sudet ja koirat samassa metsässä?

[Irene Routio]

Olisikohan jollakulla kokemusta liikkumisesta susialueella? Luin lehdestä, että Yläne-Mynämäki (lähellä Turkua) metsässä liikkuu susiperhe ja ovat ahdistelleet metsäkoiria. Kerran Saksanpaimenkoira -lehdessä oli hauska tarina saksanpaimenkoiralauman ja yksinäisen suden kohtaamisesta. Yksinäinen saksanpaimenkoira metsässä on kai vain siitä paremmassa asemassa, että pysyy yleensä lähempänä ihmistä kuin metsäkoirat.
Mikäköhän osuus haaskaruokinnalla on susien kesyyntymiseen? Lehtijutun mukaan Yläneellä sudet liikkuvat aivan asutuksen läheisyydessä. Alueella on ylläpidetty myös kotkahaaskoja.
Itse en ole koskaan nähnyt edes suden jälkiä, näköjään voidaan vaikka päästä koiran kanssa susikontaktiin... Toivottavasti kenenkään asukkaan ei tarvitse pelätä perheensä tai koiransa puolesta ja rinnakkaiselo onnistuu.

[Seija Kulmala]

Kirjoitanpa kokemuksesta. Noin 2 vuotta sitten kuljin iltapäivän hämärässä metsätietä pitkin tavanomaisia lenkkireittiämme. Mukanani oli juoksuinen narttu. 2 nuorta sutta seurasi kulkuamme noin 50 metrin etäisyydellä metsää pitkin. Toinen oli selkeästi pienempi, eli joko pariskunta tai sisarukset.

Muutama muu teki samaan aikaan susihavaintoja. Metsästäjät olivat ihmeissään kun hirvet ja peurat olivat kadonneet tai isossa laumassa (joka on niiden tapa puolustautua).

Sudet eivät missään vaiheessa käyttäytyneet hyökkäävästi, mutta koska pelkäsin koirani osalta, soitin autokyydin kotimatkalle.

Myöhemmin samana syksynä näin 2 kertaan nuo sudet.

Asumme siis Lopella, joka ei todellakaan ole susialuetta.

[Kaisu Kainulainen]

Tässä missä ite asun ja lenkkeilen on samalla alueella yksi iso vanha erakkosusi vakituiseen ja välillä vaihtelevasti vierailee laumoja. Tuon erakkosuden kanssa silmästä silmään on törmätty kerran viime keväänä iltahämärissä, sen jälkeen muutamia näköhavaintoja kauempaa ja paljon jälkiä. Oman isomman nartun jälki on kuin pikkuperhoskoiran jättämä suden jäljen vieressä.
Jäljistä päätellen tuo erakko seurailee joskus meidän tekemisiä aika läheltäkin, mutta tähän asti ei ole käynyt häiriöksi. Ainakin muutamia kertoja on seuraillut metsän reunassa kun ollaan oltu peltojäljellä. Taitaa riittää näissä metsissä syötävää, tosin riistanhoitoyhdistyksen sihteeri sanoi että just tuolla alueella on laskennan mukaan koko ajan hirvet vähentyneet enemmän kuin niitä on metsästetty. Ja arvion mukaan tuolle yhdelle erakolle riittää ruoka hyvin ihan metsästä, jos alueelle tulee suurempi lauma niin sitten ei metsän riista enää riittäisi....

Huolestun sitten vasta kun tuo susi alkaa käydä liian tuttavalliseksi tai ilmestyy takapihan metikköön norkoilemaan, ilves siellä on jo ja karhukin eksyi kylään jokin aika sitten...

[Päivi Ollikka]

Ainutlaatuista elämäsi siellä rajanpinnassa - upeata!

Meillä kanssa oli tässä Vihdissä 2004 kaksi sutta viikon verran tuossa lähimetikössä. Illansuussa ja yöllä oli näköhavaintoja meidän pelloilta. Itse en nähnyt. Sitte ne siirtyi Nuuksioon ja sieltä ties minne. Naapuri, kun kävi sanomassa niin pidettiin lapinkoira kiinni metsässä, muut juoksentelivat irrallaan edelleen. Ainoa paikka, missä meidän koirat reagoi niihin oli juuri siinä metsikössä. Eivät halunneet edetä polkua pitkin ja jos menivät metikköön tulivat häntä koipien välissä takaisin.
Ilveksistä nää meitin elikot ei välitä ollenkaan. Vanhin narttu otti nokkamatsin ilveksen kanssa muutama vuosi sitte. Koira ommeltiin kasaan ja elämä jatkui kuin ennenkin. Nyt kaikki osapuolet tietää reviirinsä - eikä kahnauksia ole ollut.

[Kaisu Kainulainen]

Niinhän se yleensä menee että mikä on arkipäiväistä ja jatkuvaa ei sitä edes osaa pitää ihmeellisenä saati sitten upeana... Tosin jos noita susia tulisi tänne yhtäkkiä useampi lauma ja suurempia määriä olisi siitä upeat kaukana. Näinhän oli muutama vuosi sitten täällä päin ja silloin niitä hiippaili asutusten lähellä ja hakivat ravinnokseen lampaita suojista ja jopa koiria suoraan pihasta omasta kopistaan.

Omat koirat ei tuohon erakkosuteen reagoi oikeastaan mitenkään, ne on kai sen hajuihin jo tottuneet. Tuo susi ei häiriköi meitä eikä me sitä joten hyvin sovitaan näissä metissä kulkemaan...
Nuorempi koira on muutoinkin vielä niin perushölmö pentu ettei se oikeen tajua suden jäljistä tai hajuista. Vanhempi narttu taas yleensä suden tai karhun hajun kohdalla nostaa hännän kaarelle ja kusasee jäljen tai jätöksen päälle... suden jälkiä usein lähtee jäljestämäänkin häntä kaarella. Sattui nuorena viiden kuun ikäisenä olemaan katsekontaktissa suden kanssa hakkuuaukean toiselle puolen ja susi oli se joka väisti....... ja samaan aikaan silloinen vanhempi uroskoira väisti minun jalkoihin auton viereen niin pääsi tuo narttu vähän luulemaan itsestään liikoja ja luulee kai vieläkin.

[Juha Lyytikäinen]

Joo ei se sitten ole enää upeaa kun susikanta kasvaa siihen malliin että saa pelätä,milloin koira katoaa pihasta suden suuhun. Ja metsästyskoiria ei uskalla metsään päästää koska on jo tällekkin syksylle useampi tapaus missä susi on koiran syönyt

[minna knuuttila]

Joo, tänne meidän nurkille (Orivesi) ne on jo laumottuneet. Ite olen jälkiä nähnyt muutamaankin otteeseen, hukkia en ole vielä silmästä silmään kohdannut. Toistakymmentä metsästys- ja pihakoiraa on syöty, yhdelle sudelle saatu kaatolupa ja kaadettu. Sen jälkeen on ollut hiljaista, mitä nyt Ikaalisissa just yks koira syötiin..

Lammasfarmarit on hankkineet sähköaitoja, tietyt maastot kierrän kaukaa koiran kanssa, lapset kuljetetaan susien reviirillä sijaitseviin kyläkouluihin, joten kai tähän alkaa pikkuhiljaa jo tottua..

[img][img]http://thumb5.webshots.net/t/63/163/4/81/23/516748123WVGTEh_th.jpg[/img][/img]

Sinänsä vähän huono tuo kuva, mutta kun sytkä on 7 cm pitkä ja jälki kaks kertaa sen mittainen, niin maassa se näyttää todella valtavalta...

[Juha Lyytikäinen]

Siinä se justiinsa on että kaatolupia ei anneta ennen kuin sudet on syönyt koiria vinot pinot ja siinä samassa lampaat. Alkavat olla tosissaan vaaraksi paikka paikoin..

[Irene Routio]

Miehen kanssa muisteltiin lounaissuomalaisia eräkokemuksia uudessa valossa. Mies oli metsätöissä ja vanha melkein 9v narttumme pysytteli poikkeuksellisen kiinteästi isännän lähellä. Tosin jostain kumman syystä metsässä oli myös hirvenraato, josta narttu oli käynyt hakemassa luun. Kuulemma haaskan ympärille oli välillä ilmestynyt poikkeuksellisen suuria koiranjälkiä... Eli ei miteenkään mahdotonta, että vanha kiero koira kävi varastamassa uhanalaiselta lajilta luun, tässä lähiseudulla kun on liikkunut susiperhe. Todennäköisesti saksanpaimenkoira pysyttelee susipaikoilla sitten lähempänä ihmistä.


"Lehmänsilta" (eli vähän asian vierestä):
Paikkakunnan susikokouksessa emäntä kertoi lehmien pelkäävän susia, niin etteivät lähde (siis lehmät) laitumelle, vaan pysyttelevät navetan nurkissa. Riistapäällikön mukaan lehmät ovat tyhmiä, eivätkä osaa pelätä sutta. Rasismia! Englannissahan oli tapauksia, jossa lehmät/naudat ovat jahdanneet laitumella kulkevia koiria ja muistaakseni jotkut koiranomistajat menehtyivät yhteenotossa nautaeläinten alunperin hermostuttua koirasta. Kai lehmätkin erottaa uudet asiat ympäristössään.

[Jenni Pajunpää]

Luulen kyllä, että lehmillä on vielä sen verran alkuperäisiä vaistoja jäljellä, että osaavat pelätä sutta jo etäisyydeltä. Kyllähän niillä on niin hyvä hajuaisti, varmaan koiraakin parempi. Vrt. Muutama kesä sitten siirsimme lehmiä laitumelta navettaan ja käärme meni/oli mennyt tien yli /(tai kuului pelkkä sihinä) ja lehmät sekosivat täysin. Ja kyllä meni monta päivää että tohtivat sen tien kohdan ylittää.

On se kyllä harmi, jos tarvitaan kasa koiran raatoja että yksi susi saadaan eliminoitua. Tai jos kuolleet koirat ei riitäkkään, kai sitä nyt muutaman ihmisenkin pitää kuolla.

[Irene Routio]

Itse en asu susimetsässä, mutta kyllä pistää miettimään ainakin koirien kannalta, miten alueella pitäisi toimia. Perheenpää on suunnitellut useita vuosia koko perheen eräretkeä alueelle ja olisi se noloa, jos koirat syötäis lasten katsellessa. Emme tienneet susiperheestä ennen sanomalehtijuttua. Itse uskon, että susi ei vahingoita ihmistä, mutta koirat ja muut kotieläimet on vaarassa.

Semmoinen juttu tuli koirasusista mieleen, että voisiko olla mahdollista, että joku vapauttaisi ihmistä pelkäämättömän koirasuden luontoon? Vesikilpikonnia ym liian isoiksi kasvaneita tai muuten liiian vaikeita lemmikkejä on vapautettu luontoon. Kanit, joista on suhteellisen vähän harmia, ovat jopa muodostaneet menestyviä yhteisöjä. Turkistarhauksen vastustajat kai ovat myös luulleet tehneensä minkeille ym palveluksen vapauttaessaan ne tarhoista. Luonnoneläimille se on ollut tosi karhunpalvelus. Koirasusia myydään jopa Hesarin lemmikkipalstoilla. Toivottavasti näin ei tapahdu, tuli vaan mieleen. Se olisi tosi paha juttu luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Olisi kiva saada käytännön toimintaohjeet, miten liikkua koirien kanssa susialueilla. Tämä on sen verran uusi juttu lounaissuomalaiselle. Samoilla seuduilla on järjestetty joskus myös palveluskoirakokeita. Syöty koira on huonoa PR:ää myös luonnonsuojelulle. En jaksa uskoa laumanvartijakoiriinkaan, nekin voivat olla uhka ympäristölle ja vaativat huomattavaa taloudellista ym sitoutumista. Yx poliisi totesi, että hänen mielestään kaukaasianpaimenkoirat pitäisi kieltää. Ne vaatii ainakin vahvat aidat.

Tämä lehmäjuttu ärsytti, paikallisten asukkaiden havaintoihin ja tuntemuksiin susiasioissa pitäisi suhtautua vakavasti. "Tyhmä lehmä" symboloi naisten tunteenvaraista kokemusmaailmaa. Itse muistelen lämmöllä kaikkia tuntemiani lehmiä.

[minna knuuttila]

Taas oli järeät jäljet uudella lumella ja tälläistä jälkeä ne pirut saavat aikaiseksi..

http://www.suomifinland.net/kessu/

Eipä tarvi Isojärven kansallispuistossakaan enää koiran kanssa patikoida

[Päivi Ollikka]

Pitää koirat lähellä niin ei synny vaaratilanteita.

Meillä tässä naapurissa asustaa ilveksiä 1-3. Juuri viime perjantaina söi ilves kauriin n. 50m meidän talosta. (No -meidän tytöt sitte söi sen kauriin jämät ) Meidän tontti päättyy metsään, jossa on eläinten kulkureitti. Siinä kulkevat niin saaliseläimet kuin saalistajatkin mm susi ja karhu.

Meillä ei koiria päästetä hämärissä yksinään pihalle eikä niitä pidetä metsässä hämärissä irti. Myöskään tarhaan ei voi jättää mitään luun yms jämiä, koska se houkuttelee petoja (niin pieniä kuin isojakin) paikalle.

Itse en kuitenkaan halua petoja hävittää. Ne kuuluvat tänne luontoon. Vaikka viime talvena ilves pentunsa kanssa oli pihassa ei niistä ole vaivaa. Varovaisuutta täytyy pitää, mutta niinhän se on aina.
Kaupungissa voi koira jäädä auton alle ja täällä joutua pedon suuhun (tai metsästäjän luotiin)

[minna knuuttila]

No eipä taida sekään auttaa tuon Kuhmoisten lauman kohdalla, kun ne hakee ihmisten nenän altakin saaliinsa.

Olivat osa laumasta tukkirekan kuorman yli liinoja viritelleelle kuskillekin irvistelleet Kuhmalahdella. Kolme sutta. Lähtivät vasta kun mies huitoi kettingillä susia..

Tää lauma ei o mikään normaali arka susilauma. Paikalliset matkailuyrittäjät ei saa mökkejään vuokrattua, lapsia ei voi päästää hämärällä edes omaan pihaan leikkimään, luonnossa saa liikkua silmät selässä ja koiria on turha ottaa mukaansa.

No, on siinä se hyvä puoli, että pelastusetsintätehtäviä tuskin ko. maastoihin tulee, kun ei sinne kukaan ehdoin tahdoin enää kohta mene.

En ota enää edes joulukuusenhakureissuun appiukon metsään koiraa mukaan juoksemaan, siellä kun näitä hallavaharjoja kuljeksii.

Että näin meillä täällä ainakin sudet rajoittavat elämää.

[jari.vihersalo]

Ei ne varmaan sakemannia viä kun se on niin lähellä ihmistä aina lenkillä. Noi pihasta viedyt koirat on varmaan juoksunaruissa ynm. sellaisissa. Tuskin ne tarhasta hakevat?