Saanko sanoa asian kasvattajan ominaisuudessa, vaikka olisikin ehkä parempi hiljentyä. Olisin laittanut tekstin vain omille sivuilleni, mutta palvelin ei suostunut toimimaan, jotenka teksti on nyt täällä.
Älkää yrittäkö lukea mitään rivien välistä, sillä siellä ei ole mitään, kaikki on kirjoitettu.
Toivon sinun lukevan tämän hitaasti ja ajatuksella.
Evergrey's Xenon lähti meiltä pentuna Jannelle ja sai sieltä erittäin rakastavan kodin. Harvoin kukaan kasvatin omistaja on ollut niin tyytyväinen koiraansa kuin Janne Xenoniin oli. Syistä, jotka eivät kuulu muille, Janne joutui tekemään raskaan päätöksen luopua Xenonista. Rakkaudesta koiraan kertoo se, että koira meni Mällille ja Kristiinalle, eikä ison rahan tarjonneelle ostajaehdokkaalle. Tunsihan Xenon Mällin ja Kristiinan hyvin.
Alusta asti minulle kasvattajana on ollut selvää, että Xenon sai hyvän uuden kodin, jossa siitä pidettiin koirana, mutta myös arvostettiin sen erittäin hyviä saksanpaimenkoiran ominaisuuksia.
Koiran jalostusura alkoi ja minun pyynnöstäni koira olisi tarkastettu Forssan päänäyttelyssä. Onhan se jalostukseen käytettävän koiran yksi tärkeimmistä hetkistä ja olisi ollut hienoa tehdä se nimenomaan 50-vuotisjuhla tapahtumassa.
Mälli teki koiran kanssa todella kovaa työtä ja jokainen joka oli talvella katsomassa Ypäjällä Winter Cupia näki kuinka hyvä suhde koiralla ja ohjaajalla oli. Koira uskalsi olla oma velmuviirusilmä itsensä ja teki välillä muutakin kuin piti.
Palkintojenjaossa, Mällin ollessa isännän virkaa toimittamassa mikrofonin päässä, koiraa seurasi hänen jokaista liikettään herkeämättä.
Jokainen, joka on ollut tekemisissä kotia vaihtaneen koiran kanssa tietää, että tuollaisen suhteen saaminen vaatii myös ohjaajalta pyyteetöntä kiintymystä koiraan. Silloin ei ole vain ajateltu tulevia kilpailuja tai mestaruuksia vaan suhdetta, nimenomaan koiraan.
Sitten itse kestävyyskokeeseen:
Itsekin ensin kuullessani tapauksesta kauhistelin, miksi koiraa on juoksetettu näin kuumalla. Mutta, olisinko itsekkään jättänyt juoksettamatta sitä, kun tarkkaan omaa sisintäni tutkiskelin.
Jos tiedän koiran olevan todella huippukunnossa ja se mennä viuhtoisi päivät pitkät tarhassa ja pitkin pihoja, ei olisi milläskään kuumilla keleillä lenkkeilystä. Olisin ehkä voinut sen sittenkin juoksettaa tai sitten en. Rehellisesti sanoen en tiedä. On niin mukava hurskastella jälkeenpäin, minunkin.
Mustaa koiraa ei missään tapauksessa saa kastella ja uittaa ennen rasitusta, sillä musta märkä turkki imee auringosta kuumuutta vielä enemmän kuin kuiva. Tästä syystä koiraa ei todellakaa ollut järkevää uittaa.
Jokainen meistä päästää suustaan melkein päivittäin vähintään viikoittain sellaisia sammakoita, että jos ne sanomiset tapahtuisivat, meillä olisi todella pahamieli ja syyllisyyden tuskat.
Jokainen joka tuntee Jannen tietää, että hänellä on todella hurtti huumori ja Janne on koirakielellä sanottuna hyväntahtoinen, luoksepäästävä ja avoin. Eripuolilla Suomea kulkeneena tiedän, että joskus toiselta puolelta Suomea tulevan on vaikea aina ymmärtää, onko puhe huumoria vai tosissaan sanottua.
Silti jokaisen itseään aikuiseksi kutsuvan tulisi tietää, että jos joku sanoo tuovansa koiran, vaikka kuolleena maaliin, se kertoo ihmisen varmuudesta koiran hyvästä kunnosta ja varmuudesta, että koira suorittaa kokeen hyväksytysti.
Koira ei sitten kestänytkään rasittavia olosuhteita. Siinä ei ollut yksin omaan syy pelkkä kuumuus. Kokeneena koiranohjaajina koirista pyrittiin huolehtimaan mahdollisimman hyvin ja kaikella tietotaidolla. Nyt se ei vaan mennyt niin kuin oppikirjoissa sanotaan. Neste ei alkanutkaan imeytymään kehoon, niin kuin olisi pitänyt. Joku varmasti pystyisi selittämään sen hyvinkin tieteellisesti, mutta mielestäni se ei ole tärkeää.
Koira sai nestettä ja kaiken järjen puitteissa, sen olisi pitänyt alkaa imeytymään elimistöön, oli kuuma tai kylmä. Nyt näin ei vain käynyt. Aina voidaan jälkikäteen jossitella juotettiinko liikaa vai liian vähän, kävelytettiinkö tauolla liikaa vai liian vähän. Faktaa on se, ettei juotettu neste imeytynyt.
Tämän seurauksena Xenon sai lämpöhalvauksen mikä ei todellakaan ole harvinainen meidänkään leveysasteella. Tietenkin Xenonin suoritus keskeytettiin välittömästi, kun oli todettu, ettei kaikki ole kunnossa. Koira alkoi toipuman normaalisti. Yht’äkisti koiran tila huononi ja se meni Shokkiin. Koiraa hoidettiin hyvin ja se elämän puolesta taisteli moni ihminen. Niin entinen, kuin nykyinenkin omistaja. Se sai hoitoa parhaalta saatavissa olevalta lääkäriltä. Kaikki yrittivät tehdä Xenonin eteen sen mitä vain ikinä voisi tehdä. Eläinsuojelullisista syistä koira lopetettiin. Se ehkä olisi voinut elää jonkinaikaa raakkina, lääkityksen avulla, mutta ei ole oikein oman itsensä takia rääkätä koiraa, vaan täytyy pystyä tekemään myös se viimeinen velvollisuus koiraa kohtaan. Puheitahan ei olisi syntynyt jos koira olisi jätetty henkiin ja lopetettu vasta myöhemmin. Arvostan tätä Mällin ja Kristiinan ratkaisua toimia koiran parhaaksi tässä tilanteessa. Vaikka en ollut paikalla, voin vain aavistaa Kristiinan ja Jannen tuskan heidän yrittäessä auttaa koiraa ja sen valtavan itsesyytöksen taakan mikä heidän hartioillaan silloin ja vielä nytkin on. Älkää hyvät ihmiset enää repikö heitä rikki. Jokainen, joka osoittaa syyttävällä sormellaan muistakaa, että neljä sormea näyttää teihin itseenne päin. Miettikääpä elämäänne takasin päin. Montako kertaa olette sanoneet ja tehneet jotakin sellaista, jota kaduitta päiväkausia tai jopa läpi elämänne. Olisitteko halunneet sen revittävän auki lehdessä tai netti palstoilla. Eikö ollut aivan tarpeeksi tietää itse, että tuli tehtyä virhe arviointi. Kuten Mällin kirjoituksesta voi jokainen lukea, itsesyytökset ovat valtavat.
Sitten tämä kasvattajienkin aloittama spekulointi koiran terveyden tilasta. Ei koira yht’äkisti kuollut hihna kaulassa. Neste ei imeytynyt, sai lämpöhalvauksen, nestevajaus vaurioitti munuaiset . Aivan oppikirjan mukainen ketju. Ei siis syöpää tai sydänvikaa ym ym. Koira aloitti juoksemisen terveenä ja kaikkien kannalta, karmeiden yhteensattumien summana, kävi näin.
Eihän kukaan teistä ala spekuloida, jos koira juoksee auton alle ja kuolee, että oliko sillä mahdollisesti aivokasvain, kun se sillä lailla auton alle törmäsi.
Diagnoosi oli selvä eikä siinä ole mitään ihmettelemistä tai pohtimista, ellei itse halua olla vain ilkeämielinen ja halua keksiä selvään asiaan jotakin mörköjä.
Syytin itsekin Ekiä ja liiton edustajia leirillä aluksi siitä, miksi hän salli kokeen järjestettävän tällaisella säällä. Mutta, siinäkin on taas puolensa. Ne koirat, joiden nestetasapaino oli normaali, läpäisivät kokeen ongelmitta. Vain ne koirat, joiden nesteen imeytymisessä sillä hetkellä oli ongelmia, joutuivat keskeyttämään. Elikä tämä lämpötila ei ole vaarallinen koiralle, mikäli kaikki toimii niin kuin pitää.
Uskon myös liitonedustajien, vaikka en olekaan heidän kanssa puhellut, olevan todella pahoillaan tapahtuneesta. Toivon myös jatkossa erilaisten tapahtumien yhteydessä, että otetaan vielä paremmin huomioon se seikka, ettei kaikki aina menekään niin kuin on ajateltu.
On toisaalta hyvä, että asioista puhutaan ja keskustellaan myös nettipalstoilla. Tuntuu kuitenkin välillä siltä, että mukaan lirahtaa niin paljon huhujen värittämiä kertomuksia ja tunteenpurkauksia, että olisi ehkä kuitenkin parempi miettiä hetki, miltä muista tuntuu kirjoituksenne luettuaan.
Riitta Vainiotnaus
Kennel Evergrey’s