'Mietintämyssy' kasvattajille

[santeri virtanen]

Koiran omistajana -en kasvattajana- luin Juha Kareksen artikkelin hänen jalostusperiaatteistaan.
Olisiko kasvattajilla jotain opittavaa

Tärkein jalostusmenetelmä = luonnonvalinta:
--käytetään elinvoimaisia ja kokonaisvaltaisesti terveitä koiria
--uroksen tulee astua luonnollisesti ja helposti
--jos narttu ei anna astua- ei tule astuttaa (kaikkien ei ole tarkoitus jatkaa sukua)
--synnytyksen tulee olla helppo ja vaivaton !
--keisarinleikkaus=jalostuskelvottomuus
--emon hyljeksimää pentua ei saa jättää henkiin ( - ainakaan ei jalostuskäyttöön)
--synnytyksessä menehtynyt pentu on suuri miinus- kuolemiseen on jokin SYY
-'rääpäleiden' ei ole tarkoitus jatkaa sukua.

Kokonaisvaltainen terveys:
--tärkeimpiä tietoja, montako kertaa kävi eläinlääkärissä, montako lääkekuuria tarvitsi
--kuinka vanhaksi eli
--lonkkavian tutkiminen ja osuus jalostuksessa aivan suhteeton
--AUTOIMMUUNISAIRAUDET PALJON VAKAVAMPI UHKA JA MERKKI KOKO POPULAATION DEGENERAATIOSTA
--koira voi olla A-lonkkainen, mutta omata pahoja allergioita tai ruoansulatushäiriöitä, eivätkä nämä vaikuta jalostuksen arviointiin.

Vaikka jälkimmäiset paljon harmillisempia ja kivuliaampia niin koiralle kuin omistajalle

LUKEKAA:
http://www.amarantes.net/pentueet/jalostus.html

[santeri virtanen]

Lisää mietittävää koiranhankintaa suunnittelevalle:
Koirissa esiintyy vikoja, koska kasvattajat osaamattomuuttaan rikkovat luonnonvalinnan eläimille tuoman suojan perinnöllisiä ongelmia vastaan.
Luonnon ratkaisu on ollut kehittää erityiset MHC- geenit. Jotta tämä ns. immuunipuolustus voi toimia, on näiden geenien oltava yksilöiden välillä mahdollisimman erilaiset. Mitä läheisempää sukua yksilöt ovat riski sairauksille kasvaa.
Eläimet pystyvät haistamaan kumppaniehdokkaiden MHC- geenikoostumuksen. Kaikki eläimet, myös kotieläimet välttävät pariutumasta kumppanien kanssa, joilla on liian samankaltainen geenistö.
Kun nartut osoittavat etteivät halua pariutua tietyn uroksen kanssa, on niitä syytä kuunnella. Pakkoparituksilla rikotaan tämä luonnon suojamekanismi. Sukusiitos lisää alttiutta infektiosairauksille että laskee hedelmällisyyttä.
Luonnonvalinnan olemassaolokamppailussa eivät äärityypin eläimet kuitenkaan menesty, vaan menestyjiä ovat parhaiten sopeutuvat keskivertoyksilöt. Niillä on parhaat edellytykset levittää geenejään seuraaviin sukupolviin.
Koiranjalostuksessa keskitytään kilpailu- tai näyttelytuloksiin. Äärityyppien edustajia pidetään jalostuksessa parempina kuin keskivertoeläimiä.
Perinnölliset sairaudet ja viat ovat suoraa seurausta siitä, että kasvattajat eivät ole tunteneet tai ajatelleet tarpeeksi koirien jalostuskäytön seurauksia. Kilpailu kokeissa ja näyttelyissä on johtanut laiminlyönteihin jalostuksessa. Kilpailu on johtanut yksittäisten koirien ylikäyttöön jalostuksessa.

[Marjo Takoja]

Barbro Dunderfeltin pyynnöstä laitan tähän hänen pyynnöstään (kun hän ei itse pääse kirjautumaan tänne tällä hetkellä teknisten ongelmien vuoksi), että

Kiitos, hyvin kirjoitettu, Santeri.

-Marjo-

[Veijo Kinnunen]

Mitä uutta tuossa oli? Uskon että 99 % kasvattajista tietää esim. pakkoastustuksen tulokset.

[Barbro Dunderfelt]

Kannatta lukea Kareksen artikkeli tarkemminkin, sillä siinä on hyvin paljon muuta kuin pakkoastutuksesta.
Artikkelissa on niin tärkeitä asioita, että se kannattaa lukea vaikka kahteen kertaan, vaikka kasvatustyötä olisi tehnyt jo vuosia.
Varsinaista uutta asiaahan tuossa artikkelissa ei tullut paljonkaan ilmi jalostusasioihin perehtyneelle, MUTTA kuinka moni kasvattaja jättää Santeri Virtasenkin painottamia olennaisen tärkeitä asioita omassa jalostustyössä ?

Minulla on ollut aikonaan pari jalostusurosta, eikä niiden kansa ole koskaan tarvinnut mitään pakkoastuksia tehdä.
Mitä pakkoastutus ylipäätään on? Miten saksanpaimenen kokosen koiran saa pakkoastutettua, jos koira ei ole itse halukas astumaa.

[Seija Kulmala]

Todella selkeä linkki jalostusopin teoriasta: (naudoilla)

https://www.amk.fi/bin/get/id/5fNy0NIWb

Heteroosista kirjoitetaan kohdassa "rodunjalostus".

[Sonja Lehtinen]

Tuosta pentujen kuolemisesta, on pakko kommentoida eli itse en kyllä olisi noin jyrkkä. Kiinnittäisin enemmän huolta pentuekokoon. Jos syntyy luokkaa 8-16 pentua niin on aivan luonnollista että osa niistä on heikompia ja saattavat kuolla. Vrt jos pentueessa 1-7pentua niin jää arvoitukseksi kuinka monta sikiötä on alunperin ollut, ne ovat vaan olleet vielä enemmän elokelvottumia kuin sen suuren pentueen heikommat ja imeytyneet jo kantovaiheessa pois. Toki pentue voi olla pieni astutusajankohdan, uroksen ja nartun hedelmällisyyden jne takia. Jalostuksessa ei koskaan päästä luonnonvalinnan karsinnan määrään, koska se elivoimankin määritelmä perustuu eri ihmisten mahdollisesti subjektiivisiin näkemyksiin. Tämän todistaa monien rotujen esittelyt "perusterveiksi" , millä tunnutaan useimmiten viitattavan, ettei rodulla ole luustonkehityshäiriöitä.
Mielestäni artikkelissa on paljon hyvää, mutta myös paljon varsin kyseenalaisia päätelmiä.