Jälkikoe

Jälkikokeen tarkoitus
On selvittää miten koira ohjaajineen selvittää vieraan henkilön tekemän jäljen vaihtelevissa maasto-olosuhteissa.

Jälki
Lähtee maastoon merkityltä kuvitteelliselta janalta. Janan pituus on 1-luokassa 30 metriä, 2-luokassa 40 metriä ja 3-luokassa 50 metriä. Jäljen pituus on 1-luokassa n. 500 metriä, 2-luokassa n. 1000 metriä ja 3-luokassa n. 1500 metriä pitkä. Jäljen ikä vaihtelee myös luokasta riippuen. 1-luokassa n. 1 tunnin, 2-luokassa n. 1,5 tuntia ja 3-luokassa 2 tuntia.

Jäljestämisaikaa on 1-luokassa 20 minuuttia, 2-luokassa 30 minuuttia ja 3-luokassa 40 minuuttia sisältäen jäljen etsintäajan janalta, mikä on 5 minuuttia. Jälki sisältää myös erilaisia kulmia luokkavaatimusten mukaan. 1-luokassa 1-2kpl 90 asteen kulmia, 2-luokassa useampia 90 asteen kulmia ja 3-luokassa sekä 90 asteen kulmia että nk. piikkejä eli teräviä kulmia n 45 astetta.

Jäljen tekijä laittaa jäljelle sitä tehdessään 6 kpl puun oksista tms. tehtyjä keppejä. (esineiden koko on määrätty säännöissä). Viisi ensimmäistä keppiä on merkitty ratatunnuksella ja viimeinen sekä ratatunnuksella että myös numerolla 6. Tämä siksi, että viimeisestä kepistä saa enemmän pisteitä kuin viidestä ensimmäisestä. Ratatunnuksella tarkoitetaan jäljen numeroa.

Ennen maastoon lähtöä, suoritetaan arvostelevan tuomarin valvoma arvonta ja jokainen kilpailija saa arvan ratkaiseman jäljen. Tämä arpanumero vastaa jälkinumeroa eli ratatunnusta.

Jälkeä tehdessään jäljen tekijä ylittää janan ratamestarin suunnittelemasta kohdasta ja tekee jäljen ratamestarin piirustusten ja ohjeiden mukaan. Ohjaajan saapuessa jäljelle, ei siellä ole muita merkintöjä kuin janan alku- ja loppupää. Koiran ilmaisemien keppien perusteella tarkistetaan, että koirakko on ajanut juuri sen jäljen, jonka jäljentekijä on sinne tehnyt.

Jäljestäminen
Aloitetaan janan siitä päästä minkä tuomari osoittaa. Kokeessa koiran pitää olla kytkettynä vähintään 10 metriä pitkään johdattimeen eli jälkinaruun. Ohjaaja saa poistua janalta vasta kun koira on aloittanut itse jälkityöskentelyn. Tuomari kiinnittää huomiota janalla mm. etsintään lähettämiseen, koiran ohjattavuuteen, työskentelyvalmiuteen, jäljen reagoimiseen, jäljelle lähettämiseen (kun koira on merkinnyt jäljen) ja ohjaajan käytökseen.

Yleisimpiä virheitä on koiran haluttomuus jäljestää, koiran jäljen ylittäminen sekä ohjaajan puutteellinen koiranlukutaito (ohjaaja ei tiedä milloin koira on jäljellä).

Janatyöskentelystä koira saa 40 pistettä tai vähemmän, virheistä riippuen. Kun koira on löytänyt jäljen etsintäajan puitteissa, saa se suorittaa itse jälkityöskentelyn ohjaajansa kanssa kahdestaan kunhan jäljestämisajan puitteissa luovuttaa jälkikepit joko tuomarille tai jäljen vastaanottajalle. Jäljestämispisteet kilpailija saa löydettyjen jälkikeppien määrän mukaan, niin kuin koeohje sen määrää.

Vaatimuksia jälkikoiralta
Koiran tulisi olla ahne ruualle, maavainuinen, luontaisesti nenäänsä käyttävä,toimintakykyinen, hyvän kunnon omaava normaali koira.

Vaatimuksia koulutukseen osallistumiseen
Kun omaa avoimen mielen ja miksei myös kielen (siis kysyy jos on jotain epäselvää), niin varmasti pääsee mukaan harjoittelemaan, koska jälkeä harrastetaan lähes joka alaosastossa.

Harjoittelu
Jos puhutaan kansallisten lajien jäljestä eli metsäjäljestä, niin mielestäni sitä voi harjoitella samalla periaatteella kuin SchH-kokeen A-osiota. Näin saadaan tarkka rauhallinen ja maavainuinen jälkikoira. Koirasta ja ohjaajasta riippuen voi kahden kuukauden ahkeralla ja järkiperäisellä harjoituksella mennä kokeeseen, jos muut osiot (tottelevaisuus ja esine-etsintä) ovat kunnossa. Ja tietysti ikärajat täyttyvät sekä BH-koe on suoritettu.