Toistan, en kannata toimikunnan jakamista koska käsitykseni mukaan se ei tuo toimintaan lisäarvoa. Edustajiankokouksen esityslistalle asioiden saattamiselle on säännöissä määritellyt aikarajat, joten sekään ei onnistu. Pitää kuitenkin muistaa ettei yksi ihminen koskaan tee päätöksiä SPL:ssa. Toimikunnan vetäjä tekee hallitukselle esityksen toimikunnan kokoonpanosta ja hallitus tekee päätöksen. Myös syyskokous voi halutessaan ottaa asiaan kantaa esimerkiksi toimintasuunnitelmaa käsiteltäessä. Viimeisessä lauseessa olen kanssasi täsmälleen samaa mieltä. Minimimäärä rajoituksia ja lisää tietoa sekä valistusta.Eero Lukkari kirjoitti:2) Edustajainkokoukselle esitys, jaetaanko toimikunta vai ei. Demokraattisempaa kuin yhden ihmisen päätös. Jos ei jaeta, voisi toimikunnassa olla silti molempien linjojen edustus. Yrittäisin välttää rajoittavia päätöksiä, teemanani olisi enemmän tiedon tuottaminen ja jakaminen.
Käsitän ilmeisesti jotain väärin vai haluatko muuttaa pevisaa lonkkien osalta takaisin raja-arvoihin perustuvaksi? Nykyinen pevisa on mielestäni tältä osin onnistunut. Indeksiin perustuva valinta on käsitykseni mukaan huomattavasti tehokkaampaa, kuten sinäkin toteat, kuin yksilön omaan kuvaus- tai muuhun tulokseen perustuva karsinta. Lisäksi indeksiin perustuva valinta mahdollistaa laajemman jalostuspohjan, koska siinä käyttöä ei rajoiteta yksilön oman tuloksen perusteella.Eero Lukkari kirjoitti:Nykyinen PEVISA estää riskiyhdistelmiä, joita ennen nähtiin, mutta toisaalta se aiheuttaa kuvaamiani ongelmia. Tosin kyynärissä rajaa ei ole, ja älyttömiä riskiyhdistelmiä ei silti pikasilmäyksellä näyttäisi tulevan kuin muutama per vuosi. Joten veikkaisin, että vaikka palattaisiin perinteisiin raja-arvoihin niin tuskin riskiyhdistelmien määrä juuri kasvaisi. Kunhan sinne saisi lannerangat ja ehkä vielä polvet ja olatkin niin olisi muutakin tuijoteltavaa kuin pelkät lonkat ja kyynäreet. Kuitenkin PEVISAsasta päättää aina edustajainkokous, joten jalostusvastaava ei voi asiaan juuri vaikuttaa.5) No tähän olen jo osin toisaalla vastannutkin, eli tavoitteeksi asettaisin indeksijalostuksen terveyteen, luonneominaisuuksiin ja merkittäviin rakenneominaisuuksiin. Ja tukemaan vielä geenitestit, jos hyödyllisiä sellasia saadaan kehitettyä. Olen kuullut viisauden "Mitä et voi mitata, sitä et voi johtaa". Pätee mielestäni myös koirien jalostukseen, eli indeksit olisivat ihan todellinen tapa mitata jalostusta. Tietoa indeksijalostuksen pohjaksi kerätään terveydessä virallisilla terveystutkimuksilla ja mahdollisesti SPL:n omalla terveystietokannalla, luonneominaisuuksissa ja rakenteessa yhdistelmällä arviointijärjestelmä+jalostustarkastus (jotka ovat laadittu puhtaalta pöydältä siten, että niitä voidaan käyttää indeksilaskennassa) +mahdollisesti kokeista kerättävällä tiedolla. ...
Uusien indeksien kehittäminen aivan tyhjältä pöydältä vie vuosia, jopa vuosikymmeniä. Sen pohtimisen sijaan kannattaa lähteä liikkeelle asioista joista tietoa on jo olemassa ja katsoa löytyykö sieltä sellaista tietoa joista voidaan käyttökelpoisia indeksejä luoda. Esimerkiksi numeraalinen VIK arviointi on otettu käyttöön tavoitteena saada siitä joskus luotua indeksi. Materiaalia on valitettavasti indeksin luomiseen edelleen aivan liian vähän, joten kokeisiin osallistumisia pitää saada valistuksen keinoin nostettua. Ajokoirilla on kokeeseentulo indeksi, siihen meilläkin materiaali riittäisi (mikäli kansallisten lajien kokeet huomiodaan). En vaan tiedä olisiko sellaisesta indeksistä mitä hyötyä jalostuksen kannalta? Luonteen osalta indeksien muodostamiseen riittävästi materiaalia tarpeeksi spesifisessä muodossa taitaa toistaiseksi löytyä ainoastaan luonnetestistä? Ominaisuusarvioinnin tuottamasta tiedosta indeksien muodostaminen on erittäin vaikeaa. Esimerkiksi agressiokäyttäytymistä kuvattaessa ominaisuusarvioinnin tuloksissa sama luku (3) tarkoittaa sekä korkeaa, että matalaa ärsykekynnystä. Tai saalisärsykkeeseen vastaaminen, samalla luvulla kuvataan korkeaa ja matalaa vietin voimakkuutta. Jalostuksen kannalta ajateltuna ei kuitenkaan liene sama asia matala/korkea ärsykekynnys tai saalisvietin voimakkuus? Samankaltaisia kohtia siinä on muitakin, joten se vaatii jatkokehitystä sekä vuosien/vuosikymmenten pituisen tiedon keräämisen ennen indekseihin asti pääsyä.
-Juha