Muutama ajatus

SPL:n tapahtumiin liittyvä oma tiedotus-, keskustelu- ja palautekanava.
Anu Kuusenoksa

Viesti Kirjoittaja Anu Kuusenoksa »

Itse olen todellakin aloitteleva harrastelija enkä ole ollut missään liiton meiningeissä mukana. Haluanpa silti itsekin avata suuni.

Olen todella surullinen ja pahoillani näiden kaikkien ihmisten takia jotka ovat joutuneet tähän pyöritykseen. Tulee vain sellainen ajatus, että pitäisikö hetki vetää henkeä. Voipi olla, että kuukauden päästä kaikki on jo paremmin. Suomi24:n huuhaa porukka on keksinyt uuden aiheen reposteltavaksi ja muutenkin pöly laskeutuu. Kaikkihan tietävät sen tosiasian, että aika parantaa. Ymmärrän oikein hyvin tätä Ari Raitasta ja sitä, että kaikki tuntuu varmasti tosi paskalle. Todella sääli, että hän eroaa.

Itse katselen kuvainnollisesti tosi kaukaa näitä tapahtumia ja meno kyllä hirvittää. Toivonkin rivijäsenenä, että tästä kaikesta otettaisi opiksi ja mentäisi vaikeuksien jälkeen voittoon.
Jouni Bergius

Viesti Kirjoittaja Jouni Bergius »

Valitettavasti monissa arvosteluissa unohdetaan se, että ei yhdistykset tai liitto tee mitään, ei toimi, ei kouluta, ei vedä hernettä nenään eikä tee mitään muutakaan, vaan kyseessä on aina joku fyysinen henkilö, joka tekee niitä asioita. Ilman näitä henkilöitä ei ole olemassa toimintaa. Kuinka usein kuuleekaan, että yhdistys ei toimi tai pitäis olla muun laista toimintaa, toimitaan väärin tms.

Arvostelijoiden on syytä ottaa huomioon se tilanne, jossa ko. aktiivit henkilöt eivät toimisi ja miettiä mitä sitten tapahtuu. Sanotaanko vaan, että Joku Muu hoitaa.

Niin vain on, että Joku Muu on poistunut keskuudestamme. Hän ei ole enää käytettävissä. Oletko itse valmis olemaan Joku Muu? Omaatko sellaista tietotaitoa, jotta voisit korvata edellisen toimijan? Onko kokemuksesi vain yhdestä koirasta tai lajista vai monipuolisesti alaa nähnyt? Oletko saavuttanut sellaisia tuloksia omalla tavallasi, että niitä kehtaa esitellä? Ja ennen kaikkea, omaatko niin paksun selkänahan ja vahvan psyykkeen, että kestät selkään puukottamisen, nälvimisen yms. mitä kuitenkin tulet saamaan osaksesi.

Erästä yhdistystä läheltä seuranneena, en voi ymmärtää sellaista lähestymistapaa, jossa ensin poltetaan sillat vanhoihin toimijoihin. Vanhat haukutaan paskoiks ja roistoiks ja sitten sanotaan, että nyt toimitaan. Siinä täysin unohdetaan, että kukas sitten asioita tekee, jos vanhat ei tee. Tänä kesänä kenttä kasvoi heinää niin, ettei mun reilut 4 kk:n ikäinen pentu ei nähnyt eteensä. Missä oli Joku Muu?

Aloittelevana ( ja vaikka olisinkin jo vähän kokeneempi ) koirankouluttajana olen syvästi kiitollinen kaikille vanhoille, jotka jakavat tietojaan minulle. Muistan yhden kohdan eräästä artikkelista, jossa sanottiin, että ”tapahtui koulutusvirhe, jota korjattiin puolitoista vuotta ”. On hienoa, että vanhat sanoo, että tee näin tai älä tee näin tai tää toimii tällä koiralla tai toi ei toimi tällä koiralla yms. Miksi mun täytyis mennä perse edellä puuhun tai opetella kaikki kantapään kautta? Koiran kouluttaminen on muutenkin ihan tarpeeksi hankalaa.

Kaikkien kanssa ei voi olla ystäviä, mutta asioista pitää pystyä keskustelemaan. Kaikkien henkilöiden kemiat ei synkkaa. Kuitenkaan kukaan meistä ei voi sanoa, että on mun tapa ajatella on absoluuttisesti oikea ja muut on väärässä. On olemassa erilaisia näkökantoja ja pitää olla myös ymmärrystä toisiin lähestymistapoihin ja näkökulmiin. Kaikkien harrastajien etu on, että henkilövaihdosten tapahtuessa vanhojen tietotaito pystyttäisiin siirtämään uudelle tai vanha jää tukemaan uutta.
Tuuli Kontio

Viesti Kirjoittaja Tuuli Kontio »

Osanottoni koiran kuoleman johdosta.

Silläkin uhalla, että kaivelen haavoja auki, haluaisin kysyä Liitolta ja yleisemmin saksanpaimenkoiraharrastajilta pari kysymystä.

1) Miksi näitä kokeita järjestetään kesällä? Mitkä ovat ne perusteet, että keskellä kesää ja vielä keskellä päivää oletetaan koiran kykenevän jäähdyttämään itseään suorituksen aikana?

2) Onko todella niin, että spk-harrastajat tietävät koiran fysiologiasta näin vähän, että ovat valmiita vaarantamaan koiran terveyden ja jopa sen elämän?

Koira ei hikoile. Koira läähättää. Tästä syystä sen lämmönsietokyky on alhainen verrattuna moneen muuhun nisäkkääseen. Koiran ruumiinlämpö on 38-39 astetta ja jo parin asteen lämmönnousu voi aiheuttaa vakavan hypertermian ja lämpöhalvauksen. Oletan, että kaikki täälläkin tämän tietävät. Miten kukaan koiranomistaja voi SILTI todella kuvitella suhteellisen paksukarvaisen ja suurikokoisen koiran pystyvän tehokkaasti jäähdyttämään 20km juoksun aikana itsensä? En voi käsittää. Tätä ihmettelin kesäleireillä aikaisempina vuosina ja ihmettelen edelleen.

Vertailukohteena juoksemiseen jalostetut rekikoirat. En tiedä ainoatakaan rekikoiraharrastajaa, joka juoksuttaisi koiriaan yli +15 asteen lämmössä. En todella ainoatakaan. Huskyt ovat keveämpiä ja pienempiä ja niiden ruumiinrakenne soveltuu paremmin kestävyysurheiluun kuin sakemannin. Silti niitä ei juoksuteta helteillä. Miksi? Koska rekikoiraharrastajat tietävät, että koiran suorituskyky laskee pysyvästi sen koettua yhdenkin ylikuumenemisen. Ylikuumeneminen ei siis tarkoita lämpöhalvausta, se tulee kuvioon vasta myöhemmin, jos koira ei saa mahdollisuutta jäähdyttää itseään.

Tiedän, että sakemanniharrastajissakin on ihmisiä, jotka eivät jätä koiriaan kuumaan autoon. Tiedän, että sielläkin on ihmisiä, jotka uittavat koiriaan kesällä, koska koirasta näkee, että sillä on kuuma. Tiedän sakamanniharrastajia, jotka eivät juoksuta koiriaan kesähelteillä. Miksi LIITTO järjestää kesän kuumimpaan aikaan kokeita, joissa maalaisjärjellä ajateltuna on todella suuri riski olemassa? En vaan pysty tätä ymmärtämään.

Vahinkoja sattuu, ihan kaikille, minulle, sinulle, naapurille. Koiran tahallinen juoksuttaminen kesähelteellä ei sen sijaan minusta ole vahinko eikä tule koskaan olemaankaan. Se on tietämättömyyttä ja välinpitämättömyyttä ja se on ehkä itsekkyyttäkin mitä suurimmassa määrin. Tätä tosiasiaa eivät poista se, että tuomarilla on vastuu, eikä se, että koesäännöissä lämpötilaraja on jotain muuta. Jokaisella koiranomistajalla on viimekädessä vastuu OMASTA koirastaan ja sen kohtelusta, sen elämästä ja omasta toiminnastaan. Ei kenelläkään muulla. Muita on siis turha edes yrittää syyllistää. Liitolla on vastuu laatia uudet koesäännöt, ja tehdä asiasta mahdollisimman julkinen, jotta kaikki koiranomistajat voivat ottaa tapauksesta opin. Silloin tuon koiran kuolema ei olisi ihan niin turha kuin se nyt, tällä toimintamallilla, on.

Tämä tapaus oli se viimeinen pisara minullekin, tosin eri syistä kuin se oli Arille. Sivusta ja hiljaa kaikenlaista eläinrääkkäyksenkin tunnusmerkit täyttävää pätevämpien ja kokeneempien toimintaa seuranneena voin sanoa, että kiitos, nyt riitti. Minun jäsenmaksurahoillani ei tueta enää ainoatakaan vastaavaa tapausta. Onneksi Suomesta löytyy vielä harrastajapiirejä, joissa koiraa ei kohdella kuin esinettä.

Parempaa jatkoa kaikille ja moikataan kun tavataan.

Tuuli & Mörkö
Ville Salmia

Viesti Kirjoittaja Ville Salmia »

Ylläpito, huhuuu .....eiks tää ininä ala jo riittämään???

Heilauttaisit henkselit kehiin. Johan tää homma on ruodittu selväks?!

Tragedia kosketti kahta perhettä ,muiden ei tartte alkaa viiltelemään ranteitaan. Happee vaan ihan ja ihan rauhallisesti vaikka koiran kans iltakävelylle,,,se rauhoittaa.
Martina Matikainen
Viestit: 189
Liittynyt: 18 Elo 2003 09:33

Viesti Kirjoittaja Martina Matikainen »

Ville on aivan oikeassa. On aika lopettaa tämä ketju. Asiaa on puitu monelta eri kantilta. Jokainen, jolla on ollut tarve sanoa sanansa, on sen tehnyt. Sekä koiran omistaja että kokeen tuomari on lausuntonsa antanut. Asia ei unohdu mutta annetaan haavojen rauhassa parantua.

Ystävällisin terveisin
Martina
Lukittu