MH

[Ville Salmia]

Olin jo päättänyt etten enään ota kantaa tähän asiaan,mutta........

Tulos suojelusta ei tarkoita vielä sitä että koira on hyvä,saatikka jalostuskoira! Kasvattajaksi ryhtyvän tulisi omata "silmää" ,ja koiranlukutaitoa sen verran ettei koskaan tarvitsisi PELKKIIN tuloksiin tuijottaa. Kyllä hyvä ja jalostukseen kelpaava koira täytyy pystyä eroittamaan keskinkertaisista,muuten ei kyllä kannattaisi kasvattaa. Väitän että valtaosa suojeluun koulutetuista koirista EI sovellu jalostukseen. Mutta suojelukoulutuksen aikana koirasta saatava tieto on kuitenkin moninaisempaa ja kattavampaa kuin MH-testistä. Liitto todennäköisesti ottaa MH-testin käyttöönsä jne...eikä se minua häiritse pätkääkään. Se ei millään tavalla vaikuta minun ja treenikaverieni toimintaan IKINÄ.
Jotenkin vaan huvittaa se, että kerätään tietoa vain tiedonkeruun takia,mutta ei sillä tiedolla tule olemaan mitään virkaa saksanpaimenkoiran jalostuksen kannalta.
Tulee mieleen se vanha vitsi jossa hölmöläiset kantavat valoa säkeissä tupaan......

yx juttu vielä ; suojelusta saatu koulutustunnus on vähimmäisvaade jos osallistuu koko suojeluharrastukseen.

[Tuula Siimes]

Ville hyvä, eiköhän kaikki tuon tiedä että suojelulla ja jalostuksella EI todellakaan ole mitään tekemistä keskenään.
Kuitenkin monet, muistaakseni sinäkin, puhuvat suu vaahdossa sen puolesta että kaikki koirat ja varsinkin jalostuskoirat pitäisi treenata vähintään ykköseen ja tarkastukseen asti.
Ajattele mikä helpotus maalimiehille kun noinkin yksinkertaisella testillä kuin MH, voitaisiin selvittää se sama mikä nyt selvitetään 4-5 vuoden työllä.
Näin saataisiin tilaa sinne harjoituksiin niille jotka tosissaan tekevät sitä urheilukoiraa.
Näitä urheilukoiria taas ei tarvitsisi MH-testiin viedä, itse asiassa ei olisi kovin viisastakaan. Saattaa ohjajan motivaatio muuten hieman laskea kun joutuu toteamaan että koira ei ehkä ihan olekaan sitä mitä treeneissä on antanut ymmärtää.

On tietysti olemassa pieni vaara että kun muutama vuosi on koiria testattu, saadaan tietoa niiden ja niiden vanhempien periyttämiskyvystä ja kukaan ei enää tee urheilukoiria vaan kasvattajat alkavat tekemään SAKSANPAIMENKOIRIA.

yx juttu vielä ; suojelusta saatu koulutustunnus on vähimmäisvaade jos osallistuu koko suojeluharrastukseen.

Olen usein nähnyt sinun kirjoittamanasi tämän lauseen hieman toisessa muodossa, "jos osallistuu suojeluharrastukseen" on ollut muodossa "jos kasvattaa".

[Ville Salmia]

I surrender, no comments.

Mutta katsotaan parin vuoden päästä kummanko ennuste kävi toteen.
Ja tervemenoa astuttamaan Sveamamman testatuilla uroksilla.

Hasta la vista,baby!

[Tuula Siimes]

I surrender, no comments.

Mutta katsotaan parin vuoden päästä kummanko ennuste kävi toteen.
Ja tervemenoa astuttamaan Sveamamman testatuilla uroksilla.

Hasta la vista,baby!

Mikä ennuste?

Ei kiitos svenssoneille, miksi mä sinne menisin?
Koirien taso on siellä samanlainen kuin täälläkin, ainakin toisen tuomarin mukaan

[Eve Mikkola]

Väitän että valtaosa suojeluun koulutetuista koirista EI sovellu jalostukseen. Mutta suojelukoulutuksen aikana koirasta saatava tieto on kuitenkin moninaisempaa ja kattavampaa kuin MH-testistä.

Tottakai on, jos ei katsota ruusunpunaisten lasien läpi. Aivan liian moni tekee niin, ja lopulta tulokset tehneestä koirasta ei muisteta enää muuta kuin että sillä on tehty tulokset. Sitä, miten tulokset on tehty, ei pääse näkemään ulkopuoliset enää jälkikäteen, mikäli ohjaaja ei sitä halua kertoa. MH-testistä jää sentään arvostelu, josta näkisi edes jotain kirjoitettua. JOs siellä lukee koiran käyttäytymisestä nuo;
"Etäleikki
5c. Ei saavu avustajan luo

6a. Yllätys / pelko
pakenee enemmän kuin 5 metriä

6c. Menee haalarin luo kun ohjaaja on kyykyssä ja houkuttelee koiraa"

Niin kertoo aloittelevammallekin kasvattajalle (pennunostajalle tms. tai tavan tallaajalle) että kyseessä tuskin on SaksanpaimenKoira, sellaisena kun sen niin mieluusti näkisi.

Upeaahan olisi, kun kaikki se tieto mitä eri yksilöistä saadaan suojelukoulutuksessa, tulisi kirjoihin ja kansiin, josta niitä voisi tarkastella. Valitettavasti näin ei ole. Kiva olisi myös jos ehtisi ja rahkeet riittäisi seurata kiinnostavien yksilöiden treeniä pentuajoista lähtien. Sitenhän sen parhaan mahdollisen kuvan ko. yksilöstä saisi. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Kyllä aina muutamaa koiraa seuraa, mutta niitä kiinnostavia on ympäri maata, paljon.
Tästä syystä kuulostaisi siltä että MH olisi hyvä lisä suomeen. Näkisi jälkikäteenkin miten yksilö reagoi yllättävissäkin tilanteissa, tilanteissa joita suojelukokeissa ei tule vastaan. Tietenkään testi ei ole autuaaksi tekevä, onko mikään? Olisipa vain yksi keino saada suurelle yleisölle informaatiota jakoon.

Ainakin mun mielestä.

[Tuula Siimes]

Onhan MH:ssakin ongelmansa, tottakai. Ihan rasti ruutuun-systeemi ei kerro koko totuutta vaan testi on nähtävä. Joko videolta tai livenä.
Joku koira voi aivan hyvin käyttäytyä ns. ihannekoiran tavoin mutta siitä puuttuu se jokin, sanotaan nyt vaikka sitä jotain potkuksi.
Tällainen koira on helppo pitää, sitä ei tarvitse kummemmin edes koulutella. Välttämättä se ei kuitenkaan ole jalostuskoiraksi sopiva.

Testi on kuitenkin sellainen että jokainen voi sinne koiransa viedä, yhtään koiraa ei hylätä eli omistajalle ei testin tuloksesta tule surua puseroon.

[Mikko Sjöberg]

Testi on kuitenkin sellainen että jokainen voi sinne koiransa viedä, yhtään koiraa ei hylätä eli omistajalle ei testin tuloksesta tule surua puseroon.

Voi helv....! Mikä testi se sellainen on joka ei hylkää osaa ja hyväksy toista osaa?!?!?

Mun puolesta te voitte järjestää ihan millasia testejä tai kyläpäiviä huvittaa, jos tarkoituksena on että kaikilla on kivaa. Mutta jos ette ole valmiita saamaan turpaan kentällä, niin älkää herran tähden puhuko jalostamisesta testienne yhteydessä älkääkä koskaan eksykö suojelukentille!

mikko

[Tuula Siimes]

Testi on kuitenkin sellainen että jokainen voi sinne koiransa viedä, yhtään koiraa ei hylätä eli omistajalle ei testin tuloksesta tule surua puseroon.

Voi helv....! Mikä testi se sellainen on joka ei hylkää osaa ja hyväksy toista osaa?!?!?

Mun puolesta te voitte järjestää ihan millasia testejä tai kyläpäiviä huvittaa, jos tarkoituksena on että kaikilla on kivaa. Mutta jos ette ole valmiita saamaan turpaan kentällä, niin älkää herran tähden puhuko jalostamisesta testienne yhteydessä älkääkä koskaan eksykö suojelukentille!

mikko

mikko; se on MH-testi, se mistä tässä aiheessa puhutaan.
Millähän kentällä sää käyt että osaan välttää? Kukapa sitä turpaan haluais
Ai mut hei, mähän voin ottaa koiran mukaan. Sittenhän mulla ei ole mitään hätää

[Timo Tokola]

Ai mut hei, mähän voin ottaa koiran mukaan. Sittenhän mulla ei ole mitään hätää

Älä suotta koiraa mukana raahaa kentälle. Eiköhän jo pelkkä testipöytäkirjan oikeaksi vahvistettu kopio aja sama asian

Timppa

[Juha Puurunen]

Kyseessä ei ole testi. MH-luonnekuvaus ei hyväksy tai hylkää mitään vaan piirtää kuvan tilaisuuteen osallistuvan koiran luonteesta. Jalostuksen kannalta yksittäisellä kuvauksella ei ole merkitystä. Kuvantamisen merkitys jalostukselle tulee ainoastaan massojen kautta. Yksittäisistä kuvauksista muodostetaan profiileja. Profiili voidaan muodostaa koko kuvannettua populaatiota koskien tai tietyn koiran jälkeläisiä koskien. Näitä profiileja voidaan jalostuksessa hyödyntää? Kysymysmerkki siksi, että kokemukset kuvantamisesta ovat vielä vähäiset. MH-kuvantaminen ei ratkaise mitään jalostuksen ongelmaa, se ei tee rotua paremmaksi tai huonommaksi. MH-kuvaus tarjoaa yhden uuden apuvälineen luonteen arvioimiseen. Jalostuksessa tuskin koskaan ollaan tilanteessa jossa näitä välineitä on liikaa, vai?

[Tuula Siimes]

Ai mut hei, mähän voin ottaa koiran mukaan. Sittenhän mulla ei ole mitään hätää

Älä suotta koiraa mukana raahaa kentälle. Eiköhän jo pelkkä testipöytäkirjan oikeaksi vahvistettu kopio aja sama asian

Timppa

Ei sitä tarvii raahata, kyllä se tulee ihan mielellään
ja kuten sanottu, pelkkä rasti ruudussa ei kerro totuutta.

Lukekaapa nyt ihan ajatuksella tuo Juhan selvitys, saattaa auttaa suhtautumisessa tähän asiaan.

[Kaisu Kainulainen]

Luin Juhan selvityksen läpi ja minussa ainakin se herättää vain lisäkysymyksiä miksi ylipäätäänkään uhrata aikaa, varoja ja henkilöresursseja tällaiseen?

MH-kuvantaminen ei ratkaise mitään jalostuksen ongelmaa, se ei tee rotua paremmaksi tai huonommaksi. MH-kuvaus tarjoaa yhden uuden apuvälineen luonteen arvioimiseen. Jalostuksessa tuskin koskaan ollaan tilanteessa jossa näitä välineitä on liikaa, vai?

- jos tällainen "luonteenkuvaus" ei kerran tee rotua paremmaksi tai huonommaksi, mitä ihmettä sillä edes tehdään? Eikö olisi järkevämpää käyttää se rajallinen aika, varat ja henkilöresurssit johonkin joka vie eteenpäin eikä johonkin joka polkee paikallaan? Jos tämä MH ei tuo mitään lisäarvoa jalostukseen miksi ihmeessä sellaista edes mietitään?
- itse en ole (vielä ainakaan) minkään sortin kasvattaja, mutta toki jalostukseen tarvitaan mittareita ja apuvälineitä, tottahan toki !!
- MH -luonteenkuvauksen hyvyyttä perustellaan sillä että saataisiin "testattua" suuret massat joita ei näy muutoin missään... epäilen tällaisen toteutumista. Nyt jo sille suurelle massalle tämä koko koiraurheilu termeineen on täyttä hepreaa, MH on siellä yksi kummallinen lyhenne lisää, johan siinä heikompaa alkaa hirvittämään kaikkien monien "jalostuksen työkalujen" viidakossa
- ja muutoinkin... tuskinpa se suuri massa kuitenkaan tuo koiraansa esille, eiköhän tällaiseen "luonteenkuvaukseen" tuo koiriaan ne jotka muutoinkin käyvät esim luonnetesteissä, kokeissa jne jne jne...

Ja edelleen... jos MH:n hyvä puoli on siinä ettei omistajalle tule "suru puseroon" niin kyllä on realismi kaukana koiran jalostuksesta....

Ja tämä oli vain oma vaatimaton mielipiteeni.. Kiitos ja anteeksi! Ja hauskaa aprillipäivän jatkoa, valitettavasti en ole kuullut vielä yhtään aprillipilaa...

-k-

[Mikko Sjöberg]

Mielestäni tällaisten jonnin joutavien "kaikille jotakin, kaikille kivaa"-testien aika on ohi. Saksanpaimenkoira rotuna vaatii tiukkoja päätöksiä ja todellisia toimenpiteitä eikä vaalean punaisissa pilvissä leijailevia haaveilijoita. Luonnekuvaus sisältää liian monta aukkoa ja liian monta muuttujaa jotta kuvausta voitaisiin pitää tilastollisesti merkittävänä.

Rotu on ajautunut sellaiseen tilaan jossa pitäisi löytyä keinot kertoa ihmisille mitkä yksilöt ovat niitä joilla jalostusta tulisi jatkaa ja mitkä ei. Karsinta on raakaa, mutta oikeudenmukaista. Kysymys on rodusta ei ihmisistä.

Juha esitti MH-luonnekuvauksen yhtenä apuvälineenä jalostuksen ohjaamiseen ja että apuvälineitä ei ole koskaan liikaa... Hieman kyseenalaistan tätä näkemystä:
Luonnekuvaus kaikkine aukkoineen ja puutteineen luo tilanteen jossa sitä ei voida hyödyntää tiedonantajana, korkeintaan se näyttää miten koira reagoi tietyllälailla annettuun ärsykkeeseen tiettynä päivänä. Tiedon pitää olla kiistatonta ja todennettavissa. Tällaista tietoa on mielestäni vastaukset kysymyksiin: Onko yksilöllä saalisviettiä? Aggressiota? Pakoviettiä? ym.. Vastaus on kyllä tai ei. Liirumlaarumit vie jälleen tulkitsijansa hakotielle ja väärentää tulosta tai asettaa halutun tiedon tulkinnan varaiseksi.

Kysymykseen siitä voiko apuvälineitä olla liikaa, niin mielestäni voi. Mitä useampi kokki sitä huonompi soppa. Jalostuksellisesti merkittävää on synnynnäiset ominaisuudet, terveys ja koulutettavuus. Mielestäni näihin saadaan vastaus yksinkertaisemmin ja luotettavammin kuin MH-kuvauksella.

Haluan vielä painottaa, että minusta jokainen saa tuhlata aikaansa juuri niin kuin haluaa, mutta jos "MH-testattu"-leimalla varustettuja pentueita alkaa näkymään mainonnassa, niin jo aikaisemmin jossakin keskusteluketjussa mainitsemani uhkakuva on toteutunut.'


Mikko

[Tuula Siimes]

Eikös pallo ole nyt meillä tuon kuvauksen suhteen?
Rajoituksia voidaan siis asettaa.
Kaisun kommentista en ymmärtänyt miksi omistajalle pitäisi suru puseroon saada, parempi että se tulee kasvattajalle.

[Kaisu Kainulainen]

Tuula: en ole moista sanonut tai kirjoittanut... sinä kirjoitit niin.