Siivistä. Tuommoisen taulukon olin joskus tallentanut itselleni kun näistä etsin tietoa...Tuula Siimes kirjoitti: Eikö esim. siivissä ole ihantellinen kalkki-fosfori-suhde (näin olen jostain lukenut)?
Barffauksesta
-
Kaisu Kainulainen
-
Mervi Tervo
Meillä oli narttu aikoinaan hieman hitaan puoleinen syömään. Ei kuitenkaan koskaan ollut liian laiha. Nappulalla ja kodin "jätsyillä" ollut pennusta asti. Niin ja hirven liha, rustot ja luut (raakana) ovat kuuluneet ruokavalioon 7 viikkoisesta lähtien.
Noh mutta nykyään koiruus syö ihan kaiken mitä eteen laittaa. Ja mm. kaikki marjat pihalta ovat suurta herkkua, tuoreet omenat, tomaatit jne. Ja ainoa syy tähän ruokahalun parantumiseen on se, että meidän kotitaloudessa on nyt kaksi koiraa, äiti ja poika. Poika on ahne ja äidille meinaa tulla paniikki, että jos se ei syö, niin poika lotaisee senkin annokset...
Eli toinen koira kehiin, niin ei tarvitse miettiä
(Tosikoille tiedoksi; tämä oli vitsi
)
Noh mutta nykyään koiruus syö ihan kaiken mitä eteen laittaa. Ja mm. kaikki marjat pihalta ovat suurta herkkua, tuoreet omenat, tomaatit jne. Ja ainoa syy tähän ruokahalun parantumiseen on se, että meidän kotitaloudessa on nyt kaksi koiraa, äiti ja poika. Poika on ahne ja äidille meinaa tulla paniikki, että jos se ei syö, niin poika lotaisee senkin annokset...
Eli toinen koira kehiin, niin ei tarvitse miettiä
(Tosikoille tiedoksi; tämä oli vitsi
)-
Tuula Siimes
-
Marja Lindgren
-
Elina Karppinen
-
Terhi Puumalainen
Hirven luita meillä koiruli on saanut useinkin, ja hyvin kelpaa. Metsästyskauden aikaan saattanut syödä päivittäin ja sitten on pitkälti taukoa. Rouskutettavana on ollu kylkiluita ja sääriluita. Lihaakin on saanut joskus, jotain perkuujätteitä ja jänteitä sun muita ihmisille-ei-niin-herkkua. Ei ole ollut masuongelmia, vaikka hirvenlihan sanotaankin olevan vahvempaa - herkkämahaiselle toki varovaisesti kannattaa antaa.
Marja, kanan luut ei ole sen vaarallisempia, kuin mitkään muutkaan luut, nimenomaan raakana. Siivet voi heittää koiralle joko jäisinä tai sulana, ei sen väliä. Itse annan jäisinä tai puolikohmeisina, kuten pikkukalatkin, sillä sulaneena ne on sen verran pehmeitä lötköjä, ettei koira niitä pureskele juuri lainkaan. Jäisenä koissu rouskuttaa siivet pieniksi ennen ku nielasee.
Metsästyskauden aikaan saattanut syödä päivittäin ja sitten on pitkälti taukoa. Rouskutettavana on ollu kylkiluita ja sääriluita. Lihaakin on saanut joskus, jotain perkuujätteitä ja jänteitä sun muita ihmisille-ei-niin-herkkua. Ei ole ollut masuongelmia, vaikka hirvenlihan sanotaankin olevan vahvempaa - herkkämahaiselle toki varovaisesti kannattaa antaa.Marja, kanan luut ei ole sen vaarallisempia, kuin mitkään muutkaan luut, nimenomaan raakana. Siivet voi heittää koiralle joko jäisinä tai sulana, ei sen väliä. Itse annan jäisinä tai puolikohmeisina, kuten pikkukalatkin, sillä sulaneena ne on sen verran pehmeitä lötköjä, ettei koira niitä pureskele juuri lainkaan. Jäisenä koissu rouskuttaa siivet pieniksi ennen ku nielasee.
-
Hannele Koivu
Esimerkiksi siihen, että kaikki vitamiinit eivät kestä pakastamista. Harvalla on mahdollisuus (LUE: aikaa) vääntää tuore kasvismössö joka päivä ja sen takia koirille syötettävät lihat, luut ja mössöt kulkeutuvat pakastimen kautta.Tuula Siimes kirjoitti:Nimimerkki utelias kyselee että mihin barffaava koira tarvitsee noita purkkivitamiineja ja mineraaleja?
Omilla koirilla nopein huomio puolen vuoden kokemuksen perusteella oli raakaruokinnan vaikutus kaikkien kolmen koiran turkkiin. Vanhempi narttuni ei mennyt karvanlähdön aikaan missään vaiheessa "karvattomaksi" kuten aiemmin ja nuoremman narttuni hieman pehmeähkö turkki on tullut selkeästi karkeammaksi.
Muuta maininnan arvoista: 11,5-vuotias pumppuvikainen (ei-spk) on todella pirteä eikä kesähelteellä ollut vaikutusta. Myös vanhuksen legot ovat nykyisin vitivalkoiset.
-
Satu Majamäki
-
Hannele Koivu
-
Terhi Puumalainen
Karva on juuri vaihtumassa uroksellani ja pari viikkoa on ollu nyt helokkiöljykuurilla, samoin lisään ruokaan nyt kuurina merilevää ja biotiinia. Turkki on hyvässä kunnossa, kiiltävä ja paksu, vaikka sitä on tippunut kauhiasti... 
Yksi asia, jonka olen huomioinut on, että koira tuoksuu todella hyvälle ja raikkaalle (ei "koiralle"), kun vertaa useimpiin "nappulakoiriin". Tämäkin johtuu varmasti ruokinnasta! Ei ainakaan shampoon käytöstä... Edes märkänä ei haise pahalle ja ulolle. Moni koiraton kyläilijä myös tuuminu, ettei asunnossa haise koiralle, niinkuin useissa koiraperheissä.
Edellinen narttuni ainakin haisi ihan koiralle (lue: ei niin raikkaalle
) aikoinaan, ennen kuin nappula jätettiin pois.
Yksi asia, jonka olen huomioinut on, että koira tuoksuu todella hyvälle ja raikkaalle (ei "koiralle"), kun vertaa useimpiin "nappulakoiriin". Tämäkin johtuu varmasti ruokinnasta! Ei ainakaan shampoon käytöstä...
Edes märkänä ei haise pahalle ja ulolle. Moni koiraton kyläilijä myös tuuminu, ettei asunnossa haise koiralle, niinkuin useissa koiraperheissä.Edellinen narttuni ainakin haisi ihan koiralle (lue: ei niin raikkaalle
) aikoinaan, ennen kuin nappula jätettiin pois.-
Ronja Taskinen
Samaa itsekin mietin luettuani Vauhti-Raksun sivuilta valmiin BARFfarin kasvissoseen tuotetiedoista että "Lisää lihaa sekä hiukan vitamiineja (esim. merilevää) ja monipuolinen lihakasvis ateria on valmis."Tuula Siimes kirjoitti:Nimimerkki utelias kyselee että mihin barffaava koira tarvitsee noita purkkivitamiineja ja mineraaleja?
No jaa, ei sillä että itse tietäisin barffauksesta yhtään mitään - juuri jonkin aikaa sitten toisella foorumilla eräs kehui minulle barffauksen olevan siitä hyvä ruokintamuoto, ettei aloittaessa tarvitse tietää yhtään mitään, oikeat suhteet löytyvät kokeilemalla, mutta itseäni kyllä hiukan epäilyttäisi vääntää koiralle kaikki muona itse tietämättä ravintoaineiden suhteista tuon taivaallista. No, onneksi ei tarvitse semmoisia (vielä) miettiä.
-
milko naumanen
No eipä sitä juuri tarvi miettiä,päälle päin näkyy aika hyvin onko kaikki kunnossa.
Ja jos ajattelee esim susien ruokavaliota(vaikka se ei ole suoraan verrannollinen koiran ruokintaan) niin sieltä saa hyvän osviitan.
Toisaalta kuinka tarkat arvot on pussin kyljissä?
Ja jos ajatellaan mitä kaikkea pahaa pussimuona on saanut aikaan,niin siihen verrattuna raakaruokinta/kotiruokinta on huomattavasti oivempi,oli sitten vitamiini/hivenaine määrät hakusessa tai ei.
Ja jos ajattelee esim susien ruokavaliota(vaikka se ei ole suoraan verrannollinen koiran ruokintaan) niin sieltä saa hyvän osviitan.
Toisaalta kuinka tarkat arvot on pussin kyljissä?
Ja jos ajatellaan mitä kaikkea pahaa pussimuona on saanut aikaan,niin siihen verrattuna raakaruokinta/kotiruokinta on huomattavasti oivempi,oli sitten vitamiini/hivenaine määrät hakusessa tai ei.
-
Kaisu Kainulainen
Tuosta aiheesta erittäin hyvä artikkeli löytyy http://www.palvelumaatti.fi/canis.htmlmilko naumanen kirjoitti:Ja jos ajattelee esim susien ruokavaliota(vaikka se ei ole suoraan verrannollinen koiran ruokintaan) niin sieltä saa hyvän osviitan.