Vaarallinen asenne?

SPL:n Koulutukseen ja kokeisiin liittyvät aiheet
Vieras

Viesti Kirjoittaja Vieras »

Mielestäni riippuu kyllä aika paljon geneettisen taustan lisäksi omistajasta, millaisen hän sallii koirastaan kehittyä.
Eikä se, että tämän ymmärtää vielä riitä läheskään..

-Christina-
Vieras

Viesti Kirjoittaja Vieras »

Ja mikä on "normaali" koira? (josta "tulee" suvaitsevainen?)

-Ch-
Sonja Lehtinen

Viesti Kirjoittaja Sonja Lehtinen »

Voi pyhä yksinkertaisuus tai vänkäys :(

Jo pentue ei ole arka, vaan NORMAALI ystävällinen ja avoin, ja se ei mitään järkyttävää koe vieraiden ihmisten osalta. Se tapaa vieraita(kulkee vieraiden ohitse) ajoittain, eli ei kasvaa missään eristyksissä.
Niin ei semmoinen mitään makkararinkejä, tai totuttamisia vaadi.
Varmasti jos omistaja on sairas ja potkii tms. vastaantulijoita, se varmaan heijastuu koirassakin, mutta onneksi tämä on aika pieni osa, ja suurempi ongelma koiran perimässä.
Vieras

Viesti Kirjoittaja Vieras »

Sonja,

olen nähnyt ihan viime aikoinaKIN saman pentueen hyvin arkoja ja päinvastoin hyvin avoimia yksilöitä, mistä kasvattajakin on jo "voinut valita" itselleen tietyin ominaisuuksin varustetun, itselleen mm. sopivimman jatkojalostukseen kelpaavan pennun..


-Ch-
Vieras

Viesti Kirjoittaja Vieras »

Sonja, ei PENTUE mielestäni voi olla "arka" tai "välitön". Yksilö on aina yksilö.

-Ch-
Sonja Lehtinen

Viesti Kirjoittaja Sonja Lehtinen »

Ei anna kovin positiivista kuvaa, kun lähes joka aiheesta pitää väkisin tehdä tikusta asiaa, puuttua kirjoitusvirheisiin. En millään usko että edes sinä christinaolet niin tyhmä että vahingossa voit kaiken väärin ymmärtää.
Anna Björnström

Viesti Kirjoittaja Anna Björnström »

Kyllä minäkin ymmärrän koiran välinpitämättömyyden vieraita kohtaan, mutta käsittääkseni koiran on laskettava vieraat sisälle jos omistaja niin sanoo?! Entä jos näin ei ole? Jos koiraan ei voi koskea siksi että se vain on niin varauksellinen. Ymmärrän senkin, että ventovieraiden ei tarvitse antaa koskea, mutta jos kaveri (muu kuin pennusta asti tuntenut) ei myöskään voi koskea? Minusta tällöin koiran varautuneisuus menee yli. Ja jos koiran kanssa täytyy juosta karkuun muita koiria. Vaikka minulla ei ole saksanpaimenkoiraa omistan vahvaluonteisen koiran ja olen sitä mieltä, että koiran on oltava aina sen verran omistajansa hallinnassa, että hän pärjää sille. Koiranhan tulisi luottaa siihen, että johtaja -toivon mukaan omistaja- kykenee selviytymään tilanteesta. Sitä paitsi koiran irtipitäminen ja hihnassa ohi kulkeminen ovat kaksi eri asiaa. En sano, että olisin itse täydellinen koirankouluttaja, sillä sitä en todellakaan ole. Kuitenkin pärjään koirani kanssa vaikka koirallani on voimaa kuin pienessä kylässä.
Vastaa Viestiin