mukava seurata
Puhun kokemuksesta, omasta. Lapsen muisti on pitkä silloin, kun tapahtuu jotain merkittävää.
Olin kai alle kolmevuotias, ja muistan hyvin, kun kiusasin oikein urakalla meidän sekarotuista, sitä kesti kauan, kauan, kunnes paukahti, kulmahammas kulmaani. Tarkasti katsottuna vieläkin todiste siitä. Verta, ja hyytävää kiljuntaa minulta.
Tuliko apua? Velipoika, huomattavasti vanhemempi, auttoi.. Antoi selkään. Koiran kiusaus loppui siihen, tältä kakaralta. old man
Olin kai alle kolmevuotias, ja muistan hyvin, kun kiusasin oikein urakalla meidän sekarotuista, sitä kesti kauan, kauan, kunnes paukahti, kulmahammas kulmaani. Tarkasti katsottuna vieläkin todiste siitä. Verta, ja hyytävää kiljuntaa minulta.
Tuliko apua? Velipoika, huomattavasti vanhemempi, auttoi.. Antoi selkään. Koiran kiusaus loppui siihen, tältä kakaralta. old man
old man... :tsemp:
koska tämä sattuu olemaan KOIRIIN liittyvä keskustelupalsta, me lapsettomat (ihmis-) tietenkin otamme suuresti osaa tähän keskusteluun... (joten te vanhemmat, please älkää aloittako 3. maailman sotaa tästä asiasta), mutta kysymys lasten vanhemmille...antaisitteko puolestaan koiran kuisata lasta????? oh nooooo......
koska tämä sattuu olemaan KOIRIIN liittyvä keskustelupalsta, me lapsettomat (ihmis-) tietenkin otamme suuresti osaa tähän keskusteluun... (joten te vanhemmat, please älkää aloittako 3. maailman sotaa tästä asiasta), mutta kysymys lasten vanhemmille...antaisitteko puolestaan koiran kuisata lasta????? oh nooooo......
Hoh hoh! Kyllä tuli tätä ketjua lukiessa mieleen, että onko se maailma oikeasti näin mustavalkoinen
Lapsia on todellakin erilaisia. Jos vertaan kahta omaani; toinen on kiltti ja tottelevainen, jota ei juuri tarvi kiellellä kun se ei edes keksi tehdä pahaa. Toinen taas on juuri tuollainen kuriton ylivilkas viikari, joka on saanut tuhat tukkapöllyä ja omaan huoneeseen eristämistä koiran kiusaamisesta. Vaan ei auta. Sanallinen viestintäkään ei vielä pelaa niin hyvin, että puhumalla uhkailua ymmärtäisi.
Meillä asia on ratkaistu niin, että koirat nukkuvat makuuhuoneessa koiraportin takana. Niillä on koko ajan suora näköyhteys olohuoneeseen ja keittiöön, joten ne eivät ole mitenkään eristettyinä. Ja ne saavat halutessaan hypätä portin yli molempiin suuntiin.
Todellakin, sympatiani tämän aiheen aloittajalle. Yritä antaa koiralla "pakopaikka" ja kyllä se lapsi määrätietoisen kieltämisen ja lopulta iän myötä siitä rauhoittuu - toivottavasti
Lapsia on todellakin erilaisia. Jos vertaan kahta omaani; toinen on kiltti ja tottelevainen, jota ei juuri tarvi kiellellä kun se ei edes keksi tehdä pahaa. Toinen taas on juuri tuollainen kuriton ylivilkas viikari, joka on saanut tuhat tukkapöllyä ja omaan huoneeseen eristämistä koiran kiusaamisesta. Vaan ei auta. Sanallinen viestintäkään ei vielä pelaa niin hyvin, että puhumalla uhkailua ymmärtäisi.
Meillä asia on ratkaistu niin, että koirat nukkuvat makuuhuoneessa koiraportin takana. Niillä on koko ajan suora näköyhteys olohuoneeseen ja keittiöön, joten ne eivät ole mitenkään eristettyinä. Ja ne saavat halutessaan hypätä portin yli molempiin suuntiin.
Todellakin, sympatiani tämän aiheen aloittajalle. Yritä antaa koiralla "pakopaikka" ja kyllä se lapsi määrätietoisen kieltämisen ja lopulta iän myötä siitä rauhoittuu - toivottavasti