Suojelusta

[Pauliina Kotilainen]

Olisin ehkäpä kiinnostunut harrastamaan tulevan koirani kanssa suojelua.
Haluaisin kuitenkin tietää kuinka tosissaan siihen on suhtauduttava.
Täytyykö treeneissä ravata joka toinen päivä? Voiko sen harrastamisen lopettaa vaikka parin vuoden treenien jälkeen?
Tokoa koiran kanssa harrastetaan varmasti, ja toinen mikä kiinnostaa on tuo suojelu. Luin kuitenkin, että se on tosi vakavasti otettava laji, enkä nyt ehkä haluaisi täysin siihen sitoutua kun ei siitä ennestää ole kokemusta.
Parit, kolmet treenit viikossa olisi semmoinen mihin tähtään. Lisäksi tietysti runsasta liikuntaa yms.
Kisakoiraa en varsinaisesti halua, harrastuskoiran "vain".
Onko suojelu ja noi mun suunnitelmat keskenään toimimaton yhdistelmä?

[Marko Kurkinen]

Onko suojelu ja noi mun suunnitelmat keskenään toimimaton yhdistelmä?

Tähän pitää vastata että riippuu siitä mitä nämä sinun termit suojelu ja harrastuskoira tarkoittavat?

Ensimmäiseksi kehoittaisin miettimään sitä että suojelun harrastamiseen tarvitaan yleensä ainakin kaksi ihmistä (toivotavasti pieni porukka). Jos ohjaajalla ei ole treeneissä tavoitteita joihin sitoutuu, vaan treenit ovat enemmän ajan tappamista, niin onko se reilua sitä toista osapuolta kohtaan joka myös joutuu siellä kentällä kulkemaan.
Siviilikoirilla ainoa tavoite on vain kokeet tai jalostustarkastus. Tämä taas tarkoittaa sitä että os tarkoitit suojelulla vain kentällä tapahtuvaa koiran puretusta, niin silloin voi melkein sanoa ettei homma toimi. Kokeessa kun on ne kaksi muutakin osiota, jälki ja tottelevaisuus. Näitä täytyy treenata yhtä innokkaasti kuin sitä C-osaakin.
Suurimmalle osallehan tämä on harrastus ja koirat ovat käytännössä vain "harrastuskoiria", joilla sitten käydään niissä kokeissa. Jos siis tiedät jo treenatessa ettet ikinä men mihinkään kokeeseen (tai jal.tark) niin taas täytyy muistaa se reiluus sitä toista osapuolta (plus muita treeniryhmäläisiä) kohtaan. Onko se motivoivaa maalimiestä kohtaan. Jos maalimies haluaa treenata koiraa ilman mitään tavoitteita, vaikka omaa taitotasoaan kehittääkseen tai muusta mielenkiinnosta, niin mikäpäs siinä, varsinkin jos tästä ei ole turhaa haittaa muille ryhmäläisille (esim odottelua pakkasessa).

[Liisa Hurskainen]

Itseänkikin kiinostaisi suojelun harrastaminen. Minkä ikäisenä olisi hyvä aloittaa purut? Olemme tällä hetkellä penturyhmässä (iines on 8 kk) ja sen jälkeen olisi tarkoitus jatkaa toko-ryhmään.

Jälkeä ollaan treenattu myös hieman, mutta ihan kahestaan vaan, ei siis missään ryhmässä. Miten tällaisiin ryhmiin pääsee ja onko niihin paljonkin tunkua?

[Pauliina Kotilainen]

No voishan sitä kokeissakin käydä, ainut vaan että toi jälki ei kyllä innoita.
Eikö suojelua varten ole ns valmiita porukoita joihin voisi tulla mukaan? Enhän minä itte osaa semmosta porukkaa haalia kasaan.. Kun en asiasta vielä niin paljoa ymmärrä.
Mutta pääasiana ei ole noi kisat, vaan haluaisin vaan mielekästä harrastamista koiran kanssa. Suojelu kiinnostaa mm. hallinnan vuoksi. Tietty sitä hallintaa oppii muuallakin, mutta että olisi enempi varmuutta koiran kanssa.
Ja eihän sitä tiedä, kuinka lajista innostuisi. Ja kaikesta muustakin. Jos koira olisi tosi hyvä ja terve niin ties vaikka sitä jalostustarkastustakin tarvittaisiin.
Haluaisin vain aloittaa rennolla meiningillä, kattoa miten etenee.
Jos suojelun kuitenkin aloitan, en aio sitä jättää mitenkään täysin puoliväliin. Tyyliin koira osaa hyökätä hihaan muttei irrota siitä...
Onko kaikilla sitten suuret tavoitteet? Mitä tavoitteita voi olla?

[Mari-Anne Hietakangas]

Mielestäni kaikista parhaiten saat tietoa lajista kun otat yhteyttä oman alueesi alaosastoon ja keskustelet asiasta sekä koulutusohjaajan/-ohjaajien että maalimiehen/-miesten kanssa. He osaavat aivan varmasti kertoa lajin vaativuudesta. Miksi kannattaa keskustella molempien kanssa? Siksi, että koulutusohjaajat yleensä ohjaavat sekä jäljen kouluttamisen (A-osa) että tottelevaisuuden (B-osa). Maalimiehet hoitavat sitten sen suojeluosuuden (C-osa). Toki jokainen maalimies osaa noi kaikki osa-alueetkin kouluttaa, mutta jako taitaa aika monesti olla juuri tuo.

Yksi erittäin hyvä lajin aloitusmuoto on mennä sinne kentän laidalle seuraamaan niitä harjoituksia - samalla voi kysellä niiltä jotka ovat jo lajia jonkin aikaa harrastaneet mietteitä ja ajatuksia lajista. Kyselemällä paikan päällä saa paremman käsityksen lajista kuin täällä keskustelupalstalla kyselemällä.

Eli ei muuta kuin luuri kauniiseen käteen ja soittamaan vaan oman alueen alaosastoon - kyllä sieltä neuvotaan.

[Laura tikkanen]

Jos jälki ei innosta kokeen yhtenä osa-alueena, on myös olemassa koe muoto BC eli siihen kuuluu tottis ja purut.

[Maria Arfman]

Jälki kuuluu yhtenä osa-alueena suojelukokeeseen, joten jos jälki ei innosta, harkitsisin jotain toista lajia joka ehkä kiinnostaa enemmän. pelkkää suojelua en alkais treenaamaan. Jälki on erittäin mielenkiintoista joka voi myös viedä mukanaan. omat kiksinsä saa siitäkin

[raija tuomisto]

Miksi kiinnostuit juuri suojelusta? Se ei ole välttämättä aina koiralle hauskaa ajankulua. Jos suojelua alkaa harrastaa siitä pitäis silloin olla kiinnostunut aika tosissaan, ei vaan silloin kun sattuu huvittamaan tai on ylimääräistä aikaa. Suojelu on nimenomaan kilpailulaji.

Jos jälki ei kiinnosta, miksi et lähtisi harrastamaan vaikka hakua?
Jälki ja tottelevaisuus on olennainen osa suojelua. Pari kertaa viikossa treenit ei riitä, vaan treenaaminen on lähes jokapäiväistä kun harjoittelee joka osa-aluetta.

Maalimiehet on aikalailla täystyöllistettyjä jo kisakoirien kanssa, ottavatko he ryhmäänsä huvikseen harjoittelevia?
Suojelua kaupataan lajina sakemanneille jokapuolella, joten en silti ihmettele kiinnostustasi. Mahtaakohan sellaisia pennunomistajia olla paljonkin jotka eivät edes tiedä muista lajeista ja kun suojelu näyttää niin hienolta, hauskalta, helpolta, kivalta,rennolta harrastukselta. :seko:

[Pauliina Kotilainen]

Enpäs kyllä suoraan osaa sanoa mikä suojelussa kiinnostaa. Voi kyllä olla että jätetään suosiolla se kisaaville.
Hakua olen kyllä harkinnut myös. Se on yksi ihan mahdollinen vaihtoehto. Joku laji kuitenkin olisi kiva perustokon rinnalle.
Sitä olen tässä ohessa pohtinut, että jos hakee koiraa (jos unohdetaan tuo suojelu) tokoon ja vaikkapa hakuun ja muuten lähinnä kotikoiraksi, niin minkälaisesta linjasta koiran pitäisi olla? Lähinnä kun katselee kasvattajien sivuja, käyttö- ja näyttölinjan tuntuu olevan aika eriytyineitä. Puhdas näyttölinjainen ei monestakaan syystä kiinnosta, mutta löytyykö luonteeltaan välimuotoja? Ja puhdas käyttö voi olla liian vietikäs minun tarpeisiin.

[Mirja Rinne]

Itse olen nyt käynyt läpi "alaosastoja" kun olen hakenut kasvattipennulleni suojeluryhmää, ja tuskaista on - kaikki ryhmät ovat täynnä. Kyseisen kasvatinomistaja on edellisellä koirallaan myös treenannut, joten ihan vihreästä ohjaajasta ei edes ole kyse. Tavoitteena uroksella olisi ainakin jalostustarkastus (jos kaikki ok),joten eiköhän ohjaaja ihan tosissaankin haluaisi alkaa treenata. Lieneekö sitten kasvattajassa vika ettei ryhmää löydy...?
:seko:

[Tiina Verkkomäki]

Minkä ikäisen koiran kanssa suojelun treenaaminen kannattaisi aloittaa ja mistä osa-alueesta aloitetaan? Meille on pentu vasta hankinnassa kevään puolella eikä tuosta suojeluksestakaan ole sen kummemmin kokemusta, mitä nyt kisoja käyty välillä seuraamassa.
Kilpaileminenkin kiinnostaisi jos vaan koirallekin tuo laji sopii.
Sitä kokemusta siis pitäisi hankkia, mutta miten? Sitäkin on kuultu, ettei ekan koiran kanssa kannata suojelua alkaa harrastamaan, vaan kai se jostain pitää joskus aloittaakin jos meinaa.