Rohkeuskoekoulutusta

SPL:n tapahtumiin liittyvä oma tiedotus-, keskustelu- ja palautekanava.
Ville Salmia
Viestit: 395
Liittynyt: 04 Joulu 2007 15:11

Re: Rohkeuskoekoulutusta

Viesti Kirjoittaja Ville Salmia »

Ota Joanna iisisti...et sinä eikä moni muukaan voi vaikutta siihen kuin hyvä, tai huono tuo koira on.Sen jälkeläiset kertoo sen meille ,eikä asia ole sen kummempi.Ja ne ei valehtele.

Kokonaan toinen asia on miltä sen kilpailukirja näyttää.Siellä nimittäin sit lukee kuinka hyvin se hyvä/huono koira on koulutettu.Eikä sekään valehtele...hehh...eiks oo yksinkertaista.
Päivi Ahola

Re: Rohkeuskoekoulutusta

Viesti Kirjoittaja Päivi Ahola »

toivottavasti käyttölinjaisten kera kulkevat immeisest kulkee silmät auki:)..nimenomaan realismille..

Hyvä Ohjattava..koira.. missä menee sillekkin raja.. jotta kenen ohjattava..ja kenelle hyvä ja helppokin ohjattava. Mietin mitä lie sitten syntyy joskus aikoinaan kun koirat alkaa oikeesti olla nykyajan periaatteilla haettavia kaikille sopivia ohjattavia.. ja kuitenkin todennäköisesti monen mielestä nekin ovat sitten hurrjia.. ihan hirveitä peliä..

Pehmeitten ohjattavien sekä ohjaamiseen helposti taipuvien koirien perushallinta, tuntuu mailla ja turuilla nimittäin nykyään tuottavan melkoisia ongelmia.. koiramaailmassa.. jotta rima vaan alenee kun niitä sopivia essitään..

Tai sitten sitä on tullut vaan vanhemmiten tullut kriittiseksi.. ja ihmettelee että mikä se on se hyvä koira.. ja on vähän yksviivainen katsanto..

Wuan kun on seurannut aikojen aikana sivusta koirankoulutusta.. koiralla tarkoitetaan sellaista peliä joka on koira ja nimenomaan elikko.. ja saapin olla eläin..
Do niin ehkä niin on paras.. että puhutaan ohjattavuudesta.. hyvästä ohjattavuudesta vaan.. ja sosiaalisuudesta..

päxätökohanpärskähti.. kainaloisten koirain seasta.. meillä on niin mukavaa..mitäs me tyttöset..
Birgit Johansson

Re: Rohkeuskoekoulutusta

Viesti Kirjoittaja Birgit Johansson »

Nii, kovasti nuo on veteen piirrettyjä viivoja. Mut, tuosta mä jaksan aina vaikka vängätä, että kun mäkin tykkään kohtuu ohjattavista, ni mun korvaan särähtää aina tuo 'pehmeä ohjattava', hakeeko joku käyttöpuolella niitä? Pehmeys ei ole koskaan hyväksi, haittaahan siitä reeneissä on. Minusta ohjattava koira ei ole sama kuin pehmeä. Ohjattava on nimenomaan sellainen, joka antaa ohjata itseään, mut se ei ota turhia paineita. Pehmeä taasen just ottaakin niitä paineita... Tietysti, miten koiraa käsitellään on merkitystä, mut noin normi koulutuksista puhuttaessa. Ja edelleen, vahvemmastakin voipi tulla ihan kohtuuohjattava, kunhan pelisäännöt on ohjaajan kanssa selvät.
Joanne S A Vähämaa

Re: Rohkeuskoekoulutusta

Viesti Kirjoittaja Joanne S A Vähämaa »

Minä käsitän pehmeyden niin että koiralta täytyy pyytää, sitä ei voi käskeä tai se heittäytyy vallan tekemättömäksi,ja matelee ja mielistelee kokoajan. Ja sellanen koira on kamala. Ohjattava koira taas mielestäni käsittää sen että siltä kestää pyytää vaikka vähän tiukemmillakin käskyillä, ja korvat pysyy silti pystyssä ja ilme valppaana mutta silti tapahtuu, eikä sitä kuitenkaan tarvii piestä tekeen asioita. Oon ite aina tykännyt koirasta joka uskaltaa laittaa hanttiin ja on vähän varautunut. EI ARKA. Tykkään myös koirasta joka uskaltaa kääntyä mua vastaan tietyissä tilanteissa. Ite aina testiksi nypin koiria kyljistä ja takapäästä ja oon niin hiton mielissäni jos ne kääntyy napatakseen kiinni :lol: Nimim. kaksi viidestä on tikannut ranteeseen kiinni :lol: Mutta silti katsoisin että koirat ovat kuitenki hyvin kontrolloitavissa. Vaikka mitä tapahtuis niin niillä on kuitenkin aina toinen korva olemassa sitä varten et ne kuulee "mitä akka tästä on mieltä".
Päivi Ahola

Re: Rohkeuskoekoulutusta

Viesti Kirjoittaja Päivi Ahola »

jepjep.. ja sen matelunkin ja passiivisuuteen väistämisenkin saa aikaiseksi.).. vahvemmallekkin otukselle..
Oikeasti pehmoisellekkin on vaan näytettävä tie mikä käy ja mikä ei.. ja mikä kannattaa ja mikä ei ..
ja suo siellä vetelä täällä sitä kamaa lisää.. se käsille näpsiminenkin voepin olla sitä väistämistä ja kyvystä/ puutteesta ymmärtää suuntautua oikeaan ja haluttuun tekemiseen..aktiiviseti.
ja vielä hurjempaa suota.. oikeesti vahva koira suattaapin vaan istahtaa ja alkaa tuijottamaan lupaavasti asenteella .. teeppä vielä kerran tuo,,, teeppä vielä kerran tuo.. missä viisaampi kouluttaja alkaa miettimään.. että missä nyt mennään aidan alta.. ja teenkö vielä kerran tän virheen.. vai alanko oikeesti ja reilusti kouluttamaan jaj ohjaamaan simmoista koiraa.. puhtaan kuormittamisen sijaan..
päxä
Susanna Lindroos

Re: Rohkeuskoekoulutusta

Viesti Kirjoittaja Susanna Lindroos »

Huh Huh, onhan juttua... ... :shock:

Ja miten tää keskustelu liittyy tähän rohkeuskoekoulutukseen?
Joanne S A Vähämaa

Re: Rohkeuskoekoulutusta

Viesti Kirjoittaja Joanne S A Vähämaa »

Susanna. Ei mitenkään :lol: Mut tää on siitä kiva foorumi et joko täällä ei vastata mitään jos haluais OIKEESTI tietoo jostain asiasta, (tuppisuusyndrooma). Mut joku johon voi ilmasta omia turhanpäiväsiä mielipiteitään ja saada väittelyä aikaseks, on kyllä kovasti suosittua sakemanniporukan keskuudessa. Ja sit kun kirjotettu kieli ei ikinä ole samalla tavalla ymmärrettävissä kuin puhuttu, niin tulee hirveesti väärinkäsityksiä. Ainakin oma ulosantini tekstimuodossa on usein aivan muuta kun mitä päänsisältö on tarkottanut :)
Päivi Ahola

Re: Rohkeuskoekoulutusta

Viesti Kirjoittaja Päivi Ahola »

susanna... ei mitenkään.. ja loppupeleissä ihan kokonaan... ja nimenomaan liittyy..

MIkäli itselläni olisi puhtaasti näytelmäkoiralinjainen otus.. enkä olisi suojelua harrastava enkä omaisi pienintäkään kokemusta lajista niin ehkäpä en isoon rinkiin lähtisi heti astumaan.. Joka tuutista kun kuulevat miten huonoja elikkonsa ovat:).. ja sitä muuta jauhamista niin ehkä se ei provosoi astumaan helttaheiluen esille. Eikä edes vastaamaan edes täällä..

Olisiko ehkä kesäleirin yhteydessä aktiviteetti rohkeampaa jos asiaa olisi järjestetty muun ohessa.. vähän sillai tule katsomaan ja tutustumaan..?

Itse mietin siihen toiseen rohkeuskokeeseen menijöiden rohkeutta.. koirapulaa maalimieskoulutuksissa ja enpä tiedä oliko niitä koiria loppupeleissä SPL suojeluseminaariinkaan ilmoittautunut pilvin pimein.. harjuun..

Liekkö kysymys samasta ongelmasta.. loppupeleissä kuitenkin..

pieni ihminen yksin esissä.. jos vaikka julkisivu pettää.. ja kaik mänöö persiilleen..

päxätökuhan heittelee.. kivisillä..
Jonna Antikainen

Re: Rohkeuskoekoulutusta

Viesti Kirjoittaja Jonna Antikainen »

Pikkukiviä sitten vaan eikös juu.

Kyllähän se tänä päivänä vaatii jo jonkinmoista kansalaisrohkeutta astua koirinensa esiin ja harrastaa :)
Netti kun mahdollistaa ne helpot hirttäjäiset jos persiilleen menee.

Päänäyttelyssä nähdään! ( kun ei kerran siellä koulutuksessa... ) Jonna
Tuula Siimes

Re: Rohkeuskoekoulutusta

Viesti Kirjoittaja Tuula Siimes »

Näitä lukiessa tulee mieleen että onko suomalainen sisu kadonnut? Mitä enemmän haukutaan niin sen enemmän pitäis löytyä niitä jotka tekee kaikkensa sen eteen että porukka hiljenee....
Ei se ongelma sillä poistu että lymytään korvat luimussa puskissa. Rinta rottingille ja tulta päin!
Joanne S A Vähämaa

Re: Rohkeuskoekoulutusta

Viesti Kirjoittaja Joanne S A Vähämaa »

Mua kyllä kiinnostais kovasti lähteä kaikenmaailman koulutuksiin. Mutta mulla ei oo vielä sen ikäistä koiraa että rohkeuskoe olis ajankohtainen. Jos nyt sais tänäkesänä FH1 ja rupeis sit kattoon mitä nää "Kekkulit" tykkää hihan heilutuksesta. Mut jos enskeväänä on tarjolla samaa settiä niin ainakin yks remakka on mukana.

Ja se mitä Päivi sanoi tuosta ettei viitsi kokemattomat lähteä kun koirat haukutaan pitää aivan paikkansa. Ite kävin kentällä ja annettiin ymmärtää että reenaan koiraa väärin ja koira ei edes osaa mitään. Ihan olen sit tyytynyt kotona reenaileen ja helvetin hyvin toimii koira ilman koulutusohjaajankin vinkkejä. Käyn sit aina välillä jonkun asiantuntevan konsultoitavana mut kentälle meen vasta kun tarviin nöyryytystä :lol:
Sonja Lehtinen
Viestit: 140
Liittynyt: 04 Joulu 2007 00:09

Re: Rohkeuskoekoulutusta

Viesti Kirjoittaja Sonja Lehtinen »

No ei kai sinne kentälle kukaan mene kehuja hakemaan vaan vinkkejä, miten tehdä asioita. Jos kaiken jo osaa ei varmasti koulutuksiin tarvitse osallistua, ehkä se on näin rohkeuskokeidenkin osalta :) Itse olen saanut aivan korvaamattomia apuja Liiton H***ilta, ja varsinkin pellolla on tullut itkettyäkin, mutta ei ne ihmiset ohjaamista yms moiti, karkoittaakseen ihmisiä, vaan jotta ihmiset toimisivat paremmin, ohjaisivat koiriaan paremmin, ja näin ollen koirilla olisi mahdollisuus esittää sitä parastaan.
Koulutettaessa haetaan niitä ongelmia ja virheitä jotta koetilanteessa onnistuttaisiin, eikä niin että suitsutetaan huippu reenei, ja sitten ihmetellään mikä siellä koetilanteessa mätti, kun aina reeneis niin hyvä, kun ei se vaan niin kuulu olla.
Rautiainen Sirpa
Viestit: 29
Liittynyt: 28 Joulu 2008 17:40

Re: Rohkeuskoekoulutusta

Viesti Kirjoittaja Rautiainen Sirpa »

Ei oikeasti kannata ottaa nokkiinsa koulutusohjaajien sanomisista... Mäkin jo kisannut muutaman koiran kanssa ja tän nuorimman kanssa saan edelleen haukut, että mitä perhanaa, etkö sä vieläkään ole oppinut vaan teet ihan samat virheet senkin kanssa .... Ja sitä ei oikeasti sanota ilkeyttään tai siks, että mä olisin paska ohjaaja vaan siks, että mua kannustetaan tekemään oikein :lol: Koulutusohjaajia on monenlaisia ja aina ei mene jutut kaikkien kanssa yksiin, mutta kannattaa ainakin jonkun aikaa käydä koulutuksissa ennenkuin rupeaa vaihtamaan ohjaajaa tai vielä pahempaa rupeaa itsekseen reeanaileen, koska toisista silmistä on aina kaikessa tekemisessä apua ja kaikkien muidenkin ryhmän ihmisten näkemyksistä voi sitten löytyä itsellekin joku juttu jota ei ole tullut edes ajatelleeks, että hei täähän vois toimia just mun koiralla : )

Mä ainakin <3 <3 <3 mun koulutusohjaajaa, vaikka joskus ollaankin hyvinkin eri mieltä asioista :lol:

t sirpa

ps ja yhden koiran pitkälle koulutin itekseni ja mentiin perse edellä puuhun ja koulutusohjaajan kanssa niitä virheitä sitten pitkään kouluteltiin pois...
Joanne S A Vähämaa

Re: Rohkeuskoekoulutusta

Viesti Kirjoittaja Joanne S A Vähämaa »

No mutta sehän on kiva kuulla väliin jotain hyvääkin tältä saralta. Itselleni ei ehkä sovi se "vedetään kaikki samasta muotista opetusvideon perusteella". Olin menossa koiran kans BH-kokeeseen. Alotin sen reenaamisen n.kk ennen koetta. Sit oltiin saatu tottis siihen pisteeseen että se toimi. Kaks viikkoa ennen koetta menin kentälle siks että toi mettänpeikko näkis vähä muutakin porukkaa ja vois ottaa porukassa paikallaoloo. Koulutusohjaaja oli sitä mieltä että reenaan koiraa väärin ja heti reenien alkuun alko kertoon mitä mun pitää nyt tehdä. Reenien tulos oli se että koira meni täysin sekasin eikä enää tiennyt mitä piti tehdä kun yhtäkkiä kaikki tehtiinkin aivan erilailla kun ennen. Multa ei missään vaiheessa kysytty että mitä ollaan aikasemmin tehty, vaan ruvettiin ensimmäisenä opettaan koiran palkkausta. Ite menin ihan lukkoon siinä tilanteessa ja olin tyhmä ja tein vaan ko:n käskyjen mukaan, kun olin kuvitellu et mulla on ihan osaava koira, ja sit mun annetaan ymmärtää että koira ei itseasiassa osaakaan yhtään mitään ja oon reenannu sitä ihan väärin.

Noh, kaks viikkoa reenailin itekseen ja kaverin rotikoitten kanssa ja niin vaan meni BH heittämällä läpi. Aivan järjetöntä kaks viikkoa ennen koetta ruveta vaihtaan reenityyliä ja alottaa kaikki täysin alusta. Eikö? Nää kentän koulutusporukka vois kysyä uusilta tulokkailta et mitä ne on aikasemmin koirineen tehny, eikä ensimmäisenä OLETTAA että kukaan kentälle tulijoista ei osaa mitään, paitsi SPL:n pätevöimät koulutusohjaajat.

Pari vuotta sitten mun vaari piti mun koiraa kiinni kentällä. Koulutusohjaaja lompsi paikalle kertoon kuinka nyt kuuluis koiran kanssa toimia ja miten alottaa koulutus. Vaari kuunteli kohjaajan neuvoja aikansa, kunnes yks herra joka on iänkaiken ollu liiton toiminnassa mukana, tuli kertoon että nyt olis tän koulutusohjaajan parempi olla se tietoa vastaanottava osapuoli. Ja vaari oli vielä sanonut että kyllä hän on aika paljon koiria reenannut, mutta ei vissiin menny perille ennenkö joutu nolona pyytään anteeks.

Koirat on erilaisia ja sen myötä koulutustyylit on erilaisia. Mä reenaan mun kolmea koiraa, ja kaikilla täytyy käyttää vähän erilaisia kikkoja että saa asiat jakeluun. Mun mielestä ensin pitäis vähän "tutkia taustaa" ja sit vasta ruveta puuttuun asioihin. Tottakai sivusta seuraavat silmät huomaa virheitä mitä ite ei huomaa. Ja korvat on mullakin päässä ja kuuntelen mielelläni palautetta ja ehdotuksia mitä vois tehdä toisin. Ja sen takia käynkin asiantuntevien ja kokeneiden reenareiden kanssa aika-ajoin katsastamassa tilanteen ja kysymässä neuvoja. Mut hyvä jos jossain osataan ottaa uudet tulokkaat asialllisesti vastaan. Meillä ei, jos et oo uus ja pennun kans.
Rautiainen Sirpa
Viestit: 29
Liittynyt: 28 Joulu 2008 17:40

Re: Rohkeuskoekoulutusta

Viesti Kirjoittaja Rautiainen Sirpa »

Ei meilläkään yhtään koiraa treenata saman kaavan mukaan, koska mukaan mahtuu hyvin erilaisia koiria ja ohjaajia, on aloittelijoita ja vähän pitempään harrastaneita ja kisanneita ja koiran/ohjaajan mukaan koulutusohjaaja sitten neuvoo...ja se on muuten taito sekin... ja meillä ainakin uuden tulokkaan pyydetään aina ensin kertomaan miten reenaa ja näyttämään myös mitä koira osaa... eikä koulutusohjaaja ole se joka päättää miten koiraa reenataan, vaan hän on se oikeaan suuntaan ohjaaja, käskee miettimään voisiko asioita tehdä toisin, ohjaaja itse on aina loppupeleissä vastuussa siitä koirastaan ja omasta reenistään.

Mullakin lähipiirissä vanhoja batuja, jotka harrastanut vaikka mitä koirillaan aikojen alusta, mutta ei niidenkään neuvot sulje pois niitä hyviä neuvoja mitä olen eri koulutusohjaajilta saanut :lol:

Ja BH nyt menee heittämällä keneltä vaan, eihän siihen tänä päivänä kovin kummosia vaadita kun ei ole sitä ampumistakaan... Mutta kukin tyylillään :lol:

Sitä en vaan siedä, että koulutusohjaajia mollataan, vaikka tekevät saksanpaimenkoiran eteen ilmaista työtä ja ovat monelle aloittelijalle ja harrastajallekin kullanarvoisia apuvälineitä... aina ei vaan kaikkien kemiat natsaa ja sille taas ei sitten voi mitään...

Ja matka koulutusohjaajaks on pitkä ja kivinen, ihan niinkuin maalimiehilläkin... Mä ainakin nostan hattua kaikille koulutusohjaajille/maalimiehille, jotka jaksavat vuodesta toiseen tehdä työtä tämän ihanan rodun eteen, kaikesta epämukavasta huolimatta...

terkkuja sirpa
Vastaa Viestiin