No niin, uskaltauduin sitten tänne kysymyksineni. Huomioikaa sitten etten ihan hirveästi tiedä muutenkaan näyttelyistä vaikka niitä olenkin käynyt satunnaisia katsomassa =D
Eräältä toiselta foorumilta tuli mieleen kysymys, että mistä johtuu näyttelylinjaisten saksanpaimenkoirien parempi pärjääminen näyttelyissä (tai näin olen ainakin ymmärtänyt)? En ole päässyt perehtymään eri linjojen rakenne-eroihin ja toivoisinkin että joku jaksaisi valaista minua asiassa =) Itselle tulee mieleen että käyttölinjaisella olisi terveempi rakenne (poislukien ääripäät) ja näin ollen sillä pitäisi olla ihan hyvät lähtökohdat näyttelyihin. Miksi näin ei sitten ole? Mitkä seikat vaikuttavat siihen että nlylinjainen pärjää paremmin?
*kiinnostunut*
Näyttö- ja käyttölinjaisten erot näyttelyissä
-
Tanja Selin
Hmm, olisin kyllä kovasti toivonut tähän jonkulaista vastausta tai keskustelua, aihe kun varmasti kiinnostaa monia muitakin. Vai ovatko kuulemani huhut sakemannipiireistä totta? Että täällä on vain sisäänpäinkääntynyttä porukkaa ja omat tiedot pidetään visusti itsellään eikä tällaisista asioista voida edes keskustella?
Pelottavaa..
Nimin. tuleva harrastaja ja ehkä kasvattaja.
Pelottavaa..
Nimin. tuleva harrastaja ja ehkä kasvattaja.
-
Sami Pynnönen
Ei kysyvä tieltä eksy...
Olisiko rodun eriytymisellä kahteen eri linjaan, jotain tekemistä kysymyksen vastauksen kanssa? Kumpi Pärjää paremmin maratonilla, pika- vai kestävyysjuoksija? Kysymys on siitä, mitä ominaisuuksia koirasta haetaan. Jos katsotaan pelkkää ulkomuotoa ja jalostetaan sen mukaan, niin se saattaa vastata haluttua ihannetta näyttelyssä. Ei siellä taida tuomari lonkkakuvia tai muita terveyspapereita hirveesti katsella, ulkomuoto ja turkki riittää. Mutta pienenä muistutuksena, saksanpaimenkoira on ensisijaisesti käyttökoira ja jalostuksen pitäisi tukea tätä. Pelkällä kehän kiertämisellä ei vielä hirveästi saada irti koirasta. Mene rohkeasti myös koulutuskentille ja kokeita seuraamaan. Pääset tutustumaan myös rodun muihin ominaisuuksiin. Terveystilanteesta voin sanoa, että ongelmia taitaa olla molemmissa linjoissa. Tämän takia ei uusia koiria voi tuottaa pelkästään yhden ominaisuuden perusteella, esim. ulkonäön.
Olisiko rodun eriytymisellä kahteen eri linjaan, jotain tekemistä kysymyksen vastauksen kanssa? Kumpi Pärjää paremmin maratonilla, pika- vai kestävyysjuoksija? Kysymys on siitä, mitä ominaisuuksia koirasta haetaan. Jos katsotaan pelkkää ulkomuotoa ja jalostetaan sen mukaan, niin se saattaa vastata haluttua ihannetta näyttelyssä. Ei siellä taida tuomari lonkkakuvia tai muita terveyspapereita hirveesti katsella, ulkomuoto ja turkki riittää. Mutta pienenä muistutuksena, saksanpaimenkoira on ensisijaisesti käyttökoira ja jalostuksen pitäisi tukea tätä. Pelkällä kehän kiertämisellä ei vielä hirveästi saada irti koirasta. Mene rohkeasti myös koulutuskentille ja kokeita seuraamaan. Pääset tutustumaan myös rodun muihin ominaisuuksiin. Terveystilanteesta voin sanoa, että ongelmia taitaa olla molemmissa linjoissa. Tämän takia ei uusia koiria voi tuottaa pelkästään yhden ominaisuuden perusteella, esim. ulkonäön.
-
Tanja Selin
Kiitos vastauksesta 
Vaikka itse olenkin kasvanut saksanpaimenkoirien keskellä, ei kokeet tai näyttelyt ole tulleet kovin tutuiksi. Harrastanut ja touhunnut toki olen aina koirien kanssa. En toki väheksy näyttelyitä ja siksi minua kiinnostaa tietää asioista enemmän.
Esimerkiksi viime vuonna kävin Messukeskuksessa Voittajanäyttelyssä, ja tietenkin suuntasin katsomaan saksanpaimenkoirakehää. Sitä ennen kävin katsomassa muiden lempirotujeni kehiä. Saksanpaimenkoirakehä järkytti. Kertokaa tyhmälle mikä idea on siinä että koirat juoksevat paljon esittäjien edellä ja todennäköisesti omistajat hyppivät ja pomppivat kehän ulkopuolella pitäen mitä ihmeellisintä mekkalaa vinkulelut kädessä? Koko kehä näyttää kaaokselta ja esittäjät raahautuvat koiriensa mukana ja yrittävät hallita niitä. Onko tämä tarkoitus? Muiden rotujen kehissä koirat kun juoksevat esittäjiensä vierellä ja ravaavat/laukkaavat ihan ilman vetämisiä ja koko homma näyttää hallitulta.
No siinä nyt jotain mietintää. Toinen mikä mietityttää, että miksi yleisesti käyttölinjaiset koirat eivät käy näyttelyissä? Tosin en minäkään lähde jos idea on tuo mitä minä olen siellä nähnyt.. Ja entä ajattelevatko käyttölinjaisten koirien omistajat/kasvattajat että kunhan käyttöominaisuudet ovat hyvät niin kaikki on hyvin, ulkonäöstä viis? Ja näyttelylinjaisten omistajat puolestaan että millään muulla ei ole väliä kuin että koira on mahdollisimman iso ja näyttävä? Onko olemassa saksanpaimenkoiraa, joka rakenteensa, viettien ja hermojen puolesta pärjää esimerkiksi suojelussa tai PK-lajeissa mutta ulkonäöllisesti myös näyttelyissä? Tai siis eikö kaikinpuolin hyvän koiran pitäisi pärjätä molemmissa?
Riippuu tietenkin siitä mitä haetaan koirasta, mutta minua mietityttää miksi pitää hakea vain jompaa kumpaa?
Äh, kylläpä minulla on typerä olo nyt kun kyselen näin vaikeita/tyhmiä xD
Vaikka itse olenkin kasvanut saksanpaimenkoirien keskellä, ei kokeet tai näyttelyt ole tulleet kovin tutuiksi. Harrastanut ja touhunnut toki olen aina koirien kanssa. En toki väheksy näyttelyitä ja siksi minua kiinnostaa tietää asioista enemmän.
Esimerkiksi viime vuonna kävin Messukeskuksessa Voittajanäyttelyssä, ja tietenkin suuntasin katsomaan saksanpaimenkoirakehää. Sitä ennen kävin katsomassa muiden lempirotujeni kehiä. Saksanpaimenkoirakehä järkytti. Kertokaa tyhmälle mikä idea on siinä että koirat juoksevat paljon esittäjien edellä ja todennäköisesti omistajat hyppivät ja pomppivat kehän ulkopuolella pitäen mitä ihmeellisintä mekkalaa vinkulelut kädessä? Koko kehä näyttää kaaokselta ja esittäjät raahautuvat koiriensa mukana ja yrittävät hallita niitä. Onko tämä tarkoitus? Muiden rotujen kehissä koirat kun juoksevat esittäjiensä vierellä ja ravaavat/laukkaavat ihan ilman vetämisiä ja koko homma näyttää hallitulta.
No siinä nyt jotain mietintää. Toinen mikä mietityttää, että miksi yleisesti käyttölinjaiset koirat eivät käy näyttelyissä? Tosin en minäkään lähde jos idea on tuo mitä minä olen siellä nähnyt.. Ja entä ajattelevatko käyttölinjaisten koirien omistajat/kasvattajat että kunhan käyttöominaisuudet ovat hyvät niin kaikki on hyvin, ulkonäöstä viis? Ja näyttelylinjaisten omistajat puolestaan että millään muulla ei ole väliä kuin että koira on mahdollisimman iso ja näyttävä? Onko olemassa saksanpaimenkoiraa, joka rakenteensa, viettien ja hermojen puolesta pärjää esimerkiksi suojelussa tai PK-lajeissa mutta ulkonäöllisesti myös näyttelyissä? Tai siis eikö kaikinpuolin hyvän koiran pitäisi pärjätä molemmissa?
Riippuu tietenkin siitä mitä haetaan koirasta, mutta minua mietityttää miksi pitää hakea vain jompaa kumpaa?
Äh, kylläpä minulla on typerä olo nyt kun kyselen näin vaikeita/tyhmiä xD
-
Mervi Kähönen
Tuolla pitkä ketju asiaa liipaten http://www.spl.fi/keskustelu/keskustelu ... php?t=4147
Tämä palsta on yleisestikin aika hiljainen, joten harvat aiheet kirvoittavat keskustelua yhden yön aikana. Eli ei ehkä kannata sen perusteella tehdä johtopäätöksiä porukan sisäänpäin kääntyvyydestä.
Tämä palsta on yleisestikin aika hiljainen, joten harvat aiheet kirvoittavat keskustelua yhden yön aikana. Eli ei ehkä kannata sen perusteella tehdä johtopäätöksiä porukan sisäänpäin kääntyvyydestä.
-
Tanja Selin
Heh, no se olikin lähinnä heitto jonka toivoin saavan ihmiset keskustelemaan 
Ei vaan, olen ns. entisiltä saksanpaimenkoiraharrastajilta kuullut että etenkin seura-/liittotasolla porukka tosiaan olisi aika sisäänpäinkääntynyttä, niin suhteessa muiden rotujen harrastajiin kuin keskinäiseen kyräilyyn käyttö- ja näyttelyharrastajien välillä. Mutta siitä en itse tiedä mitään ja se taitaa olla ihan toisen keskustelun aihe se.
ps. Tuo linkittämäsi keskustelu oli kyllä mielenkiintoinen
Ei vaan, olen ns. entisiltä saksanpaimenkoiraharrastajilta kuullut että etenkin seura-/liittotasolla porukka tosiaan olisi aika sisäänpäinkääntynyttä, niin suhteessa muiden rotujen harrastajiin kuin keskinäiseen kyräilyyn käyttö- ja näyttelyharrastajien välillä. Mutta siitä en itse tiedä mitään ja se taitaa olla ihan toisen keskustelun aihe se.ps. Tuo linkittämäsi keskustelu oli kyllä mielenkiintoinen
-
Tuula Siimes
-
Päivi Ollikka
Sitä jalostetaan millä pärjää.
Tässä vierekkäin Saksan näyttelyvoittajia ja suojelun mestaruuskokeiden voittajakoirat historiasta tähän päivään. Kuka mitäkii hakee on sitte makuasia - ero on kuitenkin selvä:
http://www.sensuroitu.net/GSD/
Tässä vierekkäin Saksan näyttelyvoittajia ja suojelun mestaruuskokeiden voittajakoirat historiasta tähän päivään. Kuka mitäkii hakee on sitte makuasia - ero on kuitenkin selvä:
http://www.sensuroitu.net/GSD/
-
Birgitta Johansson
Hei!
Käyttölinjaiset eivät vain ole yhtä "näyttäviä" kuin näyttelymenestyjät (en sano näyttelylinjaiset, koska niiden joukossa on myös oikeasti hyvin liikkuvia, rakenteeltaan liioittelemattomia koiria). Käyttölinjaiset ovat yleensä pienikokoisempia, kevytrakenteisempia, vähemmän kulmautuneita ja askel on lyhyempi. Luulen, että näyttelysakemannille on pitänyt etsiä näyttävyyttä kehiin ylipitkän raviaskeleen. liian raskaan rakenteen (iso pää ja järeä luusto) ja punaisen pigmentin kautta, koska rotu muuten on aika "peruskamaa" ulkomuodoltaan: Ei ole turkkirotujen turkkia, molossikoirien päitä yms. silmiinpistävää ominaisuutta.
Se, että pitkää, "maatavoittavaa" raviaskelta perustellaan kestävyydellä ("saksanpaimenkoira on ravaaja"), pistää kyllä ihmettelemään, miksei todellisessa käytössä olevilla koirilla, esim. paimentavilla sakemanneilla tai millä tahansa muilla paljon liikkuvilla roduilla (huskyt/metsästyskoirat/vinttikoirat) sellaista askellusta ole. Lisäksi erilaisessa vaativassa työ- ja harrastuskäytössä koira ei yleensä ravaa, vaan laukkaa tai kävelee: haussa, viestillä, suojelussa, raunioilla, agilityssa, jäljellä...
Metsään mennään että raikaa! Kuka pysäyttäisi junan?
Tähän uuteen sakemannien ominaisuusarviointiin olisi helppo liittää myös joku liikuntaosio, jossa voitaiisin arvioida koiran suoriutumista käytännönläheisestä liikkumisesta vapaana, ilman esittäjän vaikutusta ja ns. "näyttelyjuoksun" treenaamista. Jo pitkä luoksetulo ja pari erilaista estettä antaisi mahdollisuuden vertailuun. Saisi ainakin täältä varauksettoman kannatuksen!
t. Birgitta
Käyttölinjaiset eivät vain ole yhtä "näyttäviä" kuin näyttelymenestyjät (en sano näyttelylinjaiset, koska niiden joukossa on myös oikeasti hyvin liikkuvia, rakenteeltaan liioittelemattomia koiria). Käyttölinjaiset ovat yleensä pienikokoisempia, kevytrakenteisempia, vähemmän kulmautuneita ja askel on lyhyempi. Luulen, että näyttelysakemannille on pitänyt etsiä näyttävyyttä kehiin ylipitkän raviaskeleen. liian raskaan rakenteen (iso pää ja järeä luusto) ja punaisen pigmentin kautta, koska rotu muuten on aika "peruskamaa" ulkomuodoltaan: Ei ole turkkirotujen turkkia, molossikoirien päitä yms. silmiinpistävää ominaisuutta.
Se, että pitkää, "maatavoittavaa" raviaskelta perustellaan kestävyydellä ("saksanpaimenkoira on ravaaja"), pistää kyllä ihmettelemään, miksei todellisessa käytössä olevilla koirilla, esim. paimentavilla sakemanneilla tai millä tahansa muilla paljon liikkuvilla roduilla (huskyt/metsästyskoirat/vinttikoirat) sellaista askellusta ole. Lisäksi erilaisessa vaativassa työ- ja harrastuskäytössä koira ei yleensä ravaa, vaan laukkaa tai kävelee: haussa, viestillä, suojelussa, raunioilla, agilityssa, jäljellä...
Metsään mennään että raikaa! Kuka pysäyttäisi junan?
Tähän uuteen sakemannien ominaisuusarviointiin olisi helppo liittää myös joku liikuntaosio, jossa voitaiisin arvioida koiran suoriutumista käytännönläheisestä liikkumisesta vapaana, ilman esittäjän vaikutusta ja ns. "näyttelyjuoksun" treenaamista. Jo pitkä luoksetulo ja pari erilaista estettä antaisi mahdollisuuden vertailuun. Saisi ainakin täältä varauksettoman kannatuksen!
t. Birgitta
-
Tanja Selin
-
Eija Latva-Rasku
näyttö- ja käyttölinjaisten ero näyttelyssä
Olisi kiva jos joku Tuomari joskus vastaisi näihin näyttelyitä koskeviin kysymyksiin. Kiitos etukäteen!
-
Tanja Selin
Kun noista kulmauksista on puhuttu, niin voisiko joku kertoa millaiset kulmaukset saksanpaimenkoiralla tulisi olla? Ja miten huonot/hyvät kulmaukset vaikuttavat koiraan? Jos jollain on jotain hyviä linkkejä niin nekin kelpaavat, mutta etenkin kiinnostaa saksanpaimenkohdalla. Miten hyvät kulmaukset voi oppia katsomaan koirasta? Pitääkö koira aina asetella tietyllä tavalla vai näkeekö koiran normiasennosta tai vapaasta liikkumisesta?
Olen menossa lokakuussa kasvattajakurssille, josko siellä vähän selviäisi näitä asioita. Ja tosiaan jonkun tuomarin kommentit tällaiseen keskusteluun olisivat tervetulleita
Olen menossa lokakuussa kasvattajakurssille, josko siellä vähän selviäisi näitä asioita. Ja tosiaan jonkun tuomarin kommentit tällaiseen keskusteluun olisivat tervetulleita
-
Anneli Leppänen
-
Auli Impola
Luokissa yli 24 kk on vapaana juoksu. Tarkoituksena ei ole silloin arvostella koiran seuraamista, vaan sitä, miten se kantaa runkonsa ilman apua.
Jotkut tuomarit ovat ottaneet yksittäisarvostelunkin liikuntaosuuden vapaana juosten. Mm. E Orchler Porissa vuonna 2004. Muistaakseni myös König Helsingissä vuonna 2003. En ole varma vuosiluvusta (, enkä ihan varma tuomaristakaan). Silloin koiraan ei pysty vaikuttamaan taluttimella.
Jotkut tuomarit ovat ottaneet yksittäisarvostelunkin liikuntaosuuden vapaana juosten. Mm. E Orchler Porissa vuonna 2004. Muistaakseni myös König Helsingissä vuonna 2003. En ole varma vuosiluvusta (, enkä ihan varma tuomaristakaan). Silloin koiraan ei pysty vaikuttamaan taluttimella.