Tuomareiden arvostelut pennusta

SPL:n näyttelyihin ja ulkomuotoon liittyvät aiheet
Vastaa Viestiin
Eija Latva-Rasku

Tuomareiden arvostelut pennusta

Viesti Kirjoittaja Eija Latva-Rasku »

Hei!

Kokemattomana näyttelyihin sekä muutenkin jalostusasioihin kysynkin uteilaisuudesta että voiko esim. pentunäyttelyssä koiran saamaan mahdolliseen "negatiiviseen" palautteeseen vaikuttaa esim. voimistamalla pennun lihaksia, askellusta etc pentuhan on useimmiten "keskeneräinen" eli massa/lihakset puuttuvat. Olen seurannut SPL:n näyttelyarvostelusivustoja mielenkiinnolla ja nähnyt mm. sanontoja kuten lyhyt olkavarsi, saisi olla vinoasentoisempi, putoaa liikkeessä hieman eteen jne. :roll:

Kiitos etukäteen palautteesta!
Auli Impola

Viesti Kirjoittaja Auli Impola »

En ole ulkomuototuomari, mutta vastaan silti. Jos mun sepustus menee pahasti metsään, toivon jonkun korjaavan. Silloin voin itsekin oppia jotain uutta.

Noihin luiden pituuksiin ei voi vaikuttaa. Jos koiralla on lyhyt olkavarsi, sille ei oikein voi mitään. Joskus kuitenkin esittäminen "hämää" tuomaria. Eli, jos pennulla on taipumus "nojata taakse", olkavarsi näyttää lyhyeltä. Tällöin se näyttää myös pystyltä.

Jos koiran opettaa esiintymään, eli se oppii siihen, että sitä väännellään asentoihin, esittäminen on helpompaa. Tällöin koirasta saa paremmin sen oikean kuvan. Lantio on mun mielestä sellainen, joka kasvaa iän mukana. Eteenputoaminen voi johtua koiran tottumattomasta esiintymisestä, kuin myös koiran rakenteessa olevasta "viasta". Joskus, kun koira on paljon omistajansa perään, se laskee etuosan alas ja alkaa kauhoa. Tällöin se saa usein maininnan "putoaa liikkeessä eteen".

Eli vastaus kysymykseesi. Kyllä aika moneen asiaan voi vaikuttaa. Kun koiran esittämistä ja esiintymistä treenaa, se näyttää paremmin rakenteensa hyvät puolet.
Eija Latva-Rasku

Viesti Kirjoittaja Eija Latva-Rasku »

Hei Auli, enpä tiennytkään että olet "pitkän linjan" kasvattaja!? Kävinkin "vahingossa" miehesi kasvattajasivuilla, olivat todella mielenkiintoiset! Kiva oli lukea miten hän oli "ajautunut" Sakujen pariin! Kuinkas sinulle kävi?

Voi jospa sitä voisikin tehdä mitä sydän tahtoo, mutta kun ei! Onko sinulla/Teillä hyvää kirjallisuutta tiedossa mitä kannattaisi opiskella. Itselläni toinen Saku menossa, aivan ihana tyttö, tosin pitikäsäärinen ja pitkärunkoinen, onneksi suoraselkäinen (oli eäinlääkärin mielipide).
Neiti on alkanut "matsoilemaan" eli haukkuu autossa muita koiria etc. taas kerran eläinlääkäri tuumasi että aika lopettaa haukkumisen, mutta en haluaisi jäädä odottamaankaan, jos ei kuitenkaan lopeta...

Mukavaa alkanutta elokuuta kaikille, terveisin

EL-R
Auli Impola

Viesti Kirjoittaja Auli Impola »

Moi Eija!

No, ei minua oikein vielä "kasvattajaksi" voisi sanoa. Olen hääräillyt noiden koirien kanssa ihan muuten vaan. Siinä olet kyllä oikeassa, että olen pitkän linjan ihminen ; )) Kauan olen ollut näissä jutuissa mukana.

Kyllä minunkin sivuillani taitaa olla kertomus, miten ajauduin tähän mukaan. Vahingossa kai. Kun ostin toisen saksanpaimenkoirani, sen kasvattaja Kalevi Kakko alkoi vetää minua mukaan noihin koulutusjuttuihin. Vuosi taisi olla 1989, jolloin menin ensimmäistä kertaa koulutusohjaajakurssille, jonka vetäjä Oli Keijo Kodis.

Paljon on moni asia muuttunut vuosien varrella. Tuosta kirjallisuudesta sen verran, että en ole vielä löytänyt yhtään kirjaa, mitä voisin suositella. Se, mitä voisin suositella, on että menisit mukaan alaosastosi toimintaan. Melkein joka alaosastossa on jo pätevöityjä koulutusohjaajia, ja he osaavat neuvoa sinua parhaiten.

Monia asioita ei opi kirjoista, vaan ne on koettava. Suosittelen!!
Eija Latva-Rasku

Viesti Kirjoittaja Eija Latva-Rasku »

Omasta aloitteesta poistin viestin..
Vastaa Viestiin