Gallup: Kroonisesti sairaita koiria
Einser Alida/ Alida FIN18522/99
I: Junkertums Zabak, E: Dauser's Xandra
Pitkään kestäneitä ripulikausia, joiden takaa löytyi allergiaa. Ei voi syörä vehnää, nautaa eikä riisiä, myöskin kanalle on allerginen. uimisesta tulee kesäisin hotspottia, 2*silmätulehdus ja 2* korvatulehdus. Kohtupoistettu koiran ollessa 4-vuotias pahan kohtutulehduksen vuoksi. Luonteeltaan hieman aranoloinen.
Päivitetään...
Nivelrikko kuuden ja puolenvuoden iässä, ja todella äkäinen hotspotti, joka vaati lekurihoitoa.
I: Junkertums Zabak, E: Dauser's Xandra
Pitkään kestäneitä ripulikausia, joiden takaa löytyi allergiaa. Ei voi syörä vehnää, nautaa eikä riisiä, myöskin kanalle on allerginen. uimisesta tulee kesäisin hotspottia, 2*silmätulehdus ja 2* korvatulehdus. Kohtupoistettu koiran ollessa 4-vuotias pahan kohtutulehduksen vuoksi. Luonteeltaan hieman aranoloinen.
Päivitetään...
Nivelrikko kuuden ja puolenvuoden iässä, ja todella äkäinen hotspotti, joka vaati lekurihoitoa.
Viimeksi muokannut Heidi Similä, 17 Kesä 2005 20:19. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Enpä ole kasvattaja ja sellaista minusta ei tule.
Uros Fakir von der Stadt Mosbach (FIN16764/99).
i: TRONJE PITT
e: STADT MOSBACH HEXE
Kyynelnesteen tuotanto loppui kuusi-seitsenvuotiaana. Koira olisi jouduttu lopettamaan ilman leikkausta, jossa sylkitiehyet siirrettiin silmiin. Silmien kuivumisen yhteydessä epäiltiin pannusta, jonka eteneminen kuitenkin pysähtyi leikkauksen jälkeen.
Koira on herkkä rapsija, mutta yksittäistä allergian aiheuttajaa ei olla voitu osoittaa. Vehnä on vahva kandidaatti. Kutinat pysyvät poissa ainoastaan rasvalisällä syötti koiralle muuten mitä hyvänsä.
Todettu toistaiseksi oireeton lumbosakraalistenoosi selän kuvauksen yhteydessä.
Huono hermorakenne ja puutteellinen aggressio. Hyvä taistelutahto kompensoi puutteet ja teki koirasta hyvän kansallisten lajien harrastuskoiran.
Onneksi nuoremmasta koirasta (4v) ei ole mitään kirjoitettavaa.
Uros Fakir von der Stadt Mosbach (FIN16764/99).
i: TRONJE PITT
e: STADT MOSBACH HEXE
Kyynelnesteen tuotanto loppui kuusi-seitsenvuotiaana. Koira olisi jouduttu lopettamaan ilman leikkausta, jossa sylkitiehyet siirrettiin silmiin. Silmien kuivumisen yhteydessä epäiltiin pannusta, jonka eteneminen kuitenkin pysähtyi leikkauksen jälkeen.
Koira on herkkä rapsija, mutta yksittäistä allergian aiheuttajaa ei olla voitu osoittaa. Vehnä on vahva kandidaatti. Kutinat pysyvät poissa ainoastaan rasvalisällä syötti koiralle muuten mitä hyvänsä.
Todettu toistaiseksi oireeton lumbosakraalistenoosi selän kuvauksen yhteydessä.
Huono hermorakenne ja puutteellinen aggressio. Hyvä taistelutahto kompensoi puutteet ja teki koirasta hyvän kansallisten lajien harrastuskoiran.
Onneksi nuoremmasta koirasta (4v) ei ole mitään kirjoitettavaa.
Terveys
Hei erityisesti Mia,
jos ja kun tuo erittäin kannatettava yrityksesi saada laajemmin tietoa
sp-koiriemme perinnöllisiksi tiedetyistä/katsotuista sairauksista ei onnistu,
niin onnistuisiko paremmin koota tietokanta koirista, jotka esim.
vähintään 12 v. ikäisiksi ovat eläneet kohtuullisen TERVEINÄ ilman
todettuja mainittuja sairauksia - eli tarvinneet eläinlääkäriä vain
kuvausten ja rokotusten verran (tapaturmia ei lasketa)?
Olisi kiinnostava tietää, jos tietoja tulisi ainakin satoja (vai olenko
liian optimistinen terveiden koirien esiintymistä kohtaan) olisivatko
nämä perusterveet koirat voittopuolisesti laajan geeniperimän
tuloksia eli ahdasta sukusiitosta on vältetty...
t. Tuula
jos ja kun tuo erittäin kannatettava yrityksesi saada laajemmin tietoa
sp-koiriemme perinnöllisiksi tiedetyistä/katsotuista sairauksista ei onnistu,
niin onnistuisiko paremmin koota tietokanta koirista, jotka esim.
vähintään 12 v. ikäisiksi ovat eläneet kohtuullisen TERVEINÄ ilman
todettuja mainittuja sairauksia - eli tarvinneet eläinlääkäriä vain
kuvausten ja rokotusten verran (tapaturmia ei lasketa)?
Olisi kiinnostava tietää, jos tietoja tulisi ainakin satoja (vai olenko
liian optimistinen terveiden koirien esiintymistä kohtaan) olisivatko
nämä perusterveet koirat voittopuolisesti laajan geeniperimän
tuloksia eli ahdasta sukusiitosta on vältetty...
t. Tuula
Opas Ona s. 3/98
D-lonkat, ohra-,kaura-,vehnä-, ruis- ja maitotuote-allergiat. Ylivilkas, ehkä hieman hullu.
Ollut opaskoirakoululta minulla pentukodissa, 1-vuotistarkastuksessa karsitaan koulutukseen sopimattomat pennut ja pentukoti saa ne halutessaan omaksi. Oonalla allergiat tulivat ilmi vasta 2-vuotiaana.
Vaikkakin koira ylivilkas, niin aikamoinen persoona.. ihan onnellinen olen, että ilmaiseksi sain puhdasrotuisen, vaikkakin kipeän koiran
D-lonkat, ohra-,kaura-,vehnä-, ruis- ja maitotuote-allergiat. Ylivilkas, ehkä hieman hullu.
Ollut opaskoirakoululta minulla pentukodissa, 1-vuotistarkastuksessa karsitaan koulutukseen sopimattomat pennut ja pentukoti saa ne halutessaan omaksi. Oonalla allergiat tulivat ilmi vasta 2-vuotiaana.
Vaikkakin koira ylivilkas, niin aikamoinen persoona.. ihan onnellinen olen, että ilmaiseksi sain puhdasrotuisen, vaikkakin kipeän koiran
Xeroge´s Whoopie
Krooninen paksusuolen tulehdus
edit: uuden lääkärikäynnin jälkeen todettu, että tämä paksusuolen tulehdus ei todennäköisesti ihan kokonaan korjaannu koskaan. NEUta maha kestää ja kana-riisi- ruokia, mutta pelkkiä raksuja ei sitten millään, merkillä ei väliä.
Krooninen paksusuolen tulehdus
edit: uuden lääkärikäynnin jälkeen todettu, että tämä paksusuolen tulehdus ei todennäköisesti ihan kokonaan korjaannu koskaan. NEUta maha kestää ja kana-riisi- ruokia, mutta pelkkiä raksuja ei sitten millään, merkillä ei väliä.
Viimeksi muokannut tiia nieminen, 01 Syys 2006 09:27. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Fermo Lunedi "Jeppe" s. 7.1.02
E: Svartzekoks Xena I: Junkertum's Brahms
Herkkä stressivatsa, hieman ylivilkas. 1½ vuotiaana todettiin haiman vajaatoiminta. Myös iho oireili pahasti viime kesänä ja vatsa jatkuvasti enemmän tai vähemmän sekaisin. Ei ole varsinaisesti todettu allergiseksi. Nyt on puoli vuotta ollut viljattomalla ruokavaliolla eikä iho oireile. Tämän myötä myös vatsan toiminta on rauhoittunut eikä haiman vajaatoimintakaan oireile enää. Lonkat B ja kyynäret 0.
E: Svartzekoks Xena I: Junkertum's Brahms
Herkkä stressivatsa, hieman ylivilkas. 1½ vuotiaana todettiin haiman vajaatoiminta. Myös iho oireili pahasti viime kesänä ja vatsa jatkuvasti enemmän tai vähemmän sekaisin. Ei ole varsinaisesti todettu allergiseksi. Nyt on puoli vuotta ollut viljattomalla ruokavaliolla eikä iho oireile. Tämän myötä myös vatsan toiminta on rauhoittunut eikä haiman vajaatoimintakaan oireile enää. Lonkat B ja kyynäret 0.
- Devil Bereniken FIN17615/99
I: BAD-BOLL GENT, E: JUNKERTUMS NICOLE
Kivesvika (kumpikaan ei laskeutunut).
Nivelrikko (lonkat, polvet), todettiin vuoden iässä.
Vehnäallergia (ilmeni korvatulehduksina).
Lievä atopia (ilmeni tassujen iho-ongelmina).
Pahanlaatuinen verisuonikasvain takaraajassa, leikkauksesta ja lääkehoidosta huolimatta kasvain voitti kolme kuukautta löytymisensä jälkeen ja poika pääsi pois tuskista, nukutettiin ikiuneen. Liian nuorena, vain kuuden vuoden ikäisenä.
Rohkea, hyvä hermorakenne; Pinna piti tiukissakin tilanteissa ja koira sopeutui hyvin eri tilanteisiin. Varmakäytöksinen. Ei purrut eikä edes yrittänyt purra ihmistä kertaakaan koko elämänsä aikana. Ei ollut eroahdistusta. Vatsa/suolisto ei oireillut yhtä ainoaa tartuntana saatua ripulia lukuunottamatta.
Juuri sellainen koira, jonka soisi luonteensa puolesta kaikille muillekin ensimmäiseksi paimeneksi: helppo kouluttaa ja sosiaalistaa, oppi nopeasti, ei kyseenalaistanut emännän eikä isännän asemaa eli ei ollut toisinsanoen koskaan mitään painia "johtajuudesta".
Täydellisen rakastettava persoona.
Todellinen ystävä.
Perheenjäsen.
Ainoa "vika" oli, että varasti sydämeni
ja jätti pois nukuttuaan valtavan ikävän.
...Puhetta vaille ihminen.
I: BAD-BOLL GENT, E: JUNKERTUMS NICOLE
Kivesvika (kumpikaan ei laskeutunut).
Nivelrikko (lonkat, polvet), todettiin vuoden iässä.
Vehnäallergia (ilmeni korvatulehduksina).
Lievä atopia (ilmeni tassujen iho-ongelmina).
Pahanlaatuinen verisuonikasvain takaraajassa, leikkauksesta ja lääkehoidosta huolimatta kasvain voitti kolme kuukautta löytymisensä jälkeen ja poika pääsi pois tuskista, nukutettiin ikiuneen. Liian nuorena, vain kuuden vuoden ikäisenä.
Rohkea, hyvä hermorakenne; Pinna piti tiukissakin tilanteissa ja koira sopeutui hyvin eri tilanteisiin. Varmakäytöksinen. Ei purrut eikä edes yrittänyt purra ihmistä kertaakaan koko elämänsä aikana. Ei ollut eroahdistusta. Vatsa/suolisto ei oireillut yhtä ainoaa tartuntana saatua ripulia lukuunottamatta.
Juuri sellainen koira, jonka soisi luonteensa puolesta kaikille muillekin ensimmäiseksi paimeneksi: helppo kouluttaa ja sosiaalistaa, oppi nopeasti, ei kyseenalaistanut emännän eikä isännän asemaa eli ei ollut toisinsanoen koskaan mitään painia "johtajuudesta".
Täydellisen rakastettava persoona.
Todellinen ystävä.
Perheenjäsen.
Ainoa "vika" oli, että varasti sydämeni
ja jätti pois nukuttuaan valtavan ikävän.
...Puhetta vaille ihminen.
Futuras Hagi (Flick vom Arlett-Lizzie vom Arlett) syntynyt 10.7.1998
Aluksi virtsaamisvaikeuksia, johtui eturauasen liikakasvusta.Suositeltiin kastrointia, mutts halusin vielä leikkausta pitikittää. Koiralla oli kuitenkin sellainen sukutausta takana ja luonne mitä vahvin ja viettiä riitti.Joten en ekaksi suostunut kastraatoon.
Sitten koira oli edelleen kivulias kotona ylösnoustessa ja tuskissan joi ja läähätti öisin. Kun käytiin hakemassa kortisooni- ja hormoonipiikkejä, niin virtsaamisvaikeudet vaan paheni.
Mentiin taas lekurille, kun koira rupesi kolmijalkaiseksi ylösnoustessaan.
Kuvattiin selkä ja selässä silloittumaa eli spondyloosi. Siitä johtui kolmijalkaisuus lenkin jälkeen yläsnoustessaan.
Koira oli eittäin vilkas ja työskentelyhaluinen, spondyloosi-diagnoosin jälkeen koiran elämä olisi ollut jatkuvasti liikuntaa kytkettynä. Se ei olisi
ollut aktiivisen luonteen omaavan koiran elämää ja saatettiin Hagi ikiuneen 6.3.2004 4,5 vuotiaana.
Seuraava koira Makros Egan (Flipp v Arett-Makros Aguccina)oli herkkävatsainen koko ikänsä. 9.10.2006 täysin yllättäen yhtem' maantantaiaamuna, koira oli erittäin kipeä. Verenvuotoa peräsuolesta ooikein reippaasti, lähdimme tietysti heti lääkäriin ja tiputukseen. Verenvuotoa vaan tuli edelleen. Tarkistettiin verikokeilla mahdollinen rotanmyrkky ym.
suolisto oli mennyt jo kulioon ja sydän oli ns shokkisydän, joten ei voitu kokonaan rauhoittaa. Eläinlääkäri kehotti minua lähtemään kotiin, eli kora jäi hoitoon vielä, ja eläinlääkäri oli sitä mieltä, että koira selviytyisi. koirahan oli viikon vajaa kaksivuotias..
No eläinlääkäri sottaa minulle klo 16, että koira valitettvasti menehtyi elvytyksest' huolimatta...
Tämä tapahtui neljä viikkoa sitten, eli olen vieläkin järkyttynyt ja surusta sekaisin. täysin terve koira illalla nukkumaanmentäessä ja seuraavana päivänä on kuollut....huh huh. Kaksi-vuotiaana.
Onneksi suruun tulee lievitystä, kun haen huomenaamulla Helsingistä uuden pennun, Porthos-pojan. Toivon sydämei pohjasta. että poika olisi terve vaikka ensimmäiset seitsemän vuotta, edelliset pojat olivat liian nuoria kuollessaan, 2v ja 4,5v.
Noh täytyy olla optimistinen vaan!!:)
Anne
Aluksi virtsaamisvaikeuksia, johtui eturauasen liikakasvusta.Suositeltiin kastrointia, mutts halusin vielä leikkausta pitikittää. Koiralla oli kuitenkin sellainen sukutausta takana ja luonne mitä vahvin ja viettiä riitti.Joten en ekaksi suostunut kastraatoon.
Sitten koira oli edelleen kivulias kotona ylösnoustessa ja tuskissan joi ja läähätti öisin. Kun käytiin hakemassa kortisooni- ja hormoonipiikkejä, niin virtsaamisvaikeudet vaan paheni.
Mentiin taas lekurille, kun koira rupesi kolmijalkaiseksi ylösnoustessaan.
Kuvattiin selkä ja selässä silloittumaa eli spondyloosi. Siitä johtui kolmijalkaisuus lenkin jälkeen yläsnoustessaan.
Koira oli eittäin vilkas ja työskentelyhaluinen, spondyloosi-diagnoosin jälkeen koiran elämä olisi ollut jatkuvasti liikuntaa kytkettynä. Se ei olisi
ollut aktiivisen luonteen omaavan koiran elämää ja saatettiin Hagi ikiuneen 6.3.2004 4,5 vuotiaana.
Seuraava koira Makros Egan (Flipp v Arett-Makros Aguccina)oli herkkävatsainen koko ikänsä. 9.10.2006 täysin yllättäen yhtem' maantantaiaamuna, koira oli erittäin kipeä. Verenvuotoa peräsuolesta ooikein reippaasti, lähdimme tietysti heti lääkäriin ja tiputukseen. Verenvuotoa vaan tuli edelleen. Tarkistettiin verikokeilla mahdollinen rotanmyrkky ym.
suolisto oli mennyt jo kulioon ja sydän oli ns shokkisydän, joten ei voitu kokonaan rauhoittaa. Eläinlääkäri kehotti minua lähtemään kotiin, eli kora jäi hoitoon vielä, ja eläinlääkäri oli sitä mieltä, että koira selviytyisi. koirahan oli viikon vajaa kaksivuotias..
No eläinlääkäri sottaa minulle klo 16, että koira valitettvasti menehtyi elvytyksest' huolimatta...
Tämä tapahtui neljä viikkoa sitten, eli olen vieläkin järkyttynyt ja surusta sekaisin. täysin terve koira illalla nukkumaanmentäessä ja seuraavana päivänä on kuollut....huh huh. Kaksi-vuotiaana.
Onneksi suruun tulee lievitystä, kun haen huomenaamulla Helsingistä uuden pennun, Porthos-pojan. Toivon sydämei pohjasta. että poika olisi terve vaikka ensimmäiset seitsemän vuotta, edelliset pojat olivat liian nuoria kuollessaan, 2v ja 4,5v.
Noh täytyy olla optimistinen vaan!!:)
Anne
Stressi vatsasta
Vähän asian vierestä (tai aika vahvastikin) mutta aika monet kirjoittaa stressaavasta koirasta jolla on usein ripuli.
Mun eläkeläispappani Sini-Minin Ecelsior oli/on erittäin stressi herkkä. Etenkin toimeettomuus meinaa välillä viedä siltä hengen. No kuitenkin, se oli noin 3 vuotiaaksi lähes viikottain ripulilla pari päivää ja mikään ruokinta ei siihen vaikuttanut. Sitten se, ilmeisesti (itse diagnosoitu) sai suuhunsa keppien kautta pihalta sitä suolan myrkyllistä versioita (suolan olemassaolosta maassa saa kiittää vain itseään ja hiustenväriään), ja sille tuli vatsahaava. Verinen oksentelu alkoi ja meni muutamassa tunnissa tosi huonoon kuntoon. Ell.lääk. totesi heti että vatsahaava. Se lähetetttin vuorokauden tiputuksen jälkee antepsinien saattelemana kotiin ja kaiken piti olla kunnossa mutta vuorokauden päästä ruljanssi alkoi uudestaan ja sitten se olikin melkein 2 viikkoa Kööpenhaminan eläinlääketieteellisessä tutkimuksissa koska sanoivat ettei vatsahaava voi olla noin paha. Ensimmäiseen 8 päivään sillä ei pysynyt mikään sisällä joten oli aika heikkona. No kaikkien tutkimuksien jälkeen kaikki muut epäilyt suljettiin pois (mm syöpä, kilpirauhanen etc) ja se pääsi taas kotiin lääkkeineen ja puolen vuoden erikoisruokavalioineen. Kun se siitä sitten vahvistui (painoin 19 kg kun tuli kotiin!) niin sen jälkeen sillä ei ole päivääkään ollut ripulia. Sille voi syöttää vaikka vihaisia naapureita ja vatsaa ei löysäksi saa ja siitä on yli 4 vuotta aikaa.
Siis tämän romaanin opetus oli, että en tiedä saanko lääketieteellistä kannatusta mielipiteelleni, mutta väitän että sillä oli alkava vatsahaava koko nuoruuden josta ripulointi johtui ja jostain syystä se puhkesi niin voimakkaasti että eläinlääkäri, joka on työskennellyt Köpiksen ell.lääkk.tieteellisessä 16v., sanoi ettei ole ikinä nähnyt vastaavaa.
Teillä joilla on stressaavia koiria vatsa ongelmineen niin tutkiiko ell.lääk. koskaan mahdollista vatsahaavaa? Vai onko oletus aina ensimmäiseksi vehnä allergia?
-s-
Mun eläkeläispappani Sini-Minin Ecelsior oli/on erittäin stressi herkkä. Etenkin toimeettomuus meinaa välillä viedä siltä hengen. No kuitenkin, se oli noin 3 vuotiaaksi lähes viikottain ripulilla pari päivää ja mikään ruokinta ei siihen vaikuttanut. Sitten se, ilmeisesti (itse diagnosoitu) sai suuhunsa keppien kautta pihalta sitä suolan myrkyllistä versioita (suolan olemassaolosta maassa saa kiittää vain itseään ja hiustenväriään), ja sille tuli vatsahaava. Verinen oksentelu alkoi ja meni muutamassa tunnissa tosi huonoon kuntoon. Ell.lääk. totesi heti että vatsahaava. Se lähetetttin vuorokauden tiputuksen jälkee antepsinien saattelemana kotiin ja kaiken piti olla kunnossa mutta vuorokauden päästä ruljanssi alkoi uudestaan ja sitten se olikin melkein 2 viikkoa Kööpenhaminan eläinlääketieteellisessä tutkimuksissa koska sanoivat ettei vatsahaava voi olla noin paha. Ensimmäiseen 8 päivään sillä ei pysynyt mikään sisällä joten oli aika heikkona. No kaikkien tutkimuksien jälkeen kaikki muut epäilyt suljettiin pois (mm syöpä, kilpirauhanen etc) ja se pääsi taas kotiin lääkkeineen ja puolen vuoden erikoisruokavalioineen. Kun se siitä sitten vahvistui (painoin 19 kg kun tuli kotiin!) niin sen jälkeen sillä ei ole päivääkään ollut ripulia. Sille voi syöttää vaikka vihaisia naapureita ja vatsaa ei löysäksi saa ja siitä on yli 4 vuotta aikaa.
Siis tämän romaanin opetus oli, että en tiedä saanko lääketieteellistä kannatusta mielipiteelleni, mutta väitän että sillä oli alkava vatsahaava koko nuoruuden josta ripulointi johtui ja jostain syystä se puhkesi niin voimakkaasti että eläinlääkäri, joka on työskennellyt Köpiksen ell.lääkk.tieteellisessä 16v., sanoi ettei ole ikinä nähnyt vastaavaa.
Teillä joilla on stressaavia koiria vatsa ongelmineen niin tutkiiko ell.lääk. koskaan mahdollista vatsahaavaa? Vai onko oletus aina ensimmäiseksi vehnä allergia?
-s-