Terveisin Carita ja Maxi
Stroh`s kennelin 11/06 pentuja?
-
Carita Rauvola
Stroh`s kennelin 11/06 pentuja?
Heippa! Meillä on suloinen musta saksanpaimenkoiran urospentu Maxi, joka on Stroh`s Irak kennelnimeltään. Maxi syntyi marraskuun 11. 2006.Onko sinulla samasta pentueesta koiraa? Olisi kiva tietää muista pennuista ja kirjoitella, miten teillä menee ja miten lapsoset kasvavat. Laitahan viestiä, kun näet tämän
Terveisin Carita ja Maxi
Terveisin Carita ja Maxi
-
Laura Peteri
-
Carita Rauvola
Moikka! Olipa kiva yllätys,että ainakin yksi sisaruksista onnistui löytymään 
Maxi oli ensi alkuun hiukan ujo ja arka, mutta nyt kahtena päivänä yllättänyt meidät olemalla innoissaan jopa vieraista ihmisistä. Melkein sisäsiisti poika on jo, muutama pisu tulee silloin tällöin, nekin melkein heti unien jälkeen, jos pihalle asti ei ehditä. Muutoin se herättää yölläkin ulos, jos hätä yllättää. Tosin ollaan muutamia öitä jo nukuttu ilman heräämisiä, joten aikamoinen pidätyskyky on kymmenviikkoisella pennulla.
Ollaan huomattu, että Maxi osaa olla huomionkipeä: jos ollaan vaikka puhelimessa, niin silloinhan on oiva tilaisuus ottaa suuhun kenkää, pissiä lattialle vaikka väkisin pieni liru tai repiä lehtiä silpuksi.
Yksin kotona oleminen menee hienosti: naapureiden mukaan Maxi ei ulise eikä hauku, toivottavasti jätkä osaa olla yhtä fiksu myöhemminkin!
Autossa olo sujuu hienosti, pahaa oloa ei ole tullut.
Sisälle tultaessa otimme tavaksi kuivata tassut pyyhkeellä heti alusta alkaen, ja Maxi istuu ja odottaa, jos ei heti kuivata tassuja. Itse välillä ajattelee, että nythän oli kuiva pakkassää, mutta Maxi ei erota ilmoja, joten putsaamme tassut aina kiltisti
Nyt pikkuhiljaa alkaa iskostua päähän istumiset, kun saa ruokaa. Samoin sana "vapaa" kun irroitan remmistä ja "irti" kun se repii vaikka lahkeesta ovat alkaneet jäädä päähän.
Kiltti ja tottelevainen Maxi on pääasiassa, mutta tietenkin pennuilla on omat metkunsa. Kun komensin sitä, se alkoi räksyttämään mulle ja komentamaan takaisin. Totesin siihen, että minä olen pomo, joten sinä et komentele minua. Se loppui lyhyeen.
Esan pitäisi järjestää keväällä pentutapaaminen hänen luonaan, toivottavasti näemme siellä!
Minulle voi halutessaan laitella veljien ja siskojen kuvia tai kirjoitella muutenkin osoitteeseen carita.rauvola@pp.inet.fi. vastailen kun kerkiän!
Maxi oli ensi alkuun hiukan ujo ja arka, mutta nyt kahtena päivänä yllättänyt meidät olemalla innoissaan jopa vieraista ihmisistä. Melkein sisäsiisti poika on jo, muutama pisu tulee silloin tällöin, nekin melkein heti unien jälkeen, jos pihalle asti ei ehditä. Muutoin se herättää yölläkin ulos, jos hätä yllättää. Tosin ollaan muutamia öitä jo nukuttu ilman heräämisiä, joten aikamoinen pidätyskyky on kymmenviikkoisella pennulla.
Ollaan huomattu, että Maxi osaa olla huomionkipeä: jos ollaan vaikka puhelimessa, niin silloinhan on oiva tilaisuus ottaa suuhun kenkää, pissiä lattialle vaikka väkisin pieni liru tai repiä lehtiä silpuksi.
Yksin kotona oleminen menee hienosti: naapureiden mukaan Maxi ei ulise eikä hauku, toivottavasti jätkä osaa olla yhtä fiksu myöhemminkin!
Autossa olo sujuu hienosti, pahaa oloa ei ole tullut.
Sisälle tultaessa otimme tavaksi kuivata tassut pyyhkeellä heti alusta alkaen, ja Maxi istuu ja odottaa, jos ei heti kuivata tassuja. Itse välillä ajattelee, että nythän oli kuiva pakkassää, mutta Maxi ei erota ilmoja, joten putsaamme tassut aina kiltisti
Nyt pikkuhiljaa alkaa iskostua päähän istumiset, kun saa ruokaa. Samoin sana "vapaa" kun irroitan remmistä ja "irti" kun se repii vaikka lahkeesta ovat alkaneet jäädä päähän.
Kiltti ja tottelevainen Maxi on pääasiassa, mutta tietenkin pennuilla on omat metkunsa. Kun komensin sitä, se alkoi räksyttämään mulle ja komentamaan takaisin. Totesin siihen, että minä olen pomo, joten sinä et komentele minua. Se loppui lyhyeen.
Esan pitäisi järjestää keväällä pentutapaaminen hänen luonaan, toivottavasti näemme siellä!
Minulle voi halutessaan laitella veljien ja siskojen kuvia tai kirjoitella muutenkin osoitteeseen carita.rauvola@pp.inet.fi. vastailen kun kerkiän!
-
Laura Peteri
Nemo on nyt viikon ollut täällä uudessa kodissaan. Ihan avoimesti suhtautuu ihmisiin, tosin käy lähinnä tervehtimässä vieraat ja palaa minun jalkoihini.. muutenkin viihtyy minun lähelläni, kulkee perässä kuin varjo kun vaihdan huonetta ja tulee viereen loikoilemaan kun taas asetun paikalleni.. vaikka ne on varmaan niitä pennun kuvioita vielä..
Minulla oli jo ennestään toinen koira, villakoirapoika, mikä on kyllä hyvin pitänyt puolensa Nemolla ei ole mitään asiaa hänen ruokakupilleen ja hätistää pennun kyllä matkoihinsa jos haluaa olla rauhassa. Välillä sitten kisuavat keskenään, aika rajun oloisia leikit toisinaan, ihmeesti ne vain osaa itse katsoa ettei vahinkoja satu..
Meilläkin on lähinnä hyviä tapoja opeteltu tämä viikko, ennen ruokaa pitää istua nätisti, samoin ulosmennessä, pöydille ei yritetä hyppiä hakemaan ominpäin evästä..
eikä Nemo juuri lahkeita ja käsiä pureskele, mistä täytyy kyllä kiittää Esan varhaiskasvatusta Sisäsiisteys on vielä hakusessa. Ja kun lähinnä pidän Nemoa irti ulkoillessa, niin ei oikein remmissäkään sitten aina se käyttäytyminen ole kovin korkealuokkaista
Onko teillä jotain harrastussuunnitelmia vai onko ihan ns. kotikoiruus? Minulla on harrastuksia suunnitteilla tuon pään menoksi, ainakin toko ja agility, sitten jotain jälkeä tai suojelua (sen mukaan mihin emännän ja koiran rahkeet riittää.. lähinnä emännän).
Ei mikään jätti ilmeisesti tuosta poitsusta kuitenkaan tulossa. Mitkäs teillä mitat tällä hetkellä? Nemolla korkeutta n.33cm ja painoa alle 6kg. Hirmu syöppö kyllä, meinaa mennä ruokakuppikin samassa tohinassa
Juu, minäkin odottelen sitä pentutapaamista, kiva nähdä millaisia persoonia veljistä ja siskoista on tullut:)
Laitan kuvia sähköpostiisi kun ehdin.. Toivotaan, että tänne löytää joku muukin Nemon ja Maxin pentueesta.
t. Laura ja Nemo
Minulla oli jo ennestään toinen koira, villakoirapoika, mikä on kyllä hyvin pitänyt puolensa
Nemolla ei ole mitään asiaa hänen ruokakupilleen ja hätistää pennun kyllä matkoihinsa jos haluaa olla rauhassa. Välillä sitten kisuavat keskenään, aika rajun oloisia leikit toisinaan, ihmeesti ne vain osaa itse katsoa ettei vahinkoja satu.. Meilläkin on lähinnä hyviä tapoja opeteltu tämä viikko, ennen ruokaa pitää istua nätisti, samoin ulosmennessä, pöydille ei yritetä hyppiä hakemaan ominpäin evästä..
eikä Nemo juuri lahkeita ja käsiä pureskele, mistä täytyy kyllä kiittää Esan varhaiskasvatusta Sisäsiisteys on vielä hakusessa. Ja kun lähinnä pidän Nemoa irti ulkoillessa, niin ei oikein remmissäkään sitten aina se käyttäytyminen ole kovin korkealuokkaista Onko teillä jotain harrastussuunnitelmia vai onko ihan ns. kotikoiruus? Minulla on harrastuksia suunnitteilla tuon pään menoksi, ainakin toko ja agility, sitten jotain jälkeä tai suojelua (sen mukaan mihin emännän ja koiran rahkeet riittää.. lähinnä emännän).
Ei mikään jätti ilmeisesti tuosta poitsusta kuitenkaan tulossa. Mitkäs teillä mitat tällä hetkellä? Nemolla korkeutta n.33cm ja painoa alle 6kg. Hirmu syöppö kyllä, meinaa mennä ruokakuppikin samassa tohinassa
Juu, minäkin odottelen sitä pentutapaamista, kiva nähdä millaisia persoonia veljistä ja siskoista on tullut:)
Laitan kuvia sähköpostiisi kun ehdin.. Toivotaan, että tänne löytää joku muukin Nemon ja Maxin pentueesta.
t. Laura ja Nemo
-
Carita Rauvola
Moikka!
Sori että vastaus kesti, on ollut kiireitä. Kiva kuulla Nemosta juttuja! Suloinen poika näyttää ainakin kuvasta päätellen olevan!
Maxi painaa noin 8 kiloa, mutta korkeutta en ole mitannut. Maxi venähti viimeisen viikon aikana ihan kamalasti. Tassut ovat jo oikeat lapiotassut, isommat kuin naapurin 5v shetlanninpaimenkoiralla. "Vauvakarva" on hävinnyt, ja poika ei enää palelel ulkosalla. Korvat ovat vuoronperään mallia pystykorva/luppakorva
Maxi rakastaa hakea keppiä metsässä, kun heitellään sitä. Aika paljon se jo jaksaa touhuta, mutta sisälle päästyämme se mielellään menee nukkumaan.
Erillistä nukkumapaikkaa ei tarvita, nytkin se makaa sohvatyynyjen päällä olohuoneen lattialla. Aika hassua, mitä muhkuraisempi alusta, sen paremmat unet tuntuu koiralla olevan! Jopa oman täkkinsä se laittaa illalla ihan kamalalle sykkyrälle, johon se sitten menee ihmeellisiin asentoihin nukkumaan. Luulisi paikkojen olevan kipeitä, omat niskat ei sellaista kestäisi!
Harrastuksia ollaan mietitty vasta, mutta kyllä jotain muutakin olisi kiva harrastaa, kuin pelkkää kotikoiruutta. Tosin se riippuu paljon isännänkin työajoista. Lehdestä löysin pentukurssin ilmoituksen, mutta hintana 80€ seitsemästä kerrasta. Katsotaan nyt, kyllä toistaiseksi riittää keppien heittely metsässä ja lenkit ja perusopetukset kotona.
Me haimme Maxin vuoden ensimmäisenä päivänä ja vauhtia on siitä asti riittänyt. Eilen olimme metsässä lenkillä ja Maxi oli vapaana. Se aikoi mennä pissalle tiheään kuusikkoon, mutta se tuli takaperin muristen ja niskakarvat pystyssä mun jalkojen taakse murisemaan. Koitin katsella sinne, mutten nähnyt mitään, mutta Maxi selvästi pelkäsi. Jatkoimme matkaa, ja kappas vaan: rusakko tuli samaa matkaa, mutta kolmen metrin päässä. Meidät huomattuaan se jäi liikkumatta kyyhöttämään puun juurelle. Vein hiljaa Maxin pois ja annoin rusakon jäädä rauhassa oleilemaan. Meidän urhea ja pelottava schäfer
Muitakin hauskoja juttuja on käynyt: Maxi kun on musta, sitä on luultu labradorinnoutajanpennuksi, sekarotuiseksi ja jopa schipperkeksi! Ihmisillä meinaa silmät pudota kun kerron Maxin olevan saksanpaimenkoira. Eräskin rouva alkoi varovasti vihjata, että meille on myyty joku sekarotuinen tms koira saksanpaimenkoirana, kun HÄN ei ole ikinä nähnyt mustaa saksanpaimenkoiraa. Kun kerroin, että niitä on jopa valkoisiakin, mua katsottiin kuin hullua. Kerroin että käy SPL:n sivuilla katsomassa, siellä niitä värejä on muitakin!
Maxilta terkkuja velipojalle ja emännälle tietenkin myös!
kirjoitellaan taas!
Carita ja Maxi
Maxi painaa noin 8 kiloa, mutta korkeutta en ole mitannut. Maxi venähti viimeisen viikon aikana ihan kamalasti. Tassut ovat jo oikeat lapiotassut, isommat kuin naapurin 5v shetlanninpaimenkoiralla. "Vauvakarva" on hävinnyt, ja poika ei enää palelel ulkosalla. Korvat ovat vuoronperään mallia pystykorva/luppakorva
Maxi rakastaa hakea keppiä metsässä, kun heitellään sitä. Aika paljon se jo jaksaa touhuta, mutta sisälle päästyämme se mielellään menee nukkumaan.
Erillistä nukkumapaikkaa ei tarvita, nytkin se makaa sohvatyynyjen päällä olohuoneen lattialla. Aika hassua, mitä muhkuraisempi alusta, sen paremmat unet tuntuu koiralla olevan! Jopa oman täkkinsä se laittaa illalla ihan kamalalle sykkyrälle, johon se sitten menee ihmeellisiin asentoihin nukkumaan. Luulisi paikkojen olevan kipeitä, omat niskat ei sellaista kestäisi!
Harrastuksia ollaan mietitty vasta, mutta kyllä jotain muutakin olisi kiva harrastaa, kuin pelkkää kotikoiruutta. Tosin se riippuu paljon isännänkin työajoista. Lehdestä löysin pentukurssin ilmoituksen, mutta hintana 80€ seitsemästä kerrasta. Katsotaan nyt, kyllä toistaiseksi riittää keppien heittely metsässä ja lenkit ja perusopetukset kotona.
Me haimme Maxin vuoden ensimmäisenä päivänä ja vauhtia on siitä asti riittänyt. Eilen olimme metsässä lenkillä ja Maxi oli vapaana. Se aikoi mennä pissalle tiheään kuusikkoon, mutta se tuli takaperin muristen ja niskakarvat pystyssä mun jalkojen taakse murisemaan. Koitin katsella sinne, mutten nähnyt mitään, mutta Maxi selvästi pelkäsi. Jatkoimme matkaa, ja kappas vaan: rusakko tuli samaa matkaa, mutta kolmen metrin päässä. Meidät huomattuaan se jäi liikkumatta kyyhöttämään puun juurelle. Vein hiljaa Maxin pois ja annoin rusakon jäädä rauhassa oleilemaan. Meidän urhea ja pelottava schäfer
Muitakin hauskoja juttuja on käynyt: Maxi kun on musta, sitä on luultu labradorinnoutajanpennuksi, sekarotuiseksi ja jopa schipperkeksi! Ihmisillä meinaa silmät pudota kun kerron Maxin olevan saksanpaimenkoira. Eräskin rouva alkoi varovasti vihjata, että meille on myyty joku sekarotuinen tms koira saksanpaimenkoirana, kun HÄN ei ole ikinä nähnyt mustaa saksanpaimenkoiraa. Kun kerroin, että niitä on jopa valkoisiakin, mua katsottiin kuin hullua. Kerroin että käy SPL:n sivuilla katsomassa, siellä niitä värejä on muitakin!
Maxilta terkkuja velipojalle ja emännälle tietenkin myös!
kirjoitellaan taas!
Carita ja Maxi
-
Laura Peteri
Hups onpas vastaus taas viipynyt..
Huomenna mennään Nemon kanssa eka rokotuksiin, saas nähdä millaisen huudon kanssa otetaan piikit vastaan.. Aika laaja ääniskaala on tuolla pojalla, piippaa kun on tyytyväinen oloonsa, kun syö puruluuta, kun odottaa ulospääsyä tai ruokaa.. Eilen toin koirille oikein kunnon luut järsittäväksi, en ole sellaista ääntä kuullut ikinä koirasta lähtevän Nemo jyrsi luuta ja mourusi kuin kissa 
ihan ihmeellinen ääni, hyvähän se on että pojalla on asiaa. 
Nemo kasvaa ja kasvaa.. Painonnousun olen yrittänyt saada pysymään vajaassa kilossa per viikko, korkeutta kyllä on tullu, nyt n.37cm.
Mielellään kulkee kyljessä kiinni, ei lenkilläkään kauas lähde. Eli lenkkeily vaatii emännältäkin viitseliäisyyttä rämpiä pusikossa Meillä ei noutoleikit ole saaneet kovin suurta suosiota, mutta leluja kyllä repisi niin kauan kuin vain jaksaisin toisesta päästä kiskoa.. ja namipalojen etsiminenkin on mieleen.. Aika tyyriitä tuntuu teilläpäin tosiaan nuo pentukurssit olevan. Täällä on kurssit aika hyvin tauolla nyt talvella, mutta eiköhän sieltä jotain löydy keväämmällä.
Olen nyt yrittänyt antaa Nemon mahdollisimman paljon tutustua ihmisiin, kun ihmiset vielä mielellään paijaavat pentua.. voi olla, että sitten myöhemmin aikuisen schäferinrontin kanssa on tilanne toinen. On ollut todella surkea huomata, kuinka paljon ennakkoluuloja ihmisillä on schäferiä kohtaan
Olen saanut kuulla hankkineeni tappajakoiran 
, minua on varoiteltu ja peloteltu siitä, kuinka arvaamattoman ja sairaan koirarodun olen valinnut ja kuinka saan heittää hyvästit ehjälle kodille sakun myötä.. No, kaikkia ei voi miellyttää.. ei auta kuin kasvattaa Nemosta mallikelpoinen rotunsa edustaja..
Tampereella päin pakkanen huitelee tänään parinkymmenen asteen tienoilla, ei viitsi kovin pitkiä lenkkejä tehdä.. Köllötellään sisätiloissa lämpimässä..
Palellaan
Nemon kuvia löytyy tuolta kotisivuilta
Huomenna mennään Nemon kanssa eka rokotuksiin, saas nähdä millaisen huudon kanssa otetaan piikit vastaan.. Aika laaja ääniskaala on tuolla pojalla, piippaa kun on tyytyväinen oloonsa, kun syö puruluuta, kun odottaa ulospääsyä tai ruokaa.. Eilen toin koirille oikein kunnon luut järsittäväksi, en ole sellaista ääntä kuullut ikinä koirasta lähtevän
Nemo jyrsi luuta ja mourusi kuin kissa ihan ihmeellinen ääni, hyvähän se on että pojalla on asiaa. Nemo kasvaa ja kasvaa.. Painonnousun olen yrittänyt saada pysymään vajaassa kilossa per viikko, korkeutta kyllä on tullu, nyt n.37cm.
Mielellään kulkee kyljessä kiinni, ei lenkilläkään kauas lähde. Eli lenkkeily vaatii emännältäkin viitseliäisyyttä rämpiä pusikossa
Meillä ei noutoleikit ole saaneet kovin suurta suosiota, mutta leluja kyllä repisi niin kauan kuin vain jaksaisin toisesta päästä kiskoa.. ja namipalojen etsiminenkin on mieleen.. Aika tyyriitä tuntuu teilläpäin tosiaan nuo pentukurssit olevan. Täällä on kurssit aika hyvin tauolla nyt talvella, mutta eiköhän sieltä jotain löydy keväämmällä.Olen nyt yrittänyt antaa Nemon mahdollisimman paljon tutustua ihmisiin, kun ihmiset vielä mielellään paijaavat pentua.. voi olla, että sitten myöhemmin aikuisen schäferinrontin kanssa on tilanne toinen. On ollut todella surkea huomata, kuinka paljon ennakkoluuloja ihmisillä on schäferiä kohtaan
Olen saanut kuulla hankkineeni tappajakoiran , minua on varoiteltu ja peloteltu siitä, kuinka arvaamattoman ja sairaan koirarodun olen valinnut ja kuinka saan heittää hyvästit ehjälle kodille sakun myötä.. No, kaikkia ei voi miellyttää.. ei auta kuin kasvattaa Nemosta mallikelpoinen rotunsa edustaja..Tampereella päin pakkanen huitelee tänään parinkymmenen asteen tienoilla, ei viitsi kovin pitkiä lenkkejä tehdä.. Köllötellään sisätiloissa lämpimässä..
Palellaan
Nemon kuvia löytyy tuolta kotisivuilta
-
Irene Routio
ääniskaalaa riittää
Hei!
Näillä meidän koirilla ei varmaan ole muuta yhteistä kuin rotu ja kasvattaja, mutta tuo ääniskaala oli tuttua. Strohs Garant aivan selvästi n 7vk ja vähän vanhempana hoki "nannaa-nannaa" kun järsi isoa luuta tai possunkorvaa.
Vähän se vieraita ujostelee, mutta osaa ulvoa hyvin sävelkulun mukaan, erityisesti kantele suosikki. Stagato = lyhyt haukahdus. Onkin suunnitteilla lähteä joskus yhdessä katusoittajiksi, mutta kun koiraharrastukselta ei enää kansanmusiikkia ehdi harrastaa... Thaliassa Turun keskustassa oli joku aika sitten nuorten kovaääninen musiikkiesitys ja "Nikke" alkoi ulvoa mukanakeskimäärin hyvin pidättyväisiä vieraita kohtaan.
Vaikka Nikke on iso ja pörröinen, se kerää vielä usein sympatiaa. Eilen eräs herttainen eläkeläisrouva otti oikein tumput pois kädestä ja silitteli Nikkeä kirjakaupan jonossa. Hän totesi, että olisi aika pelottavan näköinen, jos tulisi yksin vastaan.
Onkohan tuo "ääniskaala" Ekun ympäristövaikutusta vai onko sitä muilla Strohs-koirilla?
Näillä meidän koirilla ei varmaan ole muuta yhteistä kuin rotu ja kasvattaja, mutta tuo ääniskaala oli tuttua. Strohs Garant aivan selvästi n 7vk ja vähän vanhempana hoki "nannaa-nannaa" kun järsi isoa luuta tai possunkorvaa.
Vähän se vieraita ujostelee, mutta osaa ulvoa hyvin sävelkulun mukaan, erityisesti kantele suosikki. Stagato = lyhyt haukahdus. Onkin suunnitteilla lähteä joskus yhdessä katusoittajiksi, mutta kun koiraharrastukselta ei enää kansanmusiikkia ehdi harrastaa... Thaliassa Turun keskustassa oli joku aika sitten nuorten kovaääninen musiikkiesitys ja "Nikke" alkoi ulvoa mukanakeskimäärin hyvin pidättyväisiä vieraita kohtaan.
Vaikka Nikke on iso ja pörröinen, se kerää vielä usein sympatiaa. Eilen eräs herttainen eläkeläisrouva otti oikein tumput pois kädestä ja silitteli Nikkeä kirjakaupan jonossa. Hän totesi, että olisi aika pelottavan näköinen, jos tulisi yksin vastaan.
Onkohan tuo "ääniskaala" Ekun ympäristövaikutusta vai onko sitä muilla Strohs-koirilla?
-
Laura Peteri
Kiva kuulla, että muilla koirilla on yhtä monipuolinen äänivalikoima Varsinkin tuo "nannaa"-kohta kuulosti tutulta.. käännyin oikein kuuntelemaan vasta kun Nemo söi puruluuta ja ihan selvästi tuo pentu sanoi selvästi artikuloiden "nam nam"
Onhan Nikke sentään Nemon ja sisarusten setä, eli on nyt sentään jotain yhteistä Minkäslainen koiruus siellä on?
Varsinkin tuo "nannaa"-kohta kuulosti tutulta.. käännyin oikein kuuntelemaan vasta kun Nemo söi puruluuta ja ihan selvästi tuo pentu sanoi selvästi artikuloiden "nam nam" Onhan Nikke sentään Nemon ja sisarusten setä, eli on nyt sentään jotain yhteistä
Minkäslainen koiruus siellä on?-
Carita Rauvola
No moi! Meillä oltiin eilen illalla rokotuksilla. Painoa oli 12.6kg ja korkeutta 43cm. Eläinlääkäri sanoikin, että Maxista tulee todella ison kokoinen. Sen tassutkin ovat jo lapioluokkaa Rokotukset annetaan niskaan, joten Maxi ei ainakaan edes huomannut koko rokotuksia. Muutenkin kaikki oli hyvin, korvat, silmät, purenta ja sydänäänet olivat hyvät.
Tänään rokotusten jälkeen uni on maistunut normaalia enemmän, ja vastaavasti ruoka ei oikein ollenkaan. Muutenkin aika vaisu ollut tänään, eläinlääkäri kertoi sen kuuluvan kuvioon.
Tuo "puhelu" kuulostaa niin tutulta. Meilläkin Maxi inisee "naunau" järsiessään possunkorvaa tai puruluuta Ensin nauroimmekin, että taisi olla kissaakin Maxin geeneissä! Ulkona tuntuu, että hamsteriakin Maxissa on, sillä joka kerta sisään lähtiessä suussa on piilossa pieni keppi, käpy, kivi, jäätynyt lumipallo tms. Sitten kerään ne pois taskuuni ja takin taskut ovat ylläreitä täynnä
Kiva nähdä ja kuulla miten muillakin menee ja tuo, että muutkin Strohsilaiset kirjoittavat koiristaan.
Kirjoitellaan taas!
T:Maxi ja Carita
Rokotukset annetaan niskaan, joten Maxi ei ainakaan edes huomannut koko rokotuksia. Muutenkin kaikki oli hyvin, korvat, silmät, purenta ja sydänäänet olivat hyvät.Tänään rokotusten jälkeen uni on maistunut normaalia enemmän, ja vastaavasti ruoka ei oikein ollenkaan. Muutenkin aika vaisu ollut tänään, eläinlääkäri kertoi sen kuuluvan kuvioon.
Tuo "puhelu" kuulostaa niin tutulta. Meilläkin Maxi inisee "naunau" järsiessään possunkorvaa tai puruluuta
Ensin nauroimmekin, että taisi olla kissaakin Maxin geeneissä! Ulkona tuntuu, että hamsteriakin Maxissa on, sillä joka kerta sisään lähtiessä suussa on piilossa pieni keppi, käpy, kivi, jäätynyt lumipallo tms. Sitten kerään ne pois taskuuni ja takin taskut ovat ylläreitä täynnä Kiva nähdä ja kuulla miten muillakin menee ja tuo, että muutkin Strohsilaiset kirjoittavat koiristaan.
Kirjoitellaan taas!
T:Maxi ja Carita
-
Laura Peteri
Kyllä minulla ainakin toinen koira on hyvin huomannut rokotukset ja huutanut sen mukaisesti.. Taitaa vain osansa pelkoon tehdä emännän piikkikammo Taitaisi olla parempi, etten suotta olisi hermostuttamassa koiria rokotusten aikaan.. Edesmennyt koiravanhus löi jarrut päälle, kun avattiin eläinlääkäriaseman ovi ja sitten nähdessään eläinlääkärin pitkässä takissa paljasti hampaansa ja murisi "tervehdyksensä" ..Mutta katsotaas nyt sitten miten tämän pennun kanssa sujuu tuo lääkärissäkäynti..
Ohhoh, Maxilla on kyllä aika paljon kokoa Nemoon verrattuna, ei tällä käpälätkään mitkään lumilapiot ole.. ei mitään jättiä ole odotettavissakaan tästä, mutta saadaanpahan sitten etumatkaa agility-kentällä
Taitaisi olla parempi, etten suotta olisi hermostuttamassa koiria rokotusten aikaan.. Edesmennyt koiravanhus löi jarrut päälle, kun avattiin eläinlääkäriaseman ovi ja sitten nähdessään eläinlääkärin pitkässä takissa paljasti hampaansa ja murisi "tervehdyksensä" ..Mutta katsotaas nyt sitten miten tämän pennun kanssa sujuu tuo lääkärissäkäynti..Ohhoh, Maxilla on kyllä aika paljon kokoa Nemoon verrattuna, ei tällä käpälätkään mitkään lumilapiot ole.. ei mitään jättiä ole odotettavissakaan tästä, mutta saadaanpahan sitten etumatkaa agility-kentällä
-
Irene Routio
Nikke (Strohs Garant)ei ole edes huomannut rokotuksia. Todella helpotus, koska Zani (Zaijas Dirty Dolly)päästää hätäpissat, yrittää karata, itkee ja parkuu heti kun mennään eläinlääkärin ovesta. Sillä onkin ollut nivelrikko nuoresta alkaen ym vaivoja.
Nikke on herkkä, mutta rauhallinen iso poika. NUKUTUKSET! Heräileminen kesti monta tuntia, eläinlääkärin mukaan johtuu hitaasta aineenvaihdunnasta. Zani pomppasinukutuksen jälkeen pikapuoliin hereille, joten ehdin olla heräämisestä jo tosi huolissaan.
Nikke on herkkä, mutta rauhallinen iso poika. NUKUTUKSET! Heräileminen kesti monta tuntia, eläinlääkärin mukaan johtuu hitaasta aineenvaihdunnasta. Zani pomppasinukutuksen jälkeen pikapuoliin hereille, joten ehdin olla heräämisestä jo tosi huolissaan.
-
Carita Rauvola
Piti muuten Maxista vielä kirjoittaa, että tuntuu sukuunsa tulevan siinäkin, että vetolelut kiinnostavat todella paljon. Niin kauan kuin itse jaksaa vetää vetolelusta, Maxi kyllä roikkuu toisessa päässä.
Toisinaan, jos vaikka makaan sohvalla, kuin yllättäen käteeni ilmestyy vetolelu ja kaksi ruskeaa nappisilmää tuijottamaan minua niin vaativasti, että pakkohan se on leikkiä
Parina päivänä olen nauranut Maxia kippurassa, kun se on nukkunut olohuoneessa nojatuolien takana. Telkkari oli auki, ja sieltä tuli joku mainos tms, jossa nainen lauloi oopperaa täysillä. Maxi pomppasi unenpöpperöisenä ylös, ja juoksi ihmetellen telkkarin eteen istumaan ja katselemaan telkkaria. Pää siirtyi puolelta toiselle sen kuunnellessa oopperaa
Toisen kerran se juoksi myös katsomaan telkkaria, vaikka se oli kiinni ja radio auki. Se nukkui, ja radiossa oli jokin toivekonsertti tms, jossa juontaja soitti kuuntelijalle. Naisen ääni kuulosti ihmeelliseltä kun se tuli puhelimen kautta radiosta ulos. Taas pää keikkui ja korvat olivat pystyssä!
Toisinaan, jos vaikka makaan sohvalla, kuin yllättäen käteeni ilmestyy vetolelu ja kaksi ruskeaa nappisilmää tuijottamaan minua niin vaativasti, että pakkohan se on leikkiä
Parina päivänä olen nauranut Maxia kippurassa, kun se on nukkunut olohuoneessa nojatuolien takana. Telkkari oli auki, ja sieltä tuli joku mainos tms, jossa nainen lauloi oopperaa täysillä. Maxi pomppasi unenpöpperöisenä ylös, ja juoksi ihmetellen telkkarin eteen istumaan ja katselemaan telkkaria. Pää siirtyi puolelta toiselle sen kuunnellessa oopperaa
Toisen kerran se juoksi myös katsomaan telkkaria, vaikka se oli kiinni ja radio auki. Se nukkui, ja radiossa oli jokin toivekonsertti tms, jossa juontaja soitti kuuntelijalle. Naisen ääni kuulosti ihmeelliseltä kun se tuli puhelimen kautta radiosta ulos. Taas pää keikkui ja korvat olivat pystyssä!
-
Laura Peteri
No niin, meillä eka eläinlääkärikäynti ohi onnellisesti Ei kuulunut kitinää eikä vikinää, mutta hilsettä oli koira täynnä kun ilmeisesti hieman hermostui tilannetta.. jännä efekti..
Eläinlääkäri kehui, että on rauhallinen sakemanni verrattuna moniin muihin hössöttäjiin, kyllä sai mamma olla ylpeä poitsusta
Painoa 7,6 kg ja muuten kaikki ok. Opin senkin, ettei koiran nenän tarvitse olla kylmä vaikka niin aina väitetään Lämminnenäinen tuo Nemo.
Täällä vaan pakkaset jatkuu ja sisäsiisteyskasvatus ei ainakaan etene.. kyllähän tuo poitsu tietää, että pihalle kannattaa pissit tehdä (tulee aina hakemaan kehuja kun on kyykistynyt hankeen), mutta ei taida olla kovin mukava tehdä tarpeitaan tuolla kolmenkympin pakkasessa..
Ei kuulunut kitinää eikä vikinää, mutta hilsettä oli koira täynnä kun ilmeisesti hieman hermostui tilannetta.. jännä efekti..Eläinlääkäri kehui, että on rauhallinen sakemanni verrattuna moniin muihin hössöttäjiin, kyllä sai mamma olla ylpeä poitsusta
Painoa 7,6 kg ja muuten kaikki ok. Opin senkin, ettei koiran nenän tarvitse olla kylmä vaikka niin aina väitetään
Lämminnenäinen tuo Nemo.Täällä vaan pakkaset jatkuu ja sisäsiisteyskasvatus ei ainakaan etene.. kyllähän tuo poitsu tietää, että pihalle kannattaa pissit tehdä (tulee aina hakemaan kehuja kun on kyykistynyt hankeen), mutta ei taida olla kovin mukava tehdä tarpeitaan tuolla kolmenkympin pakkasessa..
-
Carita Rauvola
No moikka! Samalla tavalla Maxillekin tuli hilsettä eläinlääkärissä, ja eläinlääkäri sanoikin että hermoilusta se tulee. Mutta samoin Maxi oli muutoin rauhallinen, aika paljon samankaltaisuuksia pojissa on!
Mutta on teillä pieni poika Maxiin verrattuna:) Mutta ehtiihän tuo kasvaa, pentuja kun vielä ovat! Maxilla on ylipitkä häntä, sen hännänpää on maassa kiharalla kun se seisoo suorana Kaipa se siitä, kun korkeutta tulee lisää.
Maxilla tuo sisäsiisteys on jo kunnossa. Se herättelee kerran yöllä jos on hätä, mutta sitä ei tapahdu enää joka yö. Ja jos se herättää, sillä on todellinen hätä.Maxi ei pissaakaan enää sisälle. Sanomalehdet otimme ekan viikon jälkeen pois ja opetimme sen menemään kylppäriin pissalle, jos hätä on kova. Nolona se sinnekin teki, joten ensin ulkoilimme parin tunnin välein, sitten pikkuhiljaa venytimme välejä 3-4 tuntiin ja hyvin Maxi jaksaa.
Otimme tavaksi, että menemme aina ennen lenkkejä omaan metsään pissalle ja vasta sitten lenkille. Maxi ei mielellään tee vieraaseen paikkaan tarpeitaan. Takaisin tullessa vielä kieppi omaan metsään, ja sittenn voimme olla rauhassa taas jonkun aikaa.
Hauskoja juttuja Maxikin osaa: laitoin nyt pakkasilla itselleni pyjaman, kun yleensä nukun yöpaidassa. Maxi inhoaa pyjaman housuja. Se kulkee perässä ja koittaa näykkiä lahkeita. Vessaankin tunki perässä ja siellä se alkoi räksyttää mun housuille Isäntä totesi että on ne niin kamalat, että hänkin niitä haukkuisi!
Tänään aamuna Maxi leikki vinkulelullaan keittiössä. Se puree sitä varovasti, kun se pitää niin kovaa ääntä. Isäntä alkoi laulaa, ja Maxi ajatteli ettei tuota hoilotusta kuuntele pirukaan, ja alkoi vimmalla purra vinkulelua, niin että isännän laulu peittyi vinkulelun ääniin. Totesin miehelleni että huomasitko, koirakin antaa vinkkejä sun lauluäänestäsi
Mutta on teillä pieni poika Maxiin verrattuna:) Mutta ehtiihän tuo kasvaa, pentuja kun vielä ovat! Maxilla on ylipitkä häntä, sen hännänpää on maassa kiharalla kun se seisoo suorana
Kaipa se siitä, kun korkeutta tulee lisää.Maxilla tuo sisäsiisteys on jo kunnossa. Se herättelee kerran yöllä jos on hätä, mutta sitä ei tapahdu enää joka yö. Ja jos se herättää, sillä on todellinen hätä.Maxi ei pissaakaan enää sisälle. Sanomalehdet otimme ekan viikon jälkeen pois ja opetimme sen menemään kylppäriin pissalle, jos hätä on kova. Nolona se sinnekin teki, joten ensin ulkoilimme parin tunnin välein, sitten pikkuhiljaa venytimme välejä 3-4 tuntiin ja hyvin Maxi jaksaa.
Otimme tavaksi, että menemme aina ennen lenkkejä omaan metsään pissalle ja vasta sitten lenkille. Maxi ei mielellään tee vieraaseen paikkaan tarpeitaan. Takaisin tullessa vielä kieppi omaan metsään, ja sittenn voimme olla rauhassa taas jonkun aikaa.
Hauskoja juttuja Maxikin osaa: laitoin nyt pakkasilla itselleni pyjaman, kun yleensä nukun yöpaidassa. Maxi inhoaa pyjaman housuja. Se kulkee perässä ja koittaa näykkiä lahkeita. Vessaankin tunki perässä ja siellä se alkoi räksyttää mun housuille
Isäntä totesi että on ne niin kamalat, että hänkin niitä haukkuisi!Tänään aamuna Maxi leikki vinkulelullaan keittiössä. Se puree sitä varovasti, kun se pitää niin kovaa ääntä. Isäntä alkoi laulaa, ja Maxi ajatteli ettei tuota hoilotusta kuuntele pirukaan, ja alkoi vimmalla purra vinkulelua, niin että isännän laulu peittyi vinkulelun ääniin. Totesin miehelleni että huomasitko, koirakin antaa vinkkejä sun lauluäänestäsi
-
Laura Peteri
Kateeksi käy teidän sisäsiisteys.. olisikohan ny täällä mamma ollut hiukka laiskanpuoleinen 
Ja muotitietoinenkin teidän Maxi vieläpä
ja suihkuun (pyydystää vesipisaroita hampaillaan ja sitten harmittaa kun naama kastuu).. ja olipa se saunassakin mukana vähän aikaa sitten.. tuskin niinkään löylystä nautti kuin siitä, ettei joutunut jäämään yksin... Kiipeäisi varmaan puuhunkin perässä (pitäisiköhän testata...)
Ja muotitietoinenkin teidän Maxi vieläpä
Nemo tulee aina vessaan tueksi ja turvaksi..Vessaankin tunki perässä ja siellä se alkoi räksyttää mun housuille
ja suihkuun (pyydystää vesipisaroita hampaillaan ja sitten harmittaa kun naama kastuu).. ja olipa se saunassakin mukana vähän aikaa sitten.. tuskin niinkään löylystä nautti kuin siitä, ettei joutunut jäämään yksin... Kiipeäisi varmaan puuhunkin perässä (pitäisiköhän testata...)